Nyt HC yllätti, hyviä pointteja ja samaa mieltä monessa suhteessa tämän pitkän kirjoituksen sisällöstä. Pidetään positiivinen buugi tällä palstalla jatkossakin.
1 tykkäys
Lisäksi Nadalilla itsensä kehittämisen huikea lahjakkuus, joka yhdistyy hirmuiseen työmoraaliin ja todella kirkkaaseen ja nöyrään ajatteluun osaamisestaan ja ominaisuuksistaan.
Nyt sulle viittii vastata, kun kerrankin tulee järkevää tekstiä; oletko ikinä katsonut Emilin haastatteluita? Tai pelejä? Emilissä on todella paljon tuota päättäväisyyttä ja taidot löytyy. Täydet mahdollisuudet ammattilaisuuteen. Oma suurin huolenaihe on se, että kestääkö fysiikka. Kysyn siksi, että tunnut vähättelevän hänen potentiaalia.
Oletko lukenut Rafael Nadal: My story nimistä elämäkertateosta? Siitä saa hyvän kuvan miksi Nadalin luonne on todella nöyrä. Teos värittää myös hyvin sitä miksi hän on realistinen omista rajoitteista. Tähän suurin syypää on Toni-sedän systemaattinen saavutusten vähätteleminen. Se on tehty tietoisesti ja Rafa ymmärtää miksi näin on tehty ja että se on loppujen lopuksi palvellut häntä. Monia muitakin karuja metodeja on käytetty, mitä ei ikinä esimerkiksi Suomessa hyväksyttäisi. Toki Tonin menetelmistä on vielä valovuosi matkaa vaikkapa venäläisten nuorien telinevoimistelutyttöjen harjoitteluun, josta taisi juuri Yleltä tulla dokkari.
1 tykkäys
Eikös Ferrerin valmentajalla ollut joskus myös aika karuja metodeja käytössä? Muistan lukeneeni jotain sellaista, että jopa suljettiin johonkin koppiin jäähylle, jos treenit tai matsi ei mennyt hyvin tms. ja että siksi Ferreristä on tullut niin kova taistelija kentällä ja se ajokoiratenniksen perikuva, mikä hän on.
1 tykkäys
Indonesian Jakartassa meneillään ennätyspitkä turnaus ITF-kalenterin perusteella.
Turnaus alkoi 26.2. Ja päättyy 1.7.
Noh, virheitä sattuu…Sama turnaus merkitty jokaisen kuukauden kohdalle. Milloin lienee oikea ajankohta.
Hah. Nicola Kuhn ITF24 (+60 sijaa)
Kuhn nousi uusien pisteiden myötä tänään +60 sijaa vaikka pelasi edellisen kerran junnuissa lähes vuosi sitten Ranskan avoimissa.
Tuossa näkee hyvin kuinka paljon enemmän nykypisteillä arvostetaan GS-finaalipaikkaa verrattuna entiseen.
Lisäksi huomaa kuinka G1-voittajat nousseet tänään paljon.
Nykyisin
G1 W 280
G2 W 160
Ennen
G1 W 150
G2 W 100
Monesti samalla viikolla pelataan täysin saman tasoiset G1 ja G2-kisat mutta miten lie jatkossa, sillä kyllä nyt kannattaa mennä mieluummin G1-kisaan.
Espanjan 2001 ykkönen Nicolas Alvarez Varona ohitti tänään Otto Virtasen niukasti, kiitos uusien pisteiden. Hänen G1-finaalipaikan 170p on arvokkaampi kuin Virtasen G2-voiton 160p kun viime viikolla olivat molemmat 100p arvoisia jne.
Lisäksi kaksi G1-voittoa ottanut Hollannin Wassermann jo ITF21.
Edit.
Mutta mistä ihmeestä Uzbekistanin Sergey Fomin pyyhälsi myös Virtasen edelle. Hän on voittanut kolme Uzbekistanin G3-kisaa jotka olivat ennen arvoltaan 60+60+60 kun nyt ovat 100+100+100.
G3 voitto oli aiemmin -15p huonompi kuin G2-finaali ja nyt on +5p parempi.
Paljon hyvää uusissa pisteissä mutta muutamia epäkohtiakin löytyy.
G2-tason merkitys selvästi vähenee jokaisen kierroksen kohdalla.
