Mikä on mielestäsi ero huipun ja top 50 välillä? Näin nuoren Gasquet:n Tampereella, Rublevin ekan prokisavoiton Moskovassa ja nyt tämän tšekkiläisen 14 vuotiaana Budapestissä ja jokainen oli ensinäkemältä huippuainesta. Se onko se huippu 49, 19 vai 9 tai jopa 1 on pienestä kiinni. Jokainen joka pystyy voittamaan yhdenkin tourin kisan kaksinpelissä on minusta huippu. Ja on kyllä jo semifinaalikin, terveisiä vaan Velille ja Akille 
2 tykkäystä
Tottakai ATP top50 tason saavuttanut on huippuluokkaa. Mutta kaikki on suhteellista. Eikös junnu-Youngista ja junnu-Tomicista rummutettu eräässä vaiheessa tulevia ATP1-pelaajia tai vähintään top10 tasoa kun molemmat olivat jo 18-vuotiaana ATP top100 tasoa ja siihen nähden heidän ATP38 ja ATP17 ennätykset eräänlaisia pettymyksiä.
Keskimääräisesti yksi syntymävuosi tuottaa noin 8-10 kpl ATP50 ennätysrankingiin pelaajia.
Svrcina on ylivoimaisesti kovin 16-vuotiskausilainen 2002-porukassa ja jos jää aikanaan vaikka ATP45 ennätykseen ja lopulta löytyy vaikka 8 kovempaa 2002-syntynyttä ikätoveria, niin voidaan kysyä, että menikö kehitys 16v jälkeen aivan nappiin.
2 tykkäystä
Svrcina voitti myös Malesian turnauksen ja nousee top10 junnuksi. Brittien suurimpana lupauksena pidetty Jack Draper s.22.12.2001 hävinnyt nyt kolmessa turnauksessa putkeen vuotta nuoremmalle tshekille. Australian avointen 1.kierros, Thaimaan G1-finaali ja Malesian G1-finaali. Onkohan Draperin suussa Svrcina jo kirosana. Tuskin kuitenkaan.
Draper 16v ohittaa nyt niukasti Otto Virtasen ja nousee sinne sijan 40 kieppeille.
Draper ja Virtanen kohtasivat muuten vuonna 2013 Tallinnan TE12-finaalissa jolloin Draper voitti 6-4, 6-1.
Mitenkähän kävisi nyt 5 vuotta myöhemmin. Ainakin samalla rankingtasolla ovat ja kummankin paras pistemäärä 100p.
1 tykkäys
Carlos Alcaraz Garfia pitää helmikuun FU-kvartsipaikan jälkeen kuukauden treenitaukoa. Vaikka oli ilmoittautunut Espanjan viime ja tämän viikon G2-kisoihin, niin mukana ei ole.
Hieman vajaa 15-vuotias Espanjan suurtoivo aloittaa ITF-junnupelinsä ensi viikolla Juan Carlos Ferrero Academyn G1-kisalla.
Alcaraz Garfia treenannut juuri itse Ferreron kanssa turnauksen alla.
Kylläpä työstetään no-nonsense-meiningillä kovaa pelaajaa tästä superlupauksesta. Siinä on kaveri päässyt aikamoiseen kämmenmyllyyn, jonka jälkeen ikätoverien kämmentempo ja -paino ei tunnu “missään”.
On se käsittämätöntä miten aikaisin jotkut aloittaa 14v-sarjan pelinsä.
Alexander Zverev s.1997 pelasi 5 kertaa Suomessa
11v-kausi 2008
Helsinki tappio 1.kierros
12v-kausi 2009
Helsinki tappio 1.kierros
Oulu tappio 2.kierros
Pajulahti tappio semissä
13v-kausi 2010
Pajulahti tappio finaalissa
Seuraavan kerran Zverev nähdään Suomessa?? …sitten kun Suomi pelaa Davis Cupin maailmanlohkon karsinnoissa tms.
Gianluiqi Quinzi s.1996 Suomessa 14v-kiertueella. Tämä menee vielä hurjemmaksi.
10v-kausi Oulu tappio 1.kierros ja vastassa 1992-syntyneet 14-vuotiaat
11v-kausi Oulu tappio 1.kierros 13v Herkko Pölläselle.
