Ei Ruusuvuoren mitään turnausmuotoja tarvitse muuttaa tällä hetkellä. Ruusuvuori häviää käytännössä kenelle tahansa tällä hetkellä epätasaisuuden takia.
@JMUDukesNew Kirjoitat että Ruusuvuorella on henkisesti kaikki hyvin. Ruusuvuoren henkinen taso kulminoitui viimeisimmässä ottelussa O’Donnelia vastaan missä nimenomaan henkinen puoli mureni aivan atomeiksi. Manailua, kovaan ääneen kiroilua ja huutelua, kun mikään ei toimi (taaskaan). Nimenomaan se Ruusuvuoren henkinen puoli on tällä hetkellä se suurin ongelma yhdessä sen kanssa, että pelaamista on viety liian agressiiviseen/voittavaan pelaamiseen. O’Donnellia vastaan näki selvästi miten yliyrittäminen suhteessa omaan taito -ja tekniikkatasoon ei kohdannut lainkaan. Aivan ääliömäisiä helppoja virheitä ja vastustaja ei voinut kuin ihmetellä, miksi Ruusuvuori haki jatkuvasti marginaalilyöntejä tilanteissa missä ei olisi tarvinnut kuin “palauttaa” takaisin.
Ruusvuoren tilanne on tällä hetkellä; High risk - Low reward.
Jotain hyvää jos tästä paskasta tilanteesta Ruusuvuoren osalta pitäisi hakea on se, että jälleen kerran 2024 vuodelle jää todella iso kasa alkuvuoden turnauksia joissa ATP pisteitä olisi voitoilla mahdollista saada.
Jotain huonoa jos tästä paskasta tilanteesta Ruusuvuoren osalta pitäisi hakea on se, että nykyisellään Ruusuvuori tulee tippumaan ulos TOP100 ja turnauksiin pääsy vaatii karsintojen kautta taistelua.
Tällainen aivan ääliömainen paskakirjoittelu osoittaa vain kirjoittajan henkistä murenemista somepalstalla. Nopeasti tuo lähes yksin tenniksen suurmaan kaato unohtuu!
Mikäli Alakierre viittaa Nikosen viestiin, niin ei tuo nyt mitään paskakirjoittelua ole vaikka tylyltä kuulostaakin. Vai eikö sitä saa ääneen sanoa, että Empun suorittaminen on ollut surkeaa ATP Tourilla jo pitemmän aikaa? Yhtään vähättelemättä, niin ei sitä yksi Davis Cup -viikonloppu varamiehistä Argentiinaa vastaan kotikentällä pelasta. Sitä en osaa sanoa, että mistä se Empulla lopulta kiikastaa, mutta ihan mahdollista tuo on, että nyt on päällä pahemman sortin henkinen lukko, joka estää menestymisen.
Paljon varmaan riippuu siitä, että mikä on riittävä menestys kullekin. Itse olen tyytyväinen siihen, että meillä on vihdoin ATP-tason kaveri tourilla, jolla on kaikki mahdollisuudet nousta TOP20-pelaajaksi.
Jos ATP-ranking on 40-60, niin odotusarvo on, että häviät ekalla tai tokalla kierroksella, koska viimeistään silloin tulee vastaan sijoitettu pelaaja, eli TOP30. Tilastollisesti joka neljäs turnaus on sellainen, että ekalla kierroksella on vastassa TOP10 pelaaja ja niiden voittaminen on aina jättiyllätys jos ja kun se onnistuu. Tällä tavalla kerätään noin 20*45 pistettä vuodessa, joka yllättäen riittää juuri noin ATP50-sijaan. Eli nykymenolla Emilin ranking tulee pysymään siinä missä se nyt on.
Jos tämän lisäksi saa pari onnistumista, eli esim ATP250 finaalipaikkoja tai GS.ssä neljännelle kierrokselle, niin kerää noin 1500 pistettä ja on ATP30-pelaaja. Eli samaa mieltä aikaisemman kirjoittajan kanssa siitä, että Emilin kannattaisi tässä vaiheessa uraa myös hakeutua huonompitasoisiin ATP250-kisoihin keräämään pisteitä. Pari Punea vuodessa auttaisi paljon.
Pelillisesti olen sitä mieltä, että Emil on mennyt rutkasti eteenpäin. Davis Cup todisti minulle, että sekä henkinen vahvuus että fysiikka on nyt riittävällä tasolla. Evansin lyöminen oli myös loistava suoritus, joten en ihan ymmärrä näitä negatiivisia ajatuksia. Vimmeinen ottelu oli mahalasku, mutta jo ekasta pisteestä näki ettei kaikki ollut kunnossa.
