Challenger & Futures

Mainiosti menee nuorisolla myös Hong Kongissa. Chung, Nishioka ja Edmund kaikki välieriin.

Eiköhän tuo peruminen johdu juuri sen hetken turvallisuustilanteesta. Israelin tilanne oli syksyllä normaalia kireämpi, ja siksi varmaan tuo Tel Aviv peruttiin. Tämän vuoden turnaus taitaa olla edelleen auki.

DC:n ja Atp-kisan aikaan tai siis kuukausi ennen lensi pari rakettia lähelle pelipaikkoja. Kyllä junnukisojakin peruutellaan, jos turvallisuus tilanne on huono. Esim ukrainan kaikki kisat.

Hong Kongin challengerin voitti britti Kyle Edmund häviämättä erääkään. Edmund s.8.1.1995 (20v 0kk). Kohden ATP-tasoa top50 joukkoon…

Hawaijin challengerin finaaliin eteni jenkki Jared Donaldson häviämättä erääkään. Donaldson s.9.10.1996 (18v 3kk).
Kohden terävintä ATP-kärkeä tervemenoa…

Burnien CH:ssa tuore AO:n junnuvoittaja 17v Safiullin ATP-333 voitti Jordan Thompsonin erin 2-1 ja otti ensimmäisen CH-otteluvoittonsa. Samassa turnauksessa pääsarjaan karsi komeasti 16v Kreikan Tsitsipas, mutta hävisi pääsarjassa.

Dallasin CH-pääsarjaan karsi komeilla voitoilla 17v Rublev ja kohtaa 3-sijoitettu top100 Rolan mielenkiintoisessa ottelussa.

Vuoden paras stream jälleen Dallasissa:
Rublev - Rola 2-6, 7-6(5), 0-0…

GSM Rybylevi. Mikäs mies tää tämmönen oikein on?

Lue vanhoja viestejä ja pojan statsit :wink:
Voi olla että saa vielä muutaman villin kortin Tourillekin.

Jep, oon vaan sivuttanut suosiolla suurimman osan näistä jonnemaisista hehkutuksista joissa joka toisesta pelaajasta tulee tulevaisuudessa vähintään top-10 tai sit top-3 pelaaja :slight_smile: Otetaas vaikka esimerkkinä nykypelaajista Ryan Harrison, josta varmasti piti tulla nuoruus-vuosien perusteella top-10 ja jenkkien seuraava toivo, mut niin vaan seilaa top-100 ulkopuolella ja ikääkin jo kohta 23v. En itse siis pidä jokaista junnuhuippua tulevaisuudessa satavarmana huippunimenä Tourille.

Edit. Oikeastaan ainoa junnu kestä olen pitänyt sen aikasena että tulee seuraava superstara huippu-urheiluun, oli kun sen aikaista 15-vuotiasta Sidney Crosbya hehkutettiin Pro Hockey lehdessä ja olin vakuuttunut siitä lehtijutusta. Mutta tuo on näitä harvinaisia poikkeusyksilöitä, joilla on myös fyysisten ominaisuuksien lisäksi yleensä poikkeuksellisen kovat henkiset ominaisuudet mitä Sidillä on. Samaa ei voi sanoa joka toisesta junnuhuipusta tenniksessä.

Joo, sama juttu, ei pysty innostumaan jokaisestajunnusta kun ei niistä kaikista huippujunnuista tuu edes top 200 pelaajia.
Ite oon nähnyt Rublevin ja pari muutakin livenä ja myös kentän ulkopuolella ja silloin saa aina objektiivisemman kuvan heistä.
Näin mm. Cilicin 8-9 vuotta sitten ja silloin nousu huipulle näytti perin ilmeiseltä - kesti vaan loppujen lopuksi aika kauan se nousu, johtuen varmaan myös osittain siitä ettei vanhat parrat ole suostuneet lopettamaan.
Rublev meni Dallasissa jatkoon sekä singelissä että dubbelissa, jossa voitti Molchanovin kanssa EST/LAT willikorttiparin (haiskahtaa ostetulta kortilta, vaikkei niitä saisikaa myydä) ainakaan Markus Kerner ei ole missään tapauksessa CH-tason pelaaja.
Singelivoitto 80 rankatusta Rolasta antaa osviittaa potentiaalista, mutta niin on Rublevinkin tehtävä vielä paljon työtä ja oikeita valintoja ja ennenkaikkea pysyä terveenä ja kasvaa lopullisiin miehen mittoihin, ennen kuin nähdään mihin asti resurssit riittää.
Terveisiä Budapestistä, jossa katselin tänään naistennistä 60 60 , 61 62 ja 60 60.
44+47+52 minuuttia, mutta työpäivän pituus oli silti 13 tuntia.
Laitan kommentteja täältä naisketjuun kunhan kerkiän.