Helsinki tappio kvartsissa
14v-kiertueen sensaatiolupaukset Kenneth Raisma ja Holger Rune pystyivät 11v-kaudella yhteen otteluvoittoon kolme vuotta vanhempia vastaan 14v-sarjan turnauksessa.
Tietenkin on yksi 11-vuotias ylitse muiden. Stefan Kozlov s.1998 eteni useaan otteeseen USA:n 14v-kiertueen kisoissa finaaliin saakka vuonna 2009 ja vastassa oli 1995-syntyneet. Jenkkien 14v-kiertueen kisat jotka merkitty coretennistilastoissa vastaa Euroopan TE14-kiertueen 3 tai 2.kategorian kisoja. Kozlov rikkoi 11-15-vuotiaana monet ikäennätykset. Mutta missä on nyt. Kovasti jumittaa ATP-tason portilla 20-vuotiaana siellä 100-150 välillä.
Edit. Tähän liittyen. On sitä jotkut aloittaneet aikaisin ennenkin. Andre Agassi kirjassaan kertoi päässeensä USA:n 14v-maajoukkueen pelimatkalle Australiaan kaksi vuotta alaikäisenä 12-vuotiaana. Andre kertoi pelanneensa tuolloin 5000 katsojan edessä. Vuosi taisi olla siis 1982. Tuota katsojalukua varmasti moni pitää liioiteltuna joka kirjan lukenut, mutta onhan nykyisin U14 Les Petitsissä semi ja finaalipäivinä katsojia noin 2000, joten miksei ausseissa 1980-luvun alussa U14-turnauksessa hieman enemmänkin, kun miettii millainen tennismaa Australia oli tuohon aikaan.
Agassi on ollut kaikkien aikojen kovimpia 16-17-vuotiaita vuosina 1986-1987.
1 tykkäys
Kroatiassa pelataan ulkona massalla G1-kisaa. Lämpöä tällä hetkellä +6 astetta joka aika liki päivän ylin ja alle kymmenen astetta näyttää olevan lähes koko viikko. Aamut +1 astetta.
Hanskoille käyttöä, vai onko suunniteltu tenniskäyttöön käsineitä joissa ote pitää?
Tuskin tarkenevat tauolla istua ja verkkareissa pelannevat.
Tämä Kroatian G1-kisa pelattiin muutama vuosi sitten maaliskuun toisella viikolla ja nyt siirretty hieman myöhäisemmäksi ehkäpä juuri tuon alhaisen lämpötilan vuoksi. Ei auta asiaa tänä vuonna.
Kummallisen kylmiä keväitä nykyisin. Monesti tuolla päin tähän vuodenaikaan on 15-20 astetta ja Suomessakin joskus ollut maaliskuussa +13. Nyt vielä Turun keskustassa Aurajoessa luistellaan ja välimeren rannalla junnut hytisee G1-kisassa.
1 tykkäys
Veikkolan Tenniksessä pelaa yksi peluri sarjamatseja golfhanska kädessä ja ilman paitaa. Tuolla kombinaatiolla ei vielä Kroatiassa pärjäisi.
2 tykkäystä
Lisäisin tähän, että yleensä kruunaa kyseisen asukokonaisuuden aurinkolaseilla. Eräässä B3-kisassa pelatessaan prätkäjätkä-habituksen omanneella vastustajallaan oli kaljun päälakensa hikoilun myötä ongelmia näkökykyään ajatellen. Turnausjärjestäjä oli kuulemma pyöritellyt päätään, kun tämä kaveri pelasi sitten pelipaitansa huiviksi käärittynä, vastassaan ilmeisesti myös paljas yläkroppa sekä em. aurinkolasit ja pelihanska tavaramerkkinään.
1 tykkäys
Kroatian G1-semit
Loffhagen (GBR) s.2001
Wassermann (NED) s.2001
Zima (GER) s.2000
Mayot (FRA) s.2002
Mayot ohittaa Otto Virtasen rankingissa. Myös Wassermann ohittaa JOS kaataa 1-sijoitettu Loffhagenin. On ollut tuo Loffhagen hurjassa vireessä tällä viikolla. Pelkkiä murskavoittoja, mutta miten käy hollantilaisjättiä vastaan, joka voitti tammikuussa Tshekin G1-kisan.
