Tuo ensi viikon Ranskan Rivieran Beaulieu Sur Mer ollut suomalaisille junnuille aiemmin vakiopaikka huhtikuun viimeisellä viikolla vuosina 1996-2009 ja nyt Otto on ensimmäinen suomalainen tuossa kisassa sitten Laaksosen. 1996 turnaus oli G5-tasoa ja sen jälkeen G4 ja G3 kunnes Juho Paukun ajoista lähtien G1.
Tuossa kisassa suomalainen kohdannut usein tulevan ATP-nimen.
1996 Jani Jokinen voitti Paul-Henri Mathieun
1997 Tero Vilen hävisi Michael Llodralle
1998 Jarkko Nieminen voitti Nicolas Mahutin
2001 Antti Tuomi hävisi Steve Darcisille
2004 Juho Paukku hävisi Fabio Fogninille
2007-2008 Henri Kontinen ei kohdannut tulevaa ATP-nimeä mutta pelasi dubbelia Vasek Pospisilin kanssa ja Istresissä kohtasi Milos Raonicin
2009 Henri Laaksonen hävisi Andrey Kuznetsoville
2018 Otto Virtanen…
Herkko ja ehkä Emil olisi varmaan mennyt ilman lyhyttä loukkaantumistaukoa juuri tuolloin ja Heliövaaralla oli sama juttu.
JNTA:n porukasta kukaan ei käynyt tuolla.
Varmaankin mukava miljöö pelata välimeren rannalla palmujen katveessa kun niin suosittu paikka oli takavuosina suomalaisille.
Naurettava systeemi, koska korostaa G4-kaltaisia noin paljon eikä G2-semitkään riitä enempään. Ja joku G1-semin vain 40 p G4-voittoa kovempi pistetaso. Otto voittaisi koko ajan G4:sia, mutta G1-kvartsiin pääsy ei taattua.
Systeemi on tällainen, koska junnuille lasketaan vain 6 parasta kisaa. Ja kyllä ne parhaat on aina keulilla, jaettuna niitä pisteitä enemmän tai vähemmän.
Niin, tuo on hyvä pointti: jos olet kova, kyllä sinun pitää vuoden aikana saada G1- ja G2-tasoilta muutama voitto ja finaali sekä G1-tasolta SF-suoritus. Sitten vielä GA- ja Slam-kisat. Olen lopulta kanssasi asiasta samaa mieltä, vaikka G2-SF on G4-voittoa kovempi suoritus, varsinkin moisen kisan nimilistan kera.
Parhaat erottuu nykyisellä pistelaskulla paremmin kuin kuukausi sitten. Nousihan uusien pisteiden ansiosta GS-voittaja Korda listakärkeen ohi tasaisesti suorittaneen Baezin ja monet turnausvoittajat saivat plussaa kuin taikaiskusta 15-60 sijaa.
Hyvä systeemi tuo kun voittoja arvostetaan, mutta se ei poista sitä että pitäisi arvostaa kovimmissa kisoissa myös hyviä etenemisiä. Jopa aivan isommissa GS ja GA-kisoissa QF ei ole enää oikein minkään arvoinen. Mutta nuo on vain pisteitä ja sillä ei vaikutusta oikeisiin voimasuhteisiin.
Otto on nyt juuri siinä rajalla että vanhalla muutaman viikon takaisella pistelaskulla olisi päässyt suoraan Ranskan avointen pääsarjaan, kun näillä uusilla joutuu aloittamaan näillä näkymin karsinnoista.
Olisi täyden kympin pisteet jos G2-semi olisi esim 75p ja G2-finaali 110p ja G1-kvartsi 75p ja G1-semi 110p.
Muutoin on loogisesti muutettu pisterakenne, mutta muutamat saavutukset vaihtoivat paikkaa. Ennen G2-finaali ja G1-semi olivat kovempia kuin G3-voitto ja nyt jopa päinvastoin toisen osalta jne.
Eiköhän tuohon uuteen systeemiin totu. Aina kun tennislistoilla on pisteet muutettu, niin murrosvaiheessa näkyy hetken aikaa räikeitä vääryyksiä listalla.