G2 semi oli ennen kovempi kuin G4 voitto ja nyt sama määrä. G2 finaali oli ennen kovempi kuin G3 voitto ja nyt huonompi. G2 voitto oli samaa tasoa kuin G1 finaali ja melko lähellä G1 voittoa kun nyt kaukana.
En näe muissa tasoissa samanlaista kärsijää. G2 tasoa dissataan.
Tuo on kyllä tosiaan aika naurettavaa, että G4-voitosta saa saman kuin G2-semistä. Onhan meillä vuosien saatossa ollut näitä kotimaisiakin G4-menestyjiä, joista on tiedetty satavarmasti, että saavat rumasti köniinsä heti G2-kisojen avauskierroksella, jos ei käy satumainen kaaviotuuri.
Mutta ehkä tässä on takana juonena houkutella entistä kovempia pelaajia G4-kisoihin ja siten kaventaa eroa ylemmän tason kisoihin. Nämä kaksi alinta kategoriaa kun ovat vähän höntsäkisojen maineessa olleet. Tosin kun vain turnausvoitosta saa ne isot pisteet niin käykö sitten niin, että G4-kisoihin tulee mukaan 1-2 “liian” kovaa pisteiden tarpeessa olevaa pelaajaa, jotka pilaavat varsinaisilta G4-tason pelaajilta menestysmahdollisuudet.
En tiedä mitä tuolla on haettu. Ehkä myös sitä, että U14-kiertueen huiput nousisivat aiempaa nopeammin ylös ITF-listalla kun sinne siirtyvät 14-15-vuotiaina. Monesti isot lahjakkuudet voittavat G4-kisan samantien mutta yksi 40p tai kaksi tuollaista ei ole vienyt vielä paljon mihinkään, kun jatkossa yhdellä 60p luvulla ohittaa tyhjästä heti yli 1500 pelaajaa ja ranking heti 500-600 välillä ja kahdella G4-voitolla nousee nopeasti jo lähelle top300 sijaa ja kolmas kisa onkin jo G2-tasoa. Ennen piti menestyä G4-tasolla melko pitkään ennen G2-tason pelejä.
Ennen yhdellä G4 voitolla ei aina noussut edes tonnin sakkiin tai nippanappa riippuen mihin aikaan kaudesta sen otti.
Ennen G4-voitto 40p ja G2-semi 50p muistuttavat propelien 25.000 dollarin voiton 27p ja 50.000 dollarin CH-semin 29p. Eli CH-semi on hieman kovempi juttu kuin ison Futuren voitto ja niin on pelillisesti myös ITF G2-semi kovempi juttu kuin G4-voitto, mutta ei ole enää nyt pisteellisesti. Sama asia jos normaalista FU-turnausvoitosta saisi saman pistemäärän kuin CH-semistä, niin hämmennystä aiheuttaisi.
Myös suomalaisten järjestys parhaiden tekojen suhteen vaihtoi hieman järjestystä nykypisteillä.
- Jarkko Nieminen 1000p GS-voitto
- Emil Ruusuvuori 750p Masters-voitto
- Henri Kontinen 600p GS-finaali
- Henri Laaksonen 370p GS-semi
- Olli Rahnasto 370p GS-semi
- Patrik Niklas-Salminen 370p GS-semi
- Harri Heliövaara 300p GA-finaali
- Aki Rahunen 280p GB1-voitto
- Micke Kontinen 280p G1-voitto
- Herkko Pöllänen 280p G1-voitto
- Otto Virtanen 160p G2-voitto…
- Tuomas Ketola 100p GA-kvartsi
- Veli Paloheimo 100p GS R16
- Kim Tiilikainen 100p GB1-semi
- Timo Nieminen 100p G1-semi
- Eero Vasa 100p G1-semi
- Juho Paukku 95p G2-finaali
Nykyisin Milano GA ja Orange Bowl eivät enää arvokkaampia kuin muut GA-kisat ja tämän myötä Timo Niemisen paras saavutus nousi Tuomas Ketolan rinnalle.
Euroopan mestaruudesta saisi kyllä palkita suuremmin kuin tavallisesta G1-voitosta. Rahunen samalla viivalla Micken ja Herkon kanssa, kun oikeampi taso olisi heti Henkka Kontisen peesissä sijalla 4.
Otto Virtanen vielä kaukana suomalaisten parhaista saavutuksista mutta on sitä junnu-uraakin vielä paljon jäljellä.