Katsoin viime kesällä Wimbledonin streamissä Loffhagenia ja omaa letkeän suoraviivaisen pelityylin. Osottautunut kovaksi massalla. Voitti jo viime vuonna massalla heinäkuussa Sveitsin G2-tittelin. Ehkä salaisuus juuri tuo palloon vauhdintuottaminen, että miksi massalla pärjää.
Hollannin Deney Wassermann s.25.3.2001 voitti 17v-syntymäpäivänä Kroatian G1-turnauksen. Voitti tammikuussa tosiaan Tshekin G1-kisan. Täydellinen kauden aloitus kun isot voitot kovilla kentillä sekä massalla. Tämä hollantilainen on voittajatyyppinä tunnettu. Viime vuonna voitti pitkän listan G4/G5-titteleitä. Aina voittaa finaalinsa.
Nousemassa 2001-ikäluokan kärkinimien joukkoon, mutta saa nähdä miten pärjää Grand Slam-kisoissa ja millainen on prokisojen aloitus.
ATP-listan nuorin pelaaja Carlos Alcaraz Garfia pelaa tänään uransa ensimmäisen ITF U18-kiertueen ottelunsa Espanjan G1-kisassa. Mutta saako prorankattu junnurankingia. Kuukauden takainen ATP200+ Gaion kaataja ja FU-kvartsipelaaja sai häijyn vastuksen avauskierrokselle.
Britti Jake Hersey s.toukokuussa 2000 on tasan kolme vuotta vanhempi 2003 toukokuussa syntynyttä Alcaraz Garfiaa.
Hersey voitti toissaviikolla Espanjan G2-turnauksen. Kaatoi tuolloin finaalissa Espanjan Carlos Sanchez Joverin s.2000, joka on U16 Euroopan mestari 2016 ja Espanjan ehkä paras tai yksi parhaimmista 2000-syntyneistä joka maassa syntynyt (eli Nicola Kuhn se Espanjan nykyinen 2000-ykkönen, mutta se voisi olla myös tuo Sanchez Jover).
Mikäli 2003 Carlos pystyy siihen mihin 2000 Carlos ei pystynyt, eli kaatamaan Jake Herseyn, niin kertoisi Carlos Alcaraz Garfian olevan jo junnujen Grand Slam-tasolla. Toisaalta kun katsoo tältä vuodelta Sanchez Joverin FU-matseja niin hävinnyt 1.kierroksilla, kun taas Alcaraz Garfia painoi kvartsiin. Kyllä se Hersey kaatuu tänään. Saa nähdä.
^ Carlos Alcaraz Garfia - Jake Hersey
6-3, 7-5
On se kova. Seuraavaksi jälleen kolme vuotta vanhempi G2-turnausvoittaja Belgian Arnaud Bovy ITF50+. Bovy voitti Tashkentin kisan. Samaa tasoa kuin Hersey.
Kertaus Roger Federerin junnukesästä 1998, kun Roger oli karvan vajaa 17-vuotiasta mutta vielä 16-vuotias.
Huhtikuu:
Italia G2-voitto
Kaatoi avauskierroksella Timo Niemisen 61, 61. Finaalissa Volandri haastoi tiebreakiin.
Toukokuu:
Milano GA tappio 2.kierroksella vuotta vanhemmalle Haehnelille.
Belgia G1 tappio kvartsissa.
Ranskan avoimet tappio 1.kierroksella 1981-syntyneelle puoli vuotta vanhemmalle 17v tshekki Jaroslav Levinskylle lukemin 46, 75, 79.
Massakausi oli siis melko vaisu vaikka se alkoikin G2-voitolla huhtikuussa.
Kun pääsi ruoholle niin alkoi tapahtumaan ja tuossa vaiheessa Roger teki itsestään merkittävän lupauksen. Toki Roehamptonin G1-semissä vielä hävisi Taylor Dentille, mutta sen jälkeen voitti Wimbledonin.
Tuon jälkeen paluu massalle ja Roger eteni EM18-semiin jonka hävisi hieman nuoremmalle Feliciano Lopezille. Rogerin palkintokaapista löytyy siis EM18-pronssimitali (aivan kuten Kim Tiilikaiseltakin).