Ei Otto eilen huonolle hävinnyt niukasti. Lehecka voitti finaalissa superlupaus Svrcinan 6-0, 6-1 vaikka Lehecka pelasi eilen pitkän matsin Oton kanssa ja Svrcinalla oli lepopäivä vastustajan luovutettua. Lehecka voitti Svrcinan massalla myös viime syksyllä. Lisäksi Lehecka voitti ennen Virtasta 2001-ikäluokan massajyrän Jianun joka GA-semifinalisti massalta. Lehecka voitti siis tällä viikolla ITF9, ITF20 sekä Virtasen. Ansaitsi turnausvoittonsa.
Otto ottaa sitten Leheckasta revanssin nopeammalla kentällä, eikös näin.
Trendi jatkuu: Oton tappio kisavoittajalle. Jos ei laske sitä rtd-matsia, olisiko kaikki kauden tappiot kisavoittajalle sekä tietty se Orange Bowl loppukaudesta, tai ainakin yhtä vailla kaikki (?). Lisäksi SM-kisoissa vs. Heliövaara.
Virtanen lopulta nousi Ranskan G1-kisan 12-sijoitetuksi ja tämä aiheutti sen, ettei 3.kierroksella tulekaan vastaan 1-4 sijoitettu, vaan jälleen Etelä-Amerikan mestari joka 7-sijoitettu.
1.kierros bye
2.kierros Anselmo
3.kierros (7) Soares Klier
kvartsi (13) Alvarez Varona tai (3) Wassermann
semi (1) Baird tai (9) Marek
Tuttuja vastuksia tulossa vastaan. Anselmon Otto voitti tammikuussa, mutta tuo ranskalainen massalla viihtyy paremmin. Sen jälkeen brassi revanssihengellä ja kova testi tuo.
Kvartsissa FU-semifinalisti Espanjan 2001 ykkönen Alvarez Varona, jolle Otto hävisi massalla viime vuonna niukasti. Tai Wassermann jonka Otto voitti Kaarinassa vuosi sitten ja sen jälkeen Wassermann voittanut kaksi G1-titteliä.
Semissä Baird joka voitti Meksiko GA-finaalissa Kordan mutta pelannut sen jälkeen vaisusti ja Puolan Marek myös mahdollinen.
Kaaviosta löytyy myös Petros Tsitsipas joka Stefanosin pikkuveli.
Homman nimi se, että semipaikalla Roland Garrosin pääsarjaan ja tappiolla ennen sitä karsintoihin.
Mahdollinen avausvastus Anselmo voitti tällä viikolla Istresissä ITF32 Palosin ja vuosi sitten eteni tässä Ranskan G1-kisassa 3.kierrokselle.
Ukrainan G2-semissä erittäin nopealla kentällä Otto voitti 6-4, 6-4.
Kovin testataan Oton pelin tasaisuutta ja samalla henkistä kapasiteettia, kun tasonlaskuun ei ole varaa. Mutta, jos haluaa maailman huipulle, tätä helpommalla ei enää pidäkään päästä. Oton loppujunnu-ura on kovien G1- ja GA-kisojen tahkoamista. G2-taso taitaa olla taakse jäänyttä elämää.
Ranskan G1-kisan jälkeen Otto pelaa Ruotsin 15.000 dollarin Futuren. Karsinnat alkaen 5.5. Virtanen löytyy listalta Niklas-Salmisen kanssa.
Tuon jälkeen kaksi kisaa Italiassa. 14.5. Santa Croce G1 joka lämmittelyä seuraavan viikon Milano GA-kisaan. Santa Crocessa jo taso entistä laajempi kuin Ranskan G1-kisassa, sillä Otto listan 28:s. Milanossa taso nousee tuosta vielä hieman.
Toukokuussa on mahdollista kohdata 2001-ikäluokan maailman kärkikaksikko Tseng ja Skatov.
Keskimäärin suomalaisilla GS-junnuilla homma mennyt niin, ettei ole ollut mahdollisuutta edes kohdata oman ikäluokan superlupauksia, sillä huippunimet pelaavat nämä kovat junnukisat 17v-kaudella ja 18v-kaudella ovat propeleissä ja suomalaiset eivät yleensä samassa junassa mukana ole olleet.
Nämä kevään kovimmat kisat ovat junnuissa aivan toista luokkaa kuin syksyn tai edes keskikesän kisat ja olisi kova juttu menestyä näissä tulevissa kisoissa Ranska G1, Italia G1, Italia GA ja Roland Garros. Sen jälkeen osa huipuista siirtyy prokentille ja kesäkuun Saksan G1-kisat jo paljon väljempiä tasoltaan.