Minusta taas junnuhuippujen seuraamisessa suola ja kiinnostus muodostuu juurikin siitä ettei kaikista tule niitä huippuja. Olisi varsin tylsää jos voisi automaattisesti sanoa jokaisesta 16-18 vuotiaasta että millainen on tulevaisuus. Nuorien pelaajien seuraamisessa parasta on juuri se, ettei koskaan voi varmaksi tietää mitä tuleman pitää. Toista se on ollut miesten Grand Slam -turnauksissa viimeisen vuosikymmenen aikana, kun usein saa katsoa finaalissa aivan kuin jonkun amerikkalaisen tv-hömppäsarjan uusintaa, jossa samat naamat iskevät toisiaan uudestaan ja uudestaan.

junnutennis = kauhuleffa
FU-tennis = seikkailu
CH-tennis = jännitysdraamaa
ATP-tennis top10:ssä = kaunareiden kaltainen turhanpäiväinen hömppä

No nyt selvisi TP10:n filosofia, mutta junnutennistä seuraamalla ei ainakaan minulle olisi auennut miksi Dimitrovista tuli huippupelaaja ja kohta siis tylsän saippuaoopperan tähti ja H. Kontisesta ei tullut.
Ja tylsäähän se huippudubbelikin on kun siellä pelaajina varsin keskinkertaiset sutarit dominoi. :wink:
Dallasissa (ei TV-sarjassa vaan Challengerissa) Rublev kuitenkin taas jatkaa edelleen, nyt jo dubbelin semissä ja singelin kvartsissa, jossa vastaan tulee 7 siidattu Rajeev Ram (USA) (ATP 140).
Jos tämän voittaa voi olla luvassa hegemoniaottelu Gabashviliä vastaan.

Kyllä Ram pitäis kaatua, surkea servey& volley pelaaja, jonka pelissä ei sitten juuri muuta olekaan.

Veikkaan samaa. Rublevin ainoa heikkous kun viimeksi näin oli heikohko fysiikka, mutta siitä on jo puoli vuotta.

Väärä veikkaus: R. RAM [7] vs. A. RUBLEV 36 62 75.
Silti kelpo työnäyte Niklas-Salmisen ja Casan ikätoverilta.
Toivottavasti meidän pojat peesaa samaan tyyliin lähitulevaisuudessa.

Rajeem Ram on muuten siitä mielenkiintoinen pelaaja, että on ainoan ATP-voittonsa ottanut lucky loserina Newportin ruoholla vuonna 2009. On tosi harvinaista, että LL voittaa koko turnauksen. Ram voitti Newportissa 2009 myös nelinpelin Jordan Kerrin kanssa.

Muista lucky loserina kisaan tulleista voittajista löysin seuraavat:

Heinz Gunthardt (Springfield 1978 )
Bill Scanlon (Maui 1978 )
Francisco Clavet (Hilversum 1990)
Christian Miniussi (Sao Paulo 1991)
Sergiy Stakhovsky (Zagreb 2008 )

Ramin lisäksi vain Miniussilla on tilastoissa ainoa voitto juuri tämä LL:na voitettu.

Ja tietenkin myös: Albert Montanes (Nice 2013).

Montanes ei ollut lucky loser Nizzassa, sai paikan Berdychin viime hetken vetäytymisen takia. Järjestäjät kutsuivat hänet paikalle. Montanes itse sanoi näin:
“I was not supposed to play here in the first place. I was in my home town Barcelona, with friends when I found out I was entering the main draw last Saturday night. So it’s pretty incredible that I am here now with the Nice trophy. "

1 tykkäys

Hyeon Chung 18v 8kk jälleen CH-finaaliin. Tällä kertaa Tasmaniassa. Katsoin vähän aikaa aamupäivällä pelattua semiä. Korealainen kehittynyt selvästi sitten viime syksyn, jolloin jo voitti CH-turnauksen. Nousemassa tuonne 125-137 sijoille. Nousiskohan top100 joukkoon ennen toukokuista 19v-päiväänsä.

Ohittaa nyt Kokkinakisin ja myös Zverev jäämässä taakse. Edelle jää tämän kauden teineistä enää Coric, jonka kausi alkanut vaisusti. Kyrgios toki teini vielä kaksi kuukautta.

Juu niinhän se tosiaan menikin. Melko outo muuten tuo Ramin turnausvoitto lucky-loserina, sillä mieshän hävisi luovutuksella karsinnoissa. :open_mouth:

Burnien CH-finaalissa Chung voitti Boltin 6-2, 7-5. Taitaa Chungin ensi viikon ranking olla ATP-129.

Tämän viikon aussien CH-välierässä 18v Chung kaatoi juuri iltavalaistuksessa raastavassa ottelussa 20v Jordan Thompsonin 5-7, 6-3, 7-5. Chungin peli on ropottimaisen hyvää, joka ajaa vastustajan fyysisesti pahaan asemaan.

-1996 Chungin ranking ensi viikolla joko ATP-117 tai finaalivoitolla jo peräti ATP-107. Vuoden 2013 Wimbledonin junnusarjan finalisti Chung kohtaa loppuottelussa vuoden 2011 Ranskan avointen junnuvoittaja 21v jenkki Fratangelon.

-1996 pelaajista tällä viikolla onnistunut myös Chilen Christian Garin, joka eteni Karibialla CH-välieriin. Garinille toistaiseksi suurin pistemäärä 33p. Jos voittaisi semissä Dzumhurin, niin nousisi top200 joukkoon, tuo 2013 RG:n junnuvoittaja.