Kaikkien aikojen paras pelaaja


#262

Tuon tasoisen kilpailuvietin omaaville kavereille slam count ei varmastikaan ole samantekevää.

Onko se niin elämän ja kuoleman asia kuin siitä mediassa ja keskustelufoorumeilla tehdään, ehkä ei, muttei todellakaan myöskään samantekevää.


#263

Lue viesti tarkkaan, slam ok, muut…


#264

Luin, en vaan jaksanut kirjoittaa niin pitkästi vaan ainoastaan tuosta kaikista merkittävimmästä tilastosta.

Muiden tilastoiden osalta olen suht samoilla linjoilla kanssasi.


#265

Kun kerran “tuuri” ja “kolikonheitto” on tuotu mukaan keskusteluun, niin se tekee Federerin ja varsinkin Samprasin voitot ruoholla entistä kovemmiksi. Marginaalit ovat niin olemattomat ja silti samat ukot sieltä usein voittajina selvisivät.


#266

Itse mietin juuri tuota samaa, kun vertasin Nadalin saavutuksia massalla Samprasin ja Federerin saavutuksiin ruoholla. Se on ihan selvä, että ruoholla marginaalit ovat selvästi pienemmät, ja vielä pienemmät kuin nykyään ne olivat 90-luvulla, jolloin Sampras voitti 7 mestaruutta Wimbledonissa. 90-luvulla peli oli enemmän syötön dominoimaa, koska silloisilla mailoilla oli vaikeampi palauttaa syöttöjä tarkasti ja ruoho oli myös nopeampi ja matalapomppuisempi. Joku huippupelaaja taisikin sanoa silloin, että “grass is the great equalizer”, koska se tosiaan näennäisesti tasoitti pelaajien tasoeroja niin, että melkein kuka tahansa saattoi yllättää kenet tahansa.

Mutta sattuman vaikutus on edelleenkin ruoholla huomattavasti suurempi kuin massalla. Kärjistettynä analogiana voisi käyttää vaikkapa sattuman vaikutuksen suuruutta jalkapallossa verrattuna koripalloon.


#267

Borg voi olla kaikkien aikojen pelaaja. Osallistui harvoihin slämeihin ja lopetti nuorena. Ei voi sanoa, että nykyajan pelaajat ovat parhaita. Nykyään tavoittelu on kovempaa, mutta ei voi olla niin, että kaikki parhaat lahjakkuudet pelaa juuri nyt. Systeemi on erilainen.


#268

Kukas 60-70-lukujen legenda sanoikaan juuri, että olisi jatkanut uraansa pidempään jos olisi aikoinaan tiennyt, että tulevaisuudessa paremmuuden mittarina käytetään koko uran GS-voittojen määriä. Tämä keskustelu on asiana melko uusi ilmiö.


#270

Hyvä puheenvuoro, koska kokonaisuus ratkaisee. Se on sitten eri asia, jos joku pelaaja panostaa kaiken Slameihin ja himmailee ison osan muista kisoista. Suuruus, paremmuus… – moniselitteistä, kun mittareita on monia ja ihmiset painottavat niitä eri tavoilla, huomioiden ties mitä tekijöitä.


#271

Tämä onkin mielenkiintoinen ajatusleikki, että joku pelaaja pelaisi vain slämit ja tähtäisi oman kuntohuipun niihin. Ei vaan taida tenniksessä oikein käytännössä toimia :sweat_smile: Huiput kuitenkin pelaavat selvästi vähemmän turnauksia.

Tsitsipaksella esim. 29 turnauksesta pisteitä tai sijoituksia, joista toki paljon on non-countable osiossa. On se nousu viimeisen vuoden aikana ollut hurja, kun listalta löytyy R16-tappio CH-tasolta, josta on 10 kuukautta aikaa!


#272

Eikös Laver ollut useamman vuoden pois Slameistä?


#273

Oli viiden vuoden jakso, jolloin slämit olivat vain amatöörejä varten. Noin 30 parasta pelaili silloin omia rahakisojaan, juuri kun Laver oli parhaimmillaan. Nykysysteemillä hänellä olisi voinut olla kymmenkunta slämiö enemmän. Varsinkin kun moni jätti tuolloin AO:n väliin. Kaveri voitti kaikki slämit samana vuonna 1962 amatöörinä ja 1969 ammattilaisena.


#274

Entäpä jos slameissa olisi ollut vv. 1957-67 Ken Rosewallkin? Sitä ennen neljä voittoa ja jälkeen myös neljä.

Tai sellainen miltei tarunhohteinen Pancho Gonzalez? Ammattilainen 1950-67. Sitä ennen kaksi slamia 20- ja 21-vuotiaana. Sen jälkeen tosin vain yksi semi ja kvartsi ja toinen kierros vielä 44-vuotiaana kahdesti. Vanhin ATP-tason turnausvoittaja 43-vuotiaana.

Kiistaton ykkönen muistaakseni vv. 1953-61.


#275

Täytyy muistaa sekin, että jos ajanlaskun alussa olisi pelattu tennistä, niin Jeesus olisi varmasti voittanut kaikki grand slamit 17-vuotiaasta lähtien, kun sillä oli samanlainen tukkakin kuin Borgilla. :thinking: :slightly_smiling_face:


#276

273!!!
Tulkaa pois, Harrilla ja Oonalla on pelit kesken…


#277

Johtopäätös on se, että tenniksessä ei voi nimetä kaikkien aikojen parasta pelaajaa ja keskustelu on täysin turhaa. Eri aika kausien pelaajia ei voi vertailla keskenään, koska maailma elää.


#278

En sanoisi, että turhaa saatika täysin.

Suurimmasta on helpompi keskustella kuin parhaasta. Tai siis, ei helpompaa keskustella mutta helpompaa koittaa löytää ratkaisu keskusteluun.


#279

Lisää vertailuja:
ATP-pisteitä uran aikana

  1. Federer 123 103
  2. Djokovic 118 701
  3. Nadal 109 022
    2009 muistaakseni muutettiin turnausten pisteytyksiä. Toisaalta Federerillä on eniten pelivuosia takana.

Big titles

  1. Federer 53
  2. Djokovic 52
  3. Nadal 50

Palkintoraha (USD)

  1. Djokovic 128 804 799
  2. Federer 120 702 428
  3. Nadal 104 730 435
    Palkinnot kasvavat koko ajan, joten tämä ei ole hyvä vertailu.

Noin viikko sitten Janne Ahonen sanoi pojastaan, että hänestä tulee varmasti isäänsä parempi mäkihyppääjä (“BOAT”), mutta tuskin tulee yhtä menestyksekästä (“GOAT”). Vastaavasti tämän hetken tennispelaajat ovat aika varmasti suorituskyvyltään parempia kuin entisajan pelurit.