Ainakin jossain määrin vakiintunut tapa on käyttää rankingien vertailussa suhdelukua: vuodentakaisen ranking-luvun suhdetta seuraavan vuoden lopun rankingiin. Carreno Bustan tapauksessa se tulee siis olemaan n. 10.
Kova tulos, joka vastaa siis samaa kuin että sadas nousisi vuodessa 10:neksi.
Vuodesta 2013 tuli viides peräkkäinen vuosi, jolloin yksikään alle 20-vuotias ei pystynyt voittamaan ATP-tason kisaa. Nykytenniksen (v. 1982->) aikana näin on käynyt vain kahtena vuonna. Noinakin vuosina, 1997 ja 2003 oli kuitenkin alle 20-vuotiaita sentään finaalissa, mutta edes siihen eivät nuoret pelaajat ole enää päässeet.
On siinä tilastoa tai oikeastaan sen puutetta kerrakseen!
Tomicin miltei kahden vuoden takainen Brisbanen semipaikka ja sitäkin vanhempi Wimbledonin kvartsi taitavat olla ainoat maininnan arvoiset alle 20-vuotiaiden saavutukset miesten tenniksessä viiteen vuoteen.
Eyptin tenniksestä taas sananen. Maa omaa historiasta yhden top100 pelaajan 1970-luvulta, Nyt näyttää kuitenkin tosi hyvältä. -90 syntynyt Mohamed Safwat ATP-198. Voitti yhdeksän futurea 2013. -94 syntynyt Karim Hossam 300+ ja -95 syntynyt Mazen Osama 500+ ikäistensä parhaimmistoa. Tosin miesten pelien saavutukset Egyptin omista kisoista. No, eihän tämä jää tähän. 15v -98 syntynyt Youssef Hossam ITF600+ omaa myös ATP-rankingin! Jäi aiemmin pois -98 ATP-rankatuista. Aika näyttää onko Egypti nousemassa 10-15 vuoden takaisen Marokon kaltaiseksi maaksi. Kolme top50 pelaajaa. Ehkäpä ainakin sadan joukkoon nousee useampikin.
Hewittista tuli 2010-luvun viidennen vuoden alkajaisiksi 10-lukumme 14. ATP-kisan yli 31-vuotiaana voittanut pelaaja. Vaikkei tämä vuosikymmen ole puolessavälissakään niin 00-, 90- kuin 80-lukukin jäivät jo nyt tässä suhteessa taakse. Vain avoimen ajan ensimmäisellä kymmenluvulla, 1970-luvulla näin kypsään ikään ehtineitten voittajien määrä oli koko vuosikymmenen mitassa suurempi: 26 peluria. Se taitaa kuitenkin jäädä rikkomatta, sillä sehän selittyy suureksi osaksi 1960-luvun ammattilaisten etevyydellä sekä myös heidän kisainnostuksellaan tenniksen uuden aikakauden alkaessa.
Näistä vanhoista ammattilaistähdistä paremmin nelinpelistä ja vuosi sitten esiintulleista seksiskandaaleista tunnettu Bob Hewitt voitti viimeisen ATP-kisansa kaksinpelissä nyky-Lleytonin ikäisenä, 32-vuotiaana vuonna 1972. Australialaistaustastaan huolimatta ei liene sukua Lleytonille.
JK. En malttanut olla vertailematta nykytilannetta 40 vuoden taakse… Kävi niin, että 70-luvun nelivuotisjaksolla 1970-73 oli yhtä monta 31-vuotta täyttänyttä eri ATP-voittajaa kuin vv. 2010-13: 13 pelaajaa. En olisi ikinä uskonut!
JK. JK. Lista 31-vuotiaista ATP-voittajista kuluvalla kymmenluvulla täydentyi jo 15 nimeen, kun Ferrer otti jo vähän hakusessa olleen voittonsa. Muut tällä listalla ovat: Ljubicic, Chela, Ferrero, Stepanek, Haas, Federer, Montanes, Mahut, Lopez, Karlovic, Jutshni, Robredo, Melzer ja Hewitt.
Meneeköhän sittenkin 1970-luvun ylivoimainen ennätys rikki?