Jep! Se, että eletään Oton toka vikaa junnukautta, mutta jo näin hyvin on rullanut, lienee rohkaisevaa. Paljon mahtuu vielä kisoja 1,5 vuoteen. Täytynee tehdä päätös, missä vaiheessa panostaa miesten kisoihin enemmässä määrin. Uskoisin, että kiinnostaa yhtä lailla Ruusuvuoren tavoin panostaa junnukarkeloihin loppuun saakka, mutta olisikohan otto jo Emiliä nuoremmassa iässä valmis ottamaan isoja miespäänahkoja muuallakin kuin Suomen kotikentillä? Tärkeintä on joka tapauksessa saada maksimaalista oppia kehityksen kannalta 1,5 vuoden aikana pro-uraa silmällä pitäen. Olen sen verran kadunmies tässä asiassa, etten osaa kuin pohtia lonkalta. En ole edes miettinyt tätä muutamaa minuuttia pidempään.
Junnu-uralla pääpiirteissään se idea että seuraavana vuonna turnaukset mitä pelaa olisivat kovempia kuin edeltävänä. Melko harva junnu pelaa esim. kahdesti saman G2-kisan, varsinkin jos on menestynyt edellisenä vuonna, niin ei sinne uudestaan mennä.
Esim. 2019 helmi-maaliskuu näyttää jo nyt melko selvästi Virtasen osalta protennikseltä Australian avointen jälkeen.
Homma on myös tasapainottelua rankingin ylläpitämisen suhteen. Jos on turvattu asema isoihin kisoihin, niin propelien määrä lisääntyy ensi vuonna merkittävästi.
Täytyy muistaa että esim. ensi vuoden huhtikuun Bulgarian G2-kisan pelaajisto koostuu pitkälti sellaisista pelaajista jotka ovat tällä hetkellä sijoilla 150-500 ja mikäli Otto pelaisi sen kisan myös ensi vuonna, niin olisi valunut tasossa alas. Sama pätee myös joidenkin G1-kisojen suhteen.
Eiköhän Otto ensi vuonnakin junnukisoja pelaa, mutta tällä hetkellä näyttää että 2019 voisi olla 50-prosenttisesti proturnauksia ja toiset puolet junnuissa. Toki jos putkauttaa ison GS-menestyksen jo tänä vuonna, niin junnupelit jää siihen paikkaan. Monesti 17v-kauden hävinneet GS-finalistitkin lopettaa junnupelit siihen eivätkä edes yritä saavuttaa sitä finaalivoittoa 18-vuotiaana.
Joo, ja jatkaisin johtopäätöksenä että on kova juttu olla junnujen top-3 vuotta nuorempana, mutta ei niinkään oman ikäistensä listalla mikään tae että olisit absoluuttisesti parhaita - esim. 2017 muutama paras ei ollenkaan junnukarkeloissa. Vai?
1999-pelaajista 17v-kaudella Wimbledonin finaalissa kohtasivat Denis Shapovalov ja Alex De Minaur ja US Openin finaalin hävisi 1999 Miomir Kecmanovic. Tuo kolmikko lopetti junnupelit vuoteen 2016. Toki Kecmanovic pelasi yhden junnukisan 2017, Ranskan avoimet koska ei ollut siellä vuotta aiemmin menestynyt ja koki sen ilmeisesti haasteeksi, jota olikin kun hävisi 3.kierroksella.
De Minaur ja Kecmanovic ovat siis vain hävinneitä finalisteja koska eivät osallistuneet 18v-kaudella Australian avoimiin, Wimbledoniin sekä US Openiin ja GS-tittelit veivät sitten 1999-ikäluokan kakkosrintama Piros, Popyrin, Davidovich Fokina, Wu, sekä tuon jatkoksi Ruusuvuori Mastersin.
Sama kuvio toistuu jokainen vuosi, ne oikeat superlupaukset karkaavat alta pois ja ikäluokkien kakkosrintama ottaa ne GS-tittelit. Sitten jotkut sanoo ettei junnupelit merkkaa mitään kun junnu-GS-voittajat ovat usein niitä CH-jyriäkin.