Toki aina voi parantaa (tai olisi jo ATP1), mutta en siis näe mitään syytä huoleen.
Mielelläni näkisin ja lukisin myös oman mielipiteesi Emilin urasta tähän asti. Tai sanotaanko viimeisen vuoden ajalta. Jos vertailu perustuu Argentiinan kakkosryhmän kaatamiseen Davis Cupissa, niin aika hataralla pohjalla ollaan. Toki tuo voitto oli historiallinen Suomen tennis scenessä ja pelejä paikan päällä katsoneena, en hetkeen muista vastaavaa Suomessa todistaneeni.
En Emilin uraa vähättele lainkaan, päinvastoin näen hänessä rutkasti enemmän potentiaalia suoraviivaisemman pelityylin ansiosta mitä aikanaan Jakessa. Jakkehan oli läpi uransa yksi tasaisimmista suorittajista koko ATP kiertueella, vaikka 2.syöttö olikin kuin pistelinko vastustajalle.
Selvähän se on, että Ruusuvuori on tällä hetkellä pienessä pelillisessä kuopassa. Davis Cupissa tuli kaksi voittoa kotikentällä ja sisäkovalla Argentiinan varamiehistä, joiden selvästi paras alusta on massa, eikä niiden perusteella voi sanoa, että kaikki on hyvin.
Siihen pitää vain tottua, että kun pelaaja on näyttänyt olevansa top-50 tasoa, niin häntä arvostellaan sen mukaan. Kovakin kritiikki pelaajia kohtaan on ihan arkipäivää kovissa tennismaissa, Suomessa se tulkitaan usein liian herkästi hyökkäykseksi pelaajaa kohtaan tms.
Esim. Tsitsipas on saanut viime aikoina kovaa ryöpytystä kv. keskusteluissa, vaikka oli AO:n finaalissa, koska nähdään, että hän voisi pystyä parempaankin. Miksi Tsitsipasilla ei ole vieläkään kunnon slaissia? Miksi ei vaihda jo valmentajaa?
Tsitsipashan vaihtoi juuri vuoden vaihteessa muistaakseeni koutsia. Hylkäsi juuri Enqvistin joka tuli Emilille nyt ja siirtyi Holger Runen kanssa samaan Mouratogloun leiriin.
Tai lähinnä siitä on ollut puhetta, että Tsitsipasin pitäisi siirtää isänsä kokonaan pois tiimistään. Olen itsekin sitä mieltä, hän todennäköisesti ruokkii negatiivista ajattelua ja osittain siksi Tsitsipasilta puuttuu tarvittavaa rentoutta tekemisestä: Stefanos ns. puristaa liikaa mailaa.
Pystynyt vuosittain saavuttamaan uuden ennätysrankingin, myös viime vuonna. Tämä kaikkien aikojen toiseksi paras pelaajamme. Tottakai jokainen, myös Emil ja hänen taustaryhmänsä, toivoisi vieläkin parempaa menestystä, mutta se ei haukkumalla tai ”vaatimalla” tule.
Aikoinaan ällötti tiettyjen piirien tyyli vähätellä Jarkon peliä. ”Tuuppari” ja ”jyrä” olivat suosittuja lyömäaseita…
Aikoinaan Helsinkiläinen lätkäkansa yritti hermostuttaa Mats Sundinia laulamalla tälle seksuaalisesta suuntauksesta. Sehän sitten kyllä loppui kun pilkalla oli ei-toivottu seuraus.
Tätä naputellessa hiihtofanit purkaa omaa pahaa oloaan…
Minusta tuo Nikosen viesti ei ollut haukkumista vaan siinä oli ihan hyvääkin pohdintaa. Koko viestiä en itse toki allekirjoita esim. kisojen valitsemista tasojen perusteella. Puhtaassa haukkumisessa nyt ei olekaan mitään järkeä, mutta sellaista en ole täällä juurikaan havainnut. Kovakin kritiikki on toki tervetullutta ja herättää keskusteluakin ihan eri tavalla kuin hyysäily.