1 tykkäys
Otolla on niin hyvä jalkatyö, että voisiko - jos terveenä pysyy - tehdä kovia juttuja Wimbledonissa valtavilla peruslyönneillään ja loistavalla syötöllään?
Samaa mieltä. Wimbledoniin sopii pelityyli. Hyvä lyöntitasapaino ja erinomainen kyky lyödä nousevaan palloon nopeasti suoraan pompun jälkeen. Talissa kun katseli miten Otto veteli kämmenpommeja melko suorana sisältä ulos niin ei vastustaja ehdi niihin ruoholla mukaan laisinkaan ja hyvä syöttö siihen päälle.
Ruoho on kuitenkin junnuissa aina ennakkoon hieman arvoitus kun siltä ei aiempaa kokemusta junnuilla juuri ole. Miten nopeasti kukanenkin omaksuu alustalla liikkumisen taidon ja ymmärtää sen ettei ruoholla tarvitse tavoitella rajoja yhtä herkästi kuin muilla alustoilla, sillä ruoholla jo puoli metriä rajasta on monesti riittävä lyönti aiheuttaakseen hankaluuksia vastustajalle. Yms.
1 tykkäys
Jarkko Nieminen oli 1999 päätösrankingin nro. 11 vaikka voitti US Openin.
Laskin pisteet äkkiseltään vuodelta 1999 ja sain mullistavan tuloksen. Nykypisteillä Nieminen olisi ollut tuon vuoden ITF3 heti Plessin ja Corian peesissä.
Vuonna 1999 ITF3 oli Prodon ja ITF4 De Armas ja nämä olivat ylhäällä useiden G1-voittojen vuoksi.
Nykyisin ei olisi mitään jakoa kun Nieminen GS-voitosta 1000p ja nuo 1999-listan sijoilla 3-4 olleet kolmesta G1-voitosta 280+280+280 tuo kasaan vasta 840p nykylaskurilla.
Hienoa, että saadaan vihdoin “ruoho-specialisti” tähän maahan! Eiköhän jo parin vuoden sisällä ekaksi valloittamaan brittien CH-turnauksia 
Olis hienoa, jos joku, esimerkiksi Otto, oikeasti onnistuisi rakentamaan itselleen hyvää rankingia tuota kautta. Vähän erilainen polku uralle. Vai liekö brittijunnut alkaa heti jauhamaan oman maan ruohofutureita. Osaako TP vastata?
Kaksi oudointa ja eriskummallisinta tapaa pelata tennistä oman kokemukseni mukaan: pelata huonolla ruohokentällä ja pelata massalla yli 2800 metrin korkeudella. En suosittele kumpaakaan
2 tykkäystä
Tanskan mediassa nyt varsin paljon artikkeleja sekä videohaastatteluja kaksikosta Holger Rune s.29.4.2003 ja Clara Tauson s.21.12.2002. Molemmista povataan prokiertueen huippupelaajia. Saivat molemmat juuri 50.000 Tanskan kruunun stipendin.
ITF-rankingissa Rune nyt ITF140 ja seuraavat 2003-syntyneet kaukana sijoilla 231, 258, 272…
Tauson ITF11 ja edellä ei myöskään yhtään nuorempaa toistaiseksi.
Propeleissä Tauson voitti ammattilaiskisan 14-vuotiaana viime syksynä ja nyt 14v Rune voitti Davis Cupissa tosiaan ATP311 pelurin.
Rune 14v 11kk on tuolla 2.divarin DC-tasolla kaikkien aikojen nuorin matsivoittaja. Perun Louis Horna tosin pelasi vuonna 1995 Davis Cupin 1.divarissa 14-vuotiaana mutta ei voittanut ottelua.
3.divarissa ja 4.divarissa sitä vastoin 14-vuotiaat ihan normijuttu olleet noissa kehitysmaissa.
Edellinen Tanskan DC-historian nuorin otteluvoittaja oli vuodelta 1948 Kurt Nielsen 17v 5kk, joka pelasi kahdesti 1950-luvulla Wimbledonin finaaleissa. Rune 14v 11kk rikkoi tuon ennätyksen kahdella ja puolella vuodella.
Runen instagramissa video kun matsi ratkeaa ja katsomossa kiljutaan vaikka Tanska oli jo hävinnyt maaottelun.
1 tykkäys
Ylläolevaan liittyen. Pohjoismaiden tilanne vaikuttaa varsin hyvältä 2020-luvulla.