Lista on aivan loputon… 17v-kauden hävinneet GS-finalistit ja junnupelit loppu siihen paikkaan. Kokkinakis, Chung, Kuhn…
Sitten on vielä sekin porukka joka käy kaksi vuotta alaikäisenä 16v-kaudella kääntymässä GS-semi/kvartsissa ja suunta propeleihin. Näihin kuuluu Nadal, Djokovic jne. Ja takavuosilta eräs Pete Sampras 1987 US Openin junnukvartsissa 16v 0kk ja sitten miesten peleihin. Nadal pelasi 16v 1kk Wimbledonin junnusemissä jossa hävisi kaksi vuotta vanhemmalle Lamine Ouahabille. Miksi Rafa ei pelannut Ranskan avointen junnusarjaa vaan Wimbledonin? Tietenkin haasteen ja kehittymisen vuoksi.
…ja Djokovic ITF-ennätys 20+… sen vuoksi kun junnupelit loppui käytännössä 16-vuotiaana kuin seinään siinä kohtaa kun voitti CH-tittelin alhaisella rankingilla heti 17v synttärin jälkeen.
Edit. Chungin muistin väärin. Hän yritti muutamat GS-kisat vielä 18-vuotiaana vaikka oli vuotta aiemmin finaalissa pelannut. Taso jopa laski vuotta aiemmasta, mutta propeleissä oli hyvää nousua samaan aikaan. Tietynlainen yhteinen kaava näissä näkyy, mutta toki myös yksilöllisiä valintoja sekä kehityskulkuja.
Muutamia nimekkäitä viimeisen junnuvuoden GS-voittajia löytyy. Roddick, Wawrinka, Monfils ja hävinnyt finalisti Thiem, mutta vähemmistönä ovat.
Nieminen nimekäs toki myös. …ja Sock yms, mutta superlupausosastoa eivät maailmanlaajuisesti.
Oona Orpana tänään ITF105. Tuolla rankingilla ei Ranskan avointen karsintoihin mahdu, mutta Oona tekee paluun tällä viikolla Slovakian G2-kisassa. Jos onnistuu yltämään tuossa kisassa loukkaantumisen jälkeen heti välieriin, niin nousisi noin sijalle 90 ja se riittäisi karsintapaikkaan mahdollisesti. Pääasia että kunnossa jälleen, niin Wimbledoniin ehtii ainakin vielä hyvin mukaan.
Edit. Orpana pelaa viikon kuluttua myös Italian G2-kisan ja RG listat tulee vasta sen jälkeen. Treenannut näemmä pari viikkoa Prahassa.
Otto Virtanen tänään ITF53 ja Ranskan G1-kisan semipaikalla noin ITF49 ja RG-pääsarjacut on yleensä siinä sijan 50 tuntumassa. Semipaikka voi riittää.
Finaalilla Otto noin ITF34 ja voitolla ITF22, mutta tuonne on pitkä matka.
Edit.
Livescoressa kohta dubbeli Virtanen/Glinka vs ranskalaiset.
Glinka hyvä dubbelisti. Vasuri joka viihtyy massalla. Orange Bowlin dubbelin semifinalisti. Milloin vain Otolle mieluummin dubbelipariksi ITF112 Glinka kuin vaikkapa listakärjessä ollut Skatov.
Otto voisi tienata tuon kisan dubbelivoitosta peräti +45p, eli enemmän kuin kaksinpelin semistä.
Yksi vaihtoehto siis Ranskan avointen pääsarjaan voittaa Ranskan G1-dubbeli virolaisen kanssa.
Virtanen/Glinka vs Bouquier/Voisin
7-6, 4-6, 10-8
Olivat tappiolla 4-8 ja siitä 6 pistettä putkeen. Otto sai revanssin tammikuun tappiolle Bouquierista, jos dubbelivoittoa sellaisena voi pitää.
Seuraavaksi 6-sijoitetut Wojciech Marek ja Jesper De Jong. Kumpikin voittanut kaksi isoa dubbelititteliä. Paha vastus.
Otto ja Glinka pelaavat juuri huippudubbeliparia vastaan. Avauserä 3-6.
Tarkennan Hollannin 2000-syntyneen Jesper De Jongin meriittejä. Vuosina 2017-2018 käsittämättömät 10 kpl dubbeliturnausvoittoja. 3 kpl G1 ja 7 kpl G2. De Jong on puolustava mestari tästä kisasta.
Viime vuonna lisäksi De Jong voitti Emil Ruusuvuoren Milano GA kaksinpelissä ja Sebastian Kordan US Openin dubbelissa.
