Tilastot

Martin Damm voitti korkeammalle rankatun puoli vuotta vanhemman Carlos Alcarazin, joka voitti korkeammalle rankatun kaksi vuotta vanhemman Jannik Sinnerin, joka voitti korkeammalle rankatun kaksi vuotta vanhemman Alex de Minaurin, joka ei voittanut korkeammalle rankattua puoli vuotta vanhempaa Stefanos Tsitsipasia.
Mitä tästä voi päätellä? Ei mitään.

Ennenkin tullut mainittua. Mutta on tuo vuoden 1994 poikien TE14 päätösranking vaan erikoinen 100+ sijoilta.

TE106. Roger Federer 13v
TE111. Justine Henin 12v
TE117. Lauri Kiiski 14v

Tuli vaan mieleen kun 13v Otso Martikainen nyt sijalla 110.
Mutta ennen kaikkea tuo että 1982-syntynyt tyttöjunnu Justine Henin pelasi poikien sarjaa ja oli yhtä hyvä kuin vuotta vanhempi Federer.

2 tykkäystä

Tytöt ovat 12-vuotiaina poikien edellä kehityksessä enemmän kuin missään muussa iässä, ja tyttöjen keskipituus on pidempi. Pojat menevät ohi porhaltaen 14-v. kohdilla. Henin saattoi olla tytöksikin varhaiskypsä? Tietty jos peliäly on kohdallaan, niin sekin auttaa paljon.

Heninin yhden käden rysty oli poikkeavan sulavaliikkeisen upea naispelaajan yhden käden rystyksi. Taidoiltaan kaikkien aikojen tennispelaajia sukupuoleen katsomatta.

Ylipäänsä ennen murrosikää pärjäävät usein oikeat taiturit kun fysiikalla ei merkitystä. Murrosikä sitten sekoittaa koko pakan. Kuka kypsyy missäkin vaiheessa jne.

Mikäli Henininillä miehen fysiikkamahdollisuudet olisi, niin ei olisi tarvinnut siirtyä naisten sarjaan murrosiässä.

Pelasi 12-vuotiaana 14v-sarjan poikien turnauksia koska ei saanut vastusta 14-vuotiaissa tytöistä ja ei ollut osallistumisoikeutta vielä 18v-sarjaan. Joten ainoa paikka saada vastusta oli 2 vuotta vanhemmat pojat.

Ja totta sekin, että tytöillä murrosikä jo hyvässä vauhdissa 12-vuotiaana verrattuna poikiin.

2 tykkäystä

Kas vain, että satumme olemaan täsmälleen samaa mieltä Heninistä.

Olen pitkään sanonut että Justine Henin on kaikkien aikojen taitavin tennispelaaja sukupuoleen katsomatta.
Kakkosena tulee Federer.

1 tykkäys

Ei läheskään taitavin jos pistetään käsittelemään ammattilaismiesten painoa ja kierteitä, mutta ymmärrän pointtinne. Todella esteettinen rystylyönti hänellä.

1 tykkäys

Korkeampi voimataso mahdollistaa kovassa temmossa hallittavuuden. Mutta määrittääkö se pohjimmaisen lyöntitaidon määrän.
Esim. Thiemin rysty on kulmikas, ruma, jne. Mutta saa siihen nopealla kädellä runtattua brutaalia voimaa.
Gasquetin rysty taas on esteettinen silmiähivelevä, mutta ei saa siihen tarvittavaa piiskamaisuutta. Ei ihme että Gasquet oli sensaatiojunnu ja Thiem rivijunnu esim. 13-16-vuotiaana.

1 tykkäys

Santoro (ennätys ATP17) on varmasti tennishistorian taitavimpia pelaajia. Omalla tavallaan. Ainakin stoppareiden ja muiden kikkalyöntien osalta joissa tarvitaan hyvää silmää ja pallon hallittavuutta ilman voiman merkitystä.