Mutta mikähän maa saa lopulta ATP-kiertueelle kovimman pelaajan 1996-2003-syntyneistä??
Vaihtoehdot:
Ruotsi - Ymer 1996, Ymer 1998…
Suomi - Ruusuvuori 1999, Virtanen 2001…
Norja - Ruud 1998…
Tanska - Rune 2003…
Jos täysin nappiin menee, niin ei ole villi tai mahdoton ajatus että olisivat koko kuusikko samaan aikaan top100:ssa esim. vuoden 2025 kieppeillä. Mutta millä maalla se kovin tykki, niin siinä on pohdittavaa!
Muutama vuosi sitten pidettiin selvänä että Ruotsilla parhaat lupaukset, mutta onkohan lopulta niin.
1 tykkäys
Ranskan Istresissä pelataan tänä viikonloppuna G2-karsintoja.
Sieltä löydätte muun muassa 16v kanukki Liam Draxlin, joka syntynyt joulukuussa 2001.
Draxl ITF192 on karsinnoissa 2-sijoitettu. Melko perusnimi 2001-syntyneissä.
Tuohon liittyen. 11 vuotta sitten huhtikuussa 2007 Istresin G2-karsinnoissa kohtasivat 16-vuotiaat Milos Raonic ja Henri Kontinen. Kumpikaan ei yltänyt pääsarjaan.
Raonic oli karsinnoissa 8-sijoitettu ITF200+. Silloin Milos oli hävinnyt G4-finalisti.
Raonic myös joulukuussa syntynyt kuten tuo Draxl ja Draxl on parempi kuin Raonic tuolloin vaikka Draxl on 2001-porukassa pelaaja ynnämuut osastoa.
Raonic oli lopulta 1990-syntyneiden paras ATP3 ja Henri Kontinen dubbelissa ATP1.
Kun ajattelee tilannetta että 10 vuoden kuluttua tämän viikonlopun Istresin G2-karsinnoissa pataan ottavista löytyisi myöhemmin ATP1-3 pelaajia, niin aika huima ajatus, sillä 2001-syntyneissä huomio kiinnittyy tällä hetkellä aivan toisiin nimiin kuin G2-karsintapelaajiin.
2 tykkäystä
2003-syntyneiden kärkikaksikko, muutaman viikon päästä 15v täyttävät Carlos Alcaraz Garfia ja Holger Rune tosiaan molemmat voittaneet tuollaisen ATP250+ pelaajan.
Viime viikolla Rune treenasi ATP26 Mannarinon kanssa Mouratoglou akatemiassa Ranskassa jossa tanskalainen treenaa. Carlos Alcaraz Garfia treenasi puolestaan viime viikolla ATP1 Rafa Nadalin kanssa. Molemmista yhteiskuvat kundien instagramissa.
Näitä poikia ajetaan sisään koviin peleihin, mutta matkaa on vielä paljon.
Se on ainutlaatuinen tilastoseikka että samana keväänä löytyy kaksi 14-vuotiasta jotka voittaneet tasokkaan propelaajan.
Tämä voisi ehkä mahdollistaa kauden lopussa tämän kaksikon ATP-rankingin tonnin sakkiin mikäli syksyllä miesten pelejä pelaavat. Auger-Aliassime tuohon pystyi kolme vuotta sitten.
Kaikkien aikojen paras 15-vuotias oli Michael Chang vuoden 1987 päätteeksi. Chang s.helmikuussa 1972 tosin oli vielä 15v 6kk iässä ilman ATP-rankingia, mutta 15v 8kk oli sijalla ATP162. Chang voitti tuossa iässä kuin tänä vuonna ovat 2003-syntyneet miesten US Openissa pääsarjassa ottelun, eteni ATP-kisan välieriin ja voitti CH-tittelin.
Kartan sanontaa “ei rikota koskaan”, mutta tuon kohdalla niin sanon.
Toki Chang sai aikoinaan etua siitäkin kun osui mailateknologian murrosvaiheeseen varhaisina junnuvuosinaan aivan samoin kuin sai mäkihypyn puolella 16v Toni Nieminen etua vuonna 1992 siitä kun perinteinen tyyli muuttui v-tyyliksi.
Nuo 1980-luvun useat huikeat nuoruusennätykset selittyy paljolti mailateknologian muutoksilla. Voihan se tennismaila toki kokea joskus uuden mullistavan muutoksen ja sen myötä voisi taas tilastot pistää uusiksi.
2 tykkäystä