Esim rivi:
Doha W 250p
väliviikko 0p
AO kvartsi 360p
= 610p
Tai semi 720p = 970p
Nyt
Doha 250p
Adelaide 250p
= 500p kasassa
AO 3.kierros toisi 90p ja kokonaisuus vähemmän kuin AO kvartsi.
Tottakai jos jaksaa neljä viikkoa putkeen pelata voitollista tennistä niin mikäs siinä. Sehän on ihanne.
Nuorille tennispelaajille taitaa kuitenkin olla vieras käsite “herkistely ennen arvokisaa”. Kuten muissa lajeissa tehdään.
Prioriteetti on vain pelata jatkuvasti ja kohentaa rankingia ja samalla unohtuu mitä tenniksessä pohjimmiltaan tavoitellaan. GS-titteliä/menestystä.
Toki nuorille ATP-tittelitkin uusi ja upea asia. Tämä sama kaava toistuu lähes kaikkien supertähtien osalta. Nuorena vedetään alusviikolla ATP-kisaa ja sitten kun näitä titteleitä riittävästi ja ranking top5/top10 niin lepäävät ennen GS-kisaa.
Ei tarvitse ihmetellä miksi niin harvoin nuoret etenee päätyyn saakka GS-kisoissa. Siihen monia tekijöitä(kuten paras viidestä) ja tämä alusviikolla pelaaminen lienee yksi niistä. Kun lähtökohta jo erinlainen kuin top5 nimillä.
GS-kisaan pitää mennä nälkäisenä. Rublev syönyt aika tuhdit ateriat jo ennakkoon kun kaksi komeaa pystiä Melbournen hotellihuoneessa. Onko nälän määrä maksimi? Halu voittaa? Vai onko pieni ajatus herännyt, että onnistunut kauden alku jo saavutettuna.
Voitot kyllä myös ruokkii lisää voittoja tiettyyn rajaan saakka. Jää nähtäväksi miten Rublevin käy.
Parempi 2 pyytä pivossa kuin 10 oksalla. Luuletko tosiaan että tämän päivän vajaan tunnin ulkoilu vaikuttaa mitenkään muutaman päivän kuluttua alkavaan kolmen ottelun työviikkoon?
Nauttikoon nyt uudesta ennätysrankingistaan ja Venäjän kakkossijasta.
Niin ja mitä takeita siitä on, että etenee vähintään neljännelle kierrokselle. Kvartseissakin venäläinen on ollut vain kerran. Kunto toki on nyt parempi kuin koskaan, mutta väittäisin, että näiden kisojen voittaminen on varmempaa kuin edellä mainittu GS-menestys.
Tunti ei vaikuta, mutta viikon kokonaistunnit jo saattaa joltain osin vaikuttaa.
Lisäksi nuo pystit. Toivottavasti toimii kuten Nieminen aikoinaan, joka muistaakseni piilotti palkintonsa seuraavan viikon kisan ajaksi pois näkyvistä.
Vai oliko se joku muu urheilija joka noin sanoi
Andreylla nyt kotka ja dildoa muistuttavat teokset. Houkutus voinee herätä niitä ihastella.
Dildon pelkohan se on viisauden alku. Sen vuoksi Emilkin tahallaan Kohlschreiberille hävisi - ettei joutuisi kiusaukseen. Olisi vain ymmärtänyt luovuttaa ottelun jo etukäteen. Nyt meni väsyttämään itsensä eikä jaksanut enää karsinnoissa …
Rublev on 22v. Sen ikäisenä ei todellakaan rasitu pätkääkään, vaikka pelaa kaksi täyttä viikkoa ennen Slamia. Ennemminkin saa vaan lisää boostia kun peli kulkee.
Aivan eri asia, jos kyseessä olisi 32v pelaaja. Silloin pitää huilata, jos haluaa menestyä Slamissa.
Onko laittaa esimerkkejä nuorista tai vanhemmista pelaajista, jotka menivät pitkälle edellisellä viikolla ATP kiertueella ja sitten Grand Slam turnauksessa heti perään?
Olisko Wawrinka ennen Roland Garrosia Sveitsin turnauksessa? Big3 ei ole tainnut moista harrastella.
Federer pelasi esikisoja vielä vuosina 2001-2002 siinä 20-vuotiaana. Hävisi tosin alkukierroksilla aina näissä pikkukisoissa ja eteni sen jälkeen GS-kisassa pidemmälle. Ranking oli tuolloin 9-35.
Djokovic pelasi esikisan 2006 rankingilla ATP40 ja ikää 19v. Ei menestystä.