Koholyönnit tiettykin myös. Olisi kiintoisaa tietää oliko Santorolla koholyönneissä isompi onnistumisprosentti kuin muilla pelaajilla. Sellainen muistikuva on, että aina Fabrice löysi oikeat lyöntisuunnat kun vastustaja verkolla. Ja ne stopparit. Välillä näki niitäkin, kun pallo vain käväisi vastustajan puolella kunnes pomppasi takaisin Santoron puolelle. Elikä mahdoton palauttaa.

4 tykkäystä

Oleellisia pointteja näissä viesteissäsi.

Santoro oli mielettömän taitava, vaikkei tyylinsä näyttänyt silmiä hivelevältä.

Lobeista Hewittilla historian parhaita myös.

1 tykkäys

Näyttäisi muuten tennislistat nykypelaajista melkolailla aivan toisilta mikäli edelleen pelattaisiin puumailoilla.
Monet taitavat ja neromaisen älykkäätkin junnut nykyisin eivät nouse terävimpään kärkeen saakka miehissä, koska fysiikka, jalkatyön räjähtävyys ja lyöntien piiskamaisuus, sekä ulottuvuus ym. on niin korostuneessa asemassa.
Aivan muut seikat ratkaisi ennen muinoin.
Joku Stefan Kozlov olisi puumailoilla mahdollisesti top10 pelaaja, mutta nykytenniksessä uhkaa jäädä jopa kokonaan ATP-kiertueen ulkopuolelle.
Luke Saville myös olisi ollut pelinsä kanssa kuin nenä päähän 70-luvulla.
Henri Kontisen osalta tuo ajatus nousi esille aikanaan. Äärettömän taitava, mutta ei kovin fyysinen pelaaja.

1 tykkäys

Tämän kymmenlukumme ollessa päättymässä laskujeni mukaan tilanteessa jossa vain kolme 1990-luvulla syntynyttä on esiintynyt GS-finaalissa, vieläpä aina häviten, listataan tähän edellisten vuosikymmenten finaaleihin yltäneet kapalolapset: 1940-luvulla syntyneet 13, 1950-luku 21, 1960-luku 15, 1970-luku 27, 1980-luku 19.

1990-luvun kolme, Raonic, Thiem ja Medvedev saavat varmasti täydennystä lajitovereista lähivuosina. Mutta taitaa se kaikkien aikojen heikkotasoisimmaksi kymmenluvuksi selvästi jäädä uusien huippujen synnyttäjänä.

1 tykkäys

Nyt kun suomalainen 07 pelaa Orange Bowlin 12v-sarjan 32 joukossa 3.kierroksella, niin katsoin kuinka moni kymmenen vuoden takaisista U12 pelaajista tässä kisassa esiintyneistä pelaa tennistä jollakin tasolla ammatikseen nyt noin 22-vuotiaina.

2.kierros 19/64
3.kierros 12/32
4.kierros 9/16
kvartsi 6/8
semi 4/4

Joten todennäköisyys kasvaa mitä pidemmälle etenee. Yhden vuoden otoksen perusteella R32 vaiheessa siis vajaan 40% todennäköisyys sille että on kymmenen vuoden kuluttua mukana kv-tenniksessä ja 60% sille ettei ole.
R16 vaiheessa kääntyy jo yli 50 prossan.

2 tykkäystä

Suomalaiset top100 joukossa ATP kaksinpeli-nelinpeli: (yksi pelimuoto per pelaaja, ennen kaikkea kaksinpeli jos samana vuonna molemmissa sadan joukossa)

1973: 0-0
1974: 0-0
1975: 0-0
1976: 0-0
1977: 0-0
1978: 0-0
1979: 0-0
1980: 0-0
1981: 0-0
1982: 1-0 (Palin)
1983: 0-0
1984: 0-0
1985: 0-0
1986: 0-1 (0-2 ei kaukana kun suomalaispari ATP-titteli, Rahnasto sadan joukossa ja Palin niukasti ulkopuolella)
1987: 0-0
1988: 1-0 (Rahnasto)
1989: 2-0 (Rahnasto, Paloheimo)
1990: 2-0 (Paloheimo, Rahunen)
1991: 2-0 (Rahunen, Paloheimo)
1992: 1-1 (Paloheimo, Rahnasto)
1993: 0-0
1994: 0-0
1995: 0-0
1996: 0-0
1997: 0-0
1998: 0-1 (Ketola)
1999: 0-1 (Ketola)
2000: 0-0
2001-2013: 1-0 (Nieminen)
2014: 1-1 Nieminen, Kontinen)
2015: 1-1 (Nieminen, Kontinen)
2016-2019: 0-1 (Kontinen)