Tänään 10.1. on merkittävä päivä. Onhan se Michael Mmohin syntymäpäivä. Mmoh lienee tulevaisuudessa tennishistorian ensimmäinen mustaihoinen ATP-listan ykköspelaaja. Mmoh täyttää tänään 16v, joten vielä saadaan odottaa tuota ainakin 5-6 vuotta.
Parhaat mustaihoiset?
ATP-2 vuonna 1976 Arthur Ashe USA s.1943
ATP-3 vuonna 1983 Yannick Noah FRA s.1960
ATP-4 vuonna 2006 James Blake USA s.1979
ATP-5 vuonna 2012 Jo-Wilfried Tsonga FRA s.1985
ATP-7 vuonna 2011 Gael Monfils FRA s.1986
ATP-11 vuonna 1992 Malivai Washington USA s.1969
Joten mustaihoisia pelannut miesten GS-finaalissa vain muutamia. Kaksi GS-voittajaa, edellinen vuodelta 1983. Yhtään ei ole noussut ATP-1 sijalle, kuten Williamsx2 naisten puolella.
Huomioitavaa on myös se, että vain kaksi maata tuottanut kovia mustaihoisia pelaajia. USA ja Ranska. Tulevaisuudessa saanemme Ruotsista historian kolmennen tälläisen maan. Ymer x2 pitää siitä huolen. Mutta ne ATP1-toivot ovat tammikuussa -98 syntyneet Michael Mmoh ja Francis Tiafoe. Jännityksellä odotan, että yltävätkö siihen, vai kokevatko -89 syntyneen Donald Youngin kaltaisen kohtalon, joka oli 16v-kaudella ITF-1 ja nousi 18v-kaudella junnuna jo sijalle ATP-100, mutta top10 näyttää kaukaiselta nykyisin. Eikös -98 britti Jay Clarke ole myös mustaihoiseksi laskettava, joten tulevaisuus näyttää lupaavalta tällä sektorilla. Intialaisia ja marokkolaisia en laske mustaihoisiksi.
Vähän piti tulosliuskoja kahlata, mutta löytyihän se tämänvuotistakin vanhempi semifinalistinelikko, keski-ikänään melko tarkka 31 vuotta:
Mestari Mark Edmondson, 21v 6kk
Finalisti John Newcombe, 31v 7kk
Semifinalistit Ken Rosewall 41v 2kk, ja Ray Ruffels 29v 9kk
Kyseessä on vuoden 1976 Australian avointen semifinalistikatras, joten hiukan yli 38 vuotta pitää mennä historiassa taaksepäin, että tämänvuotisia vanhempi nelikko löytyi.
Niin, ja -82 GS-finalistit: Roddick, Coria, Nalbandian, Ferrer. Mutta nyt siis -85 tuohon harvinaisuuksien joukkoon. Tosin neljä yksinkertaista finalistia vain.
Täällä käytiin aiemmin läpi ikäluokkia, joista on tullut vähintään neljä Grand Slam-finalistia. Ainakin seuraavat jäivät mainitsematta:
1976: Kuerten, Moya, Norman, Schüttler, Philippoussis, eli peräti viisi
1974: Kafelnikov, Corretja, Medvedev, Enqvist
Eli jos vaikkapa Almagro tai Isner etenisi Grand Slam-finaaliin, niin 1985-syntyneet eivät vielä tekisi historiaa. Sitä paitsi 1952-syntyneitä finalisteja on ollut peräti kuusi.
Haluatteko että listaan kaikki vähintään neljä Grand Slam-finalistia saavuttaneet ikäluokat? Ei se mitään, listaan ne silti:
6
1952: Connors, Vilas, Solomon, Gottfried, Marks ja Warwick (2 mestaria)
5
1976: Moya, Kuerten, Philippoussis, Norman ja Schüttler (2 mestaria)
4
1944: Newcombe, Okker, Crealy ja Metreveli (1 mestari)
1954: Edmondson, Gerulaitis, Teacher ja Lloyd (3 mestaria)
1971: Sampras, Bruguera, Ivanisevic ja Krajicek (4 mestaria)
1974: Kafelnikov, Corretja, Enqvist ja Medvedev (1 mestari)
1982: Roddick, Coria, Nalbandian ja Ferrer (1 mestari)
1985: Wawrinka, Baghdatis, Tsonga ja Berdych (1 mestari)
Siinäpä nuo. 1952-syntyneiden määrä on kyllä kova, samoin tuo 1971-syntyneiden 4 Grand Slam-voittajaa.