EM-kisan jälkeen mittariin tuli 17v ja eteni kovilla kentillä US Openin finaaliin jonka hävisi puolta vuotta nuoremmalle David Nalbandianille.
Tällä hetkellä ITF:n top50 joukossa on iän ja aseman puolesta kolmesta kuuteen sellaista 16-vuotiasta jotka täyttävät myöhemmin tänä vuonna 17v mutta pelaavat Roland Garrosin 16-vuotiaana.
Tseng, Cerundolo, Jianu, Draper, Virtanen ja Lehecka.
Virtanen pelaa myös huhtikuussa G2-kisan kuten Federer tuossa iässä.
Rogerin massakauden saldo jopa lyötävissä, kun merkittävimmissä kisoissa 1. ja 2.kierroksen tappiot.
Mutta sitten se ruohokausi…se on seppä se joka sivuaa 17v-kaudella kesällä/syksyllä syntyneenä nuo Rogerin tilastot.
Nii, ja eikös se yx Tsekki oo vielä 15 v… ?
On, mutta tilastollisesti eri asia kyseessä ja en odota häneltä tänä vuonna Wimbledonin voittoa. Ranskan avoimissa ehkä voisi menestyäkin mutta historian valossa 15-vuotiaana menestyminen GS-titteliin saakka menee osastoon “ajoissa liikkeellä”.
Federerin kautta 1997 voi verrata Svrcinan tähän vuoteen ja ensi vuonna sitten verrataan Rogeriin vuoteen 1998.
Federer muuten menestyi massalla suurissa kisoissa 15-vuotiaana paremmin kuin vuotta myöhemmin 16-vuotiaana.
1997 Milano GA kvartsissa ja 1998 tappio 2.kierroksella.
Federer tosin aloitti GS-pelinsä vasta 1998 tammikuussa.
1 tykkäys
Jep kyllä me se tiedetään että RF oli vain keskinkertainen junnulahjakkuus, joka on maximoinut potentiaalinsa potenssiin 10 verrattuna muihin huippuihin 
Okei jos nyt tosissaan jotain tässä yön ratoksi kirjoittelisi omia “mutuiluja” nimenomaan lahjakkuudesta tuota Sascha- Borna matsia odotellessa…
Ymmärrän että suurin osa palstan kirjoittajista ymmärtää lahjakkuuden nimenomaan junnuaikaisilla “meriiteillä” ja pelin tasolla, mutta kyllä nyt varmaan junnuissakin siellä 15-16v ikäisenä niin kuin monessa muussakin lajissa ratkaisee pelissä myös samat lainalaisuudet kun aikuisissakin eli että toiset ovat päättäväisempiä, ja jotkut jopa tuon ikäisenä henkisesti jo kovempia ja sitten jotkut jo kovia tekemään duunia mikä mahdollistaa myös kovat tulokset junnu-iässä.
Tälläisiä puhtaita ns. luonnonlahjakkuuksiahan löytyy tenniksestä aika paljon jotka eivät ole koskaan oikein “potentiaaliaan” lunastaneet kuten vaikkapa Ernes Gulbis on yksi tälläinen joka tosin käväisi top-10:ssä, sitten toki Fognini on lyönneiltään monen mielestä puhdas luonnonlahjakkuus, Pairea pidetään lahjakkaana jne. Mutta tosiaan näitäkin kolmea “lahjakkuutta” mielestäni yhdistää yksi asia. Se mentaalinen puoli. Voin kyllä sanoa melkeinpä faktana että jokainen on näistä mentaalisesti heikko pelaaja, joilta harvemmin löytyy taistelutahtoa millä saavuttaisivat ihan todellisen potentiaalinsa. Se tuntuu olevan juurikin lajissa kuin lajissa, että kun olet taidoiltasi tai lahjakkuudeltasi muita parempi niin helpommin tulee sellainen ns. kusipäisyys sitten että ei olla valmiita tekemään tarpeeksi duunia. Toki on sitten hyvänä esimerkkinä meidän oma Laineen Pate joka on kanssa ollut jostain 14v asti hehkutettu pelaaja lätkässä, joka muuten kanssa oli aikamoinen kusipää juttujen perusteella junnuna mutta jonkin sortin nuorisopsykologi sai miehen pään kuntoon ja loppu on historiaa. Tiedä mitä vaikka Gulbiksesta olisi tullut jos olisi saman tehnyt tarpeeksi ajoissa, ja jos ehkäpä se muu elämä ei olisi niin turvattua ja helppoa rahan puolesta että ei tarvitse paljoa välittää.