Hrbaty näyttää kyllä jääneen kolmannelle kierrokselle AO:ssa 2004. Mutta ahkerista edeltävällä viikolla pelaavista voisi mainita David Ferrerin. Voitti Aucklandin vuosina 2011-13, ja Australiassa noiden perään saldona SF-QF-SF. Olisiko moninkertainen Grand Slam-voittaja, jos ei olisi uuvuttanut itseään Uudessa-Seelannissa. Tuskinpa. Viimeisenä noista vuosista oli vielä Aucklandia ennen Dohan semeissä.
Tavallisia ATP-kisoja voi pelata ympäri vuoden ja GS herkku on vain neljästi vuodessa. Varsin erikoista jos jokainen arvoturnauksen sijoitettu (ATP32) pelaaja ei tee ennakolta kaikkea mahdollisimman optimaalisella tavalla ajatellen GS-menestyksen mahdollisuutta.
Onko niin että tenniksen laajasta tasosta huolimatta ainoastaan top10 uskoo menestykseen top4 kärkeä vastaan.
Esikisojen pelaamisen perusteella sanoisin näin.
Loukkaantumisvaara ennen sitä herkkua, ei välttämättä rasitus, on se syy miksi vältellään pelejä alusviikoilla. HC jalkapallofanit inhoavat maaotteluja koska se seuraikoni voi mennä niissä rikki.
ps.
Suomella nyt top 100 pelaaja live-rankingin mukaan. Torilla tavataan!
Nämä joiden mielestä pelaaja ei rasitu pelaamalla kahdella mantereella kahden viikon aikana 8 ottelua, niin millainen määrä tuo näiden kirjoittajien mielestä sen rasituksen?
Tuo tietty helpottaa kun nykyisin 28 pelaajan kaavio ja top4 suoraan R16 vaiheeseen. Rublev vältti tuon avulla 2 ottelua verrattuna vanhaan aikaan.
Kehittyikö Rublev paremmaksi pelaajaksi pelaamalla myös Adelaiden. Saiko vielä paremman itseluottamustason.
Vai oliko jo yhtä hyvä pelaaja hyvällä viretilalla Dohan voiton jälkeen.
Se on minusta jossain määrin erikoista, että esim. Rublev viettää väliviikkoa sitten keskellä kautta sellaisina kuukausina kun ei pelata arvokisoja ja pelaa juuri ennen GS-kisaa.
Ehkä hänelle sopii tuollainen kun lyönnit tarvitsee varsinkin hänelle flowtilamaisen vireen. Mutta onko sitä mahdollista ylläpitää yli 3 viikkoa. Tilastotappion vaara kasvaa mitä enemmän voittaa peräkkäisiä otteluja. Haluaako sen tilastotappion huonommalleen ottaa GS-kisassa vaiko ATP250 kisassa. Kukin tavallaan
Pelaajat joiden peli perustuu vahvaan liikkumiseen niin heille ainakin näkisin alusviikon pelaamattomuuden olevan paras lähtökohta. Rublev tuossa kohdin erinlainen pelaajatyyppi kun menestyy ennen kaikkea siitä riippuen millä tavalla hermosto kropassa toimii. Siihen vaaditaan fiilistä mutta myös fyysistä rentoutta.
Isoin rasitus tässä on nimenomaan kahden mantereen tuoma lisä. Doha oli kalenterissa siksikin että huippuvireistä Rublevia kismitti jäädä rannalle ATP Cupista, ainakin kritisoi julkisesti koko ATP cupin systeemiä. Ehkä siksikin oli kova halu näyttää ja pelata.
Muutoin Rublevin matsit ovat käyneet helpon sparrausmatsin rasituksesta. Kahta poikkeusta lukuunottamatta. Finaalikin oli alle tunnin näytös.
Rublev ei pelaajana ole vertailukelpoinen niin Hrbatyyn tai Niemisenkään. Jo 17v Rublevin lyönnestä näki että tässä on vähintäänkin tuleva top5 nimi, loukkaantumiset ovat vain nyt hidastaneet nousua.
Rublevin pelityyli ja persoona edellyttää kovaa itseluottamusta peliin, joten siten nämä 2 turnausta ovat ajaneet asiansa, ja samalla Rublev on tuplannut tittelisaldonsa. Isompi kysymys on nyt haastava kaavio mutta Rublevin lopullinen läpimurto tullee joka taupauksessa tänä vuonna.
Moni turistikin tekee “välilaskun” Thaimaahan jos on asiaa esim Uuteen-Seelantiin jotta kroppa ja mieli on virkeänä sitten perillä. Eihän Rubleville kahden mantereen lisää tullut kun Adelaide oli jo se kohdemanner.
Enemmän ihmettelen miten esim. Jokerit jaksaa tuota Ilmalan ja Kiinan välistä jatkuvaa matkustelua.
Puhumattakaan kaikista Pohjois-Amerikan ammattipalloilijoista.