Kokonaan ilman Grand Slam-finaalia on jäänyt suunnilleen yksi ikäluokka per vuosikymmen. 1961-62 jäätiin peräti kahdesti peräkkäin, mutta onhan tuossa ympärillä kovia ikäluokkia. Vielä aktiivisista vaarassa jäädä ilman ovat 1979- ja 1983-syntyneet, mutta luottohan on kova Karloviciin ja Kohlschreiberiin, eikös?
Nyt on kattavat tilastot ilmestyneet -98 jenkkilupausten ATP-profiileihin kuvien kera.
Stefan Kozlov 178cm / 70kg
Francis Tiafoe 185cm / 78kg
Michael Mmoh 188cm / 86kg
Mmohin nigerialaisen isän ex-ATP105 Tony Mmohin kerrotaan asuvan Dubaissa, ja tämähän selittää Michaelin ahkeran pelaamisen tuolla päin maailmaa. Mmoh lienee isänsä johdosta lähivuosina potentiaalinen WC-pelaaja Dubain ATP-turnauksessa, ehkä jo ensi vuonna tai viimeistään kahden vuoden kuluttua. Tuo painomäärä on melko häkellyttävä just 16v täyttäneelle.
Tein tutkelman -1997 ikäluokan pelaajien kovimmista rankingvoitoista miesten peleissä. Listassa maatunnuksen perässä siis kaadetun pelaajan ATP-ranking.
Jasika AUS - 222
Rublev RUS - 267
Zverev GER - 291
Safiullin RUS - 306
Hong KOR - 394
Fritz USA - 403
Martinez ESP 460
Fournerie FRA - 473
Durasovic NOR - 494
Nava USA - 526
Ursu UKR - 529
Ficovich ARG - 565
Semmler ESP - 590
Muller FRA - 603
Polmans AUS 745
Nagal IND - 772
Niklas-Salminen FIN - 777
Fermosell ESP - 815
Opelka - USA 838
Santillan - AUS 839
Näin saatiin ainakin jossain tilastossa suomalainen top 20.
Tilastossa ei ole mukana vielä Espanjan Munar Clar, joka ainoa -97 pelaaja, joka vienyt top200 pelaajalta erän.
Safin 17v 7kk vuonna 1997
poimintoina: 29:s Kyrgios 17v 10kk vuonna 2013. Murray 18v 2kk löytyy sijalta 46. ja Federer 18v 2kk sijalta 50.
Nuorimmat FU-turnausvoittajat: (vuodesta 1998)’
Gasquet 15v 10kk vuonna 2002
Ancic 15v 10kk vuonna 2000
Rublev 16v 0kk vuonna 2013 (Rublev pelasi finaalissa 15v 9kk ja hävisi sen erin 1-2)
Nadal 16v 1kk vuonna 2002
Djokovic 16v 1kk vuonna 2003
Lee 16v 1kk vuonna 2014 (Lee tämän viikon otteilla siis top6, mutta pelasi finaalissa jo 15v 6kk ja oli ottelupalloja kaikkien aikojen nuorimpaan voittoon ammattilaistasoilla, hävisi silloin erin 1-2)
Wang 16v 3kk vuonna 2001
Williams 16v 3kk vuonna 2007
Murray 16v 4kk vuonna 2003
Coric 16v 5kk vuonna 2013
Del Potro 16v 6kk vuonna 2005
Ei muuten ehdi enää -98 kovat jenkit tällä listalla kärkeen, eikä edes -91 jenkin Williamsin saavutukseen. CH-listalla voisivat sitä vastoin löydä Zverevin lukeman.
Todella mielenkiintoinen tilasto! Kiitos työstäsi Tp10.
Kiinnostavaa saada tietää että Aki Rahunen on tällä CH-voittajien listalla sijalla 19.
Aki siis voitti nuorempana challenger-turnauksen kuin mm Safin, Murray ja Federer.
Voittiko Aki muuten 18-vuotiaiden Euroopan mestaruuden 1989 vai jo 1988?
Jos se oli 1989 niin heti perään Akille tuo Hangon challenger-voitto.
Aki Rahunen oli siis vuonna 1989 lähes yhtä kova tennislupaus kuin Jarkko Nieminen 10 vuotta myöhemmin vuonna 1999.