Sitten on myös lahjakkuutena kavereita kuten Roger, josta täytyy tässä myöntää että se huippulahjakkuus alkoi näkymään ehkä vähän “kypsempänä” kuin muilla huippujunnuilla mutta kaveri joka on lähes jokaisen lyöntinsä puolesta älyttömän lahjakas ja täydellinen. Pakko oli myöntää tässä nyt kun kirjoittelin.
Sitten yhtenä ryhmänä lahjakkuuksia tulee tenniksessä kaveri kuten Rafa, joka on fyysisesti lähes täydellinen lahjakkuus, tarkoitan se kestävyys, “stamina” miehen pelissä on jotain uskomatonta. Eikä pelkästään lyöntiensä ja pelityylinsä puolesta massa kaverille sovi parhaiten vaan juurikin tuon älyttömän fyysisen lahjakkuuden puolesta. Tuli pitkä teksti, mutta itselleni ei pelkästään junnuna saavutetut meriitit ja taso kerro lahjakkuudesta vaan voi olla näitä luonnonlahjakkuuksia jotka sitten eivät koskaan “pääse” sinne perille missä on maximi potentiaali ja näin näyttämään todellisia kykyjään ehkä muutamaa “väläytystä” ja pelien sisällä tulevia hienoja suorituksia lukuunottamatta. Eli itselleni se ei mene pelkästään niin että lahjakkuus on sitä kuinka kovat meriitit sinulla on junnuna, vaikka tosin varmaan ainakin suurinosa lahjakkuudesta näkyy jo siinä iässä kun kasvetaan sinne tennismaailmaan nuorena ja sitten pelintaso on sen mukainen.
6 tykkäystä
Koominen yhteensattuma, että valitsit esimerkeiksi juuri Gulbisin ja Fogninin, kummankin perheellä kun on ollut mammonaa enemmän kun moni top 10 pystyy ikinä tienaamaan. Pojat ovat ehkä vaan tehneet sitä mikä on ollut hauskaa ja siksi käytös paineen alla on ollut hyvinkin arroganttia. Ja jotkut matsit lyöty ihan läskiksi jos ei oo ollut pelifiilistä. Olin refereenä Tallinnassa kun Gulbis voitti yhden ensimmäisistä ITF junnukisoistaan varmaankin 14 vuotiaana ja kyllähän hän oli jo silloin pirun hyvä ja taitava.
1 tykkäys
Hyvä viesti Hardcourter. Samalla tavalla asian koen monelta osin vaikka junnuja hehkutankin.
Tilastotiede on aivan oma maailmansa ja ne kertoo monesti pelaajan tasosta aivan yhtä paljon kuin kentän laidalla omin silmin nähtynä, mutta se vaatii tilastojen tuntemista ja niiden oikeaa tulkitsemista joka harvoin on yksioikoinen asia kuten ei ole pelilliset kyvytkään monien muuttujien vuoksi. Laitetaan joku pystymetsästä katsomaan tennistä niin tuskin juuri erottaa jyvää akanasta ja aivan samoin toimii tilastot. Jos et niitä tunne, niin yhdeltä mössöltä näyttää.
Väitän että osumia ja hutilyöntejä tulee aivan yhtä lailla omin silmin sekä tilastoihin pohjautuviin ennakkopovauksiin. Kun tekee näitä molempia rinnakkain niin todennäköisyys osumiselle kasvaa tai ainakin on niitä monipuolisempaa tehdä ja ylipäätäänsä osaa arvostaa tiettyjä suorituksia koviksi kun tuntee tilastot.
Mutta koko paketin voi nähdä niin monilla tavoin. Joitakin kun kiinnostaa vain onnistujat ja tulevat superstarat ja toisia taas erinlaiset ilmiöt ja erikoisuudetkin.
Tennislistat ovat kuin salaatti kodinkoneessa. Ylös ja alas mennään ja lopputulos voi olla mitä tahansa yksittäisen osasen kohdalla. Tuo tekee minusta asiasta mielenkiintoisen.
1 tykkäys