Voisi ennustaa De Jongin olevan tulevaisuudessa ATP-huippudubbelisti. Kaksinpelissä ei välttämättä ole 2000-huippuja mutta dubbelissa on tuon ikäluokan ykkösnimi. Varmasti voittaa tänä vuonna GS-tittelin.
Parina Marek joka on mielestäni myös täydellinen ominaisuuksiltaan dubbeliin ja kaksinpelissä kovempi lupaus kuin oli Puolan neljä vuotta vanhempi Hurkacz aikoinaan. Marek treenaa Mouratoglou akatemiassa Holger Runen kanssa.
Ihme on jos Virtanen/Glinka tuon kääntää voitoksi. Oton tiimi johtaa toista erää tosin nyt 4-0 ja toinen meni 6-1.
Edit. Kun yksi hollantilainen selvitetty, niin seuraavaksi kaksi lisää. Kvartsissa 4-sijoitetut Oton ikäluokan 2001 Hollannin kärkikaksikko Wassermann ja Weststrate. Vuosi sitten Kaarinassa Otto voitti Wassermannin semissä ja Weststraten finaalissa. Hieman sellainen majakka ja perävaunu-pari. Hullunkurisesti dubbelissa perävaunu-Weststrate menestynyt paremmin kuin yhdellä kädellä rystynsä lyövä goljatti Wassermann, mutta on Weststrate ottanut tittelinsä De Jongin kanssa ja siinä osasalaisuus, mutta monipuolinen pelaajakin tuo Weststrate.
Huomenna viimein alkaa myös Virtasen kaksinpelit Anselmoa vastaan.
Virtanen vs Anselmo Ranskan G1-kisan keskuskentällä.
*2-1
3-1
*4-1
5-1
eräpallo oli 6-1 erävoittoon, mutta 5-2
5-3 kaksi eräpalloa lisää Anselmon syötössä
*5-4
6-4
Anselmon piti olla hyvässä massavireessä. Otto taitaa olla massallakin aika hyvä ja tuottaahan Otto kämmeneeseen hurjan vauhdin ja se massalla puree. Kahdesti murtanut jo Anselmon syötön. Oton instagramissa oli palautusvideo viime heinäkuulta Tshekin G2-massalla treeneistä ja se oli silmänräpäyksessä pallo läpi kentän linjaa pitkin takapressussa. Jos sellaisia moukaroi, niin ei ihme nämä tulokset nyt tältä ja viime viikolta.
Toinen erä 1-0 1-2
1-3 tuossa 10min peli ja Otolla pari murtopalloa
1-4 kuitenkin
2-4
2-5
3-5
Virtanen selvittää eräpallon ja murtaa
*4-5
mutta menetti omansa
4-6
Kolmas ratkaisee. Syöttö ei tässä matsissa paljoa merkitse, niin paljon murtoja.
0-3 osat vaihtui
1-4
Tiukkaa matsia odotin ennakkoon, mutta tappiota en. Hyvä pelaaja Anselmo on, mutta Herman ja Cazaux hänet kuitenkin juuri voittaneet ja Otto on tasoltaan yleisesti tällä hetkellä näitä hieman parempi.
Jopas. Tulostaululla oli jo 1-4, mutta jälki ilmeisesti katsottiin ja Otto murtaa lopulta
*2-3
3-3
*3-4
aijai murto ranskalaiselle 3-5
Tappio 6-4, 4-6, 3-6 loistavan 5-1 alun jälkeen.
Toivottavasti virtaa jää dubbeliin, niin saisi raavittua +5 sijaa RG:n listalle.
Näitä tulee. Haetaan jotain positiivista: lisäkokemusta massapeleistä, ja eipä ole Otto hävinnyt kuin kerran 2-0, ml. syyskuun Orange Bowl, ja on voittanut lukemiltaan tiukkoja otteluita sekä tie-breakeja hyvällä prosentilla. Ehkä Otto ja uudet pallot ovat kovaa valuuttaa, kun katsoo ottelun alkua. Miten usein G1-kisoissa vaihdetaan pallot? Mitä katsoin Otto vs. Jesse Kiurua, niin kyllä pallojen vaikutus oli ilmeinen - siis sen, ettei niitä vaihdettu, ja miten peli eroaa toisessa erässä ensimmäisestä.
…ja Sock yms, mutta superlupausosastoa eivät maailmanlaajuisesti.