Koskaan ei ole ollut saman vuoden aikana kolmea suomalaista sadan joukossa, kun kolmikko Rahnasto, Paloheimo ja Rahunen vuorottelivat osittain eri vuosina.
EDIT. Tai Paloheimo ei vuorotellut, vaan kaksikko Rahunen ja Rahnasto eivät olleet koskaan samaan aikaan sadan joukossa. Olisin veikannut että olis löytynyt 2-1 lukema mutta eipä löytynyt.

Ehkä 2020 tehdään historiaa?

1 tykkäys

19v-kausi ATP1 nimiltä…

Federer 2000. Aloitti sijalta ATP64 ja nousi sijalle ATP24.

3 kpl top10 voittoja:
ATP4, ATP4, ATP9
2 kpl 100+ tappioita
ATP191, ATP249

Djokovic 2006. Aloitti sijalta ATP78 ja nousi sijalle ATP16.

2 kpl top10 voittoja
ATP8, ATP9
2 kpl 100+ tappioita
ATP128, ATP178

Murray 2006. Aloitti sijalta ATP64 ja nousi sijalle ATP17.

4 kpl top10 voittoja
ATP1, ATP3, ATP3, ATP5
4 kpl 100+ tappioita
ATP111, ATP114, ATP130, ATP154

Nouseeko Sinner ATP1 nimeksi?
Aloitti 2020 kauden sijalta ATP78 ja nyt plakkarissa jo “vaadittava” 100+ tappio sijan ATP121 nimelle.
Toki Emil asia erikseen ja ei ole “normaali” 100+ nimi.

2 tykkäystä

En tiedä saako UTR:n rankingit jostain suoraan, mutta itse jouduin manuaalisesti järjestyksen etsimään. Pari tyhjää kohtaa jäi. Ruusuvuoren rankingia varmaan nostaa se voitto Thiemistä, mutta toisaalta eipä oikein kukaan muukaan ole häntä pystynyt voittamaan. Tässä kuitenkin tämän hetkinen ranking:

.20. on Struff
.21. on Ferrer ja Khachanov
.46. Britti Evans tasoissa 47. sijalla olevien kanssa.

Äh. Sekavaa tämä numerointi. Mutta löysin toplistan kun rekisteröidyin tuonne.

Kovassa seurassa kuitenkin Ruusuvuori on ja tosi kovia nimiä on takana. Toi kun siirtyy ATP-rankingiin, niin hyvältä näyttää.

2 tykkäystä

Päivittyykö ranking joka matsin jälkeen, eli onko Sinner voitto jo huomioitu?

1 tykkäys

Lähivuosina nähdään ensimmäistä kertaa tilanne, että kaikilla pohjoismailla (Islantia lukuunottamatta) on samaan aikaan top100 ATP-pelaaja.
2003-syntyneistä tanskalaisista lähinnä enää kiinni ja eiköhän Holger Rune sadan joukossa ole kolmen vuoden kuluessa. Norjan Ruud, Suomen Ruusuvuori ja Ruotsin Ymer siellä pysyy.

1992 oli top100 pelaajat kolmikolla Ruotsi, Suomi ja Tanska, mutta ei Norjalla.
Norjan Christian Ruud kun nousi 1994 sadan joukkoon niin Suomella niitä ei ollut.
Tanskan Carlsen poistui 2000 sadan joukosta ja Suomen Nieminen nousi sinne 2001.
Ristiin ovat menneet aiemmin, mutta 2020-luvulla tuskin menee.

Mutta kuinka korkealle mahtuvat parhaimmillaan. :thinking:
Olishan se aikamoista jos joku päivä nähdään ATP-listan top20 jossa samaan aikaan maatunnukset FIN, SWE, DEN, NOR.
Vai jääkö top40 tasolle samanaikaisuus.

1 tykkäys