Mitä Emppuun tulee niin vaikka lopettaisi uransa tähän paikkaan niin ainakin minulta lähtisi maksimaalinen arvostus hänen työnteolleen. Itse kuitenkin odotan Empulta enemmän kuin mitä on nyt jo jonkin aikaa nähty ja ilmeisesti moni muukin, kun täällä huudellaan potentiaalista top20-30 sijoituksiin. Kyllä sitä kritiikkiäkin pitää tällöin kestää (niin Empun itsensä kuin myöskin tänne palstalle kirjoittelijoiden).
Empun peli on omaan silmään kyllä kehittynyt vuosi vuodelta. Vain muutamia mainitakseni:
Fysiikka parantunut; niin kestävyys kuin syvyyssuunan liike
Syöttö alkaa olla jo vähintään ok tasolla, kun muutti pinpointista platformiin
Ei enää ole yhtä kädetön “kikkailijoita” vastaan. Ei olisi 1-2v sitten ikinä voittanut Evansia, kun nyt hoiti todella mallikkaasti.
… mutta painetilanteissa pelaamisessa toivoisin petrausta. Poikkeuksellisen usein Emppu menettänyt syöttönsä erää kotiin syöttäessä (huolimatta siitä vaikka erän lopulta voittaisikin). Tarvitsee myös usein enemmän breikkimahdollisuuksia ottaakseen breikin kuin vastustaja. Ylipäänsä henkisellä puolella on nähdäkseni isoimmat ongelmat tällä hetkellä. Yksikin onnistunut turnaus voisi tuohon kuitenkin tuoda muutosta. Sitä odotellessa…
Mielenkiintoista keskustelua! Olen samaa mieltä, että potentiaalia Emilin pelissä kyllä riittää. Parhaimmillaan peli on kovalyöntistä ja tehokasta. Mutta tasaisuus otteluiden sisällä puuttuu. Tämän vuoden saldo 3-7 kilpailuissa pl. Davis Cup on kyllä kehno.
Yhden näkökulman haluaisin kuitenkin vielä nostaa esille. Onko mahdollista, että Emil pelaa jopa liikaa kilpailuja? Tekeminen mennyt sellaiseksi tyyppiä toivotaan toivotaan että se hyvä viikko siellä jostain tulisi vastaan. Sen sijaan, että rohkeasti ottaisi treenijaksoja väliin ja panostaisi tiettyihin kisoihin enemmän.
Emil on pelannut viimeisen 12 kuukauden aikana 30 kilpailua. Enemmän kuin kukaan hänen edellään rankingissa. TOP-sadassa vain Coria (32) ja Etcheverry (31) ovat pelanneet enemmän, mutta heillä kalenterissa on ollut pääasiassa CH kilpailuja. Ja Emilillä vielä Davis Cupeissakin vastuuta keskimääräistä enemmän vuoden aikana.
Minulta ei kysytty, mutta omat mielipiteeni ovat että
ruusuvuoresta ei tule atp 1
luultavasti ei ehkä top 10
top 20 voisi olla pienet saumat jossain kohtaa hetkeksi? Kuten J Nieminen.
Muistetaan että J Nieminen oli aikanaan hyvin nuorena täysin yllättäen Tukholman ATP-finaalissa.
Silloin ehkä jotkut odottivat vaikka mitä ja heti.
Mutta kun se ei yleensä mene niin … Ei J Niemisellä, eikä Ruusuvuorella, eikä yleensä kenelläkään.
Joillakin ehkä joo, kuten Djokovic ja Alcaraz.
Mutta jospa peluri tekee hyvä uran ATP-tasolla ranking-tasoilla 30-80 ja muutama hieno onnistuminen sinne osuu, ehkä turnausvoitto, GS-kvartsi tai jopa semi, Suomen hinaaminen Davis Cup finaaleihin jne, eikös se ole aika hyvä.
Isoissa rahakkaissa urheilulajeissa, top suomalaiset korkeimmalla tasolla
Lauri Markkanen on koriksessa top 20 (NBA all stars aloituskentälliseen pääsi kun muutama loukkaantuneena)
Lukas Hradezky pelaa Bundesliigaa, muita futareita ykkössarjoissa vaihtomiehinä tai kakkossarjoissa tähtipelaajina, kuten Teemu Pukki
Golf miesten kakkoskiertueella (euroopan kiertue) 4 suomalaista, naisten ykköskiertueella (LPGA) kai 2
tenniksessä Ruusuvuori, Heliövaara
lätkässä top 100 on muutama (Rantanen, Barkov, molarit, muitakin on?) EDIT tsekkasin NHL top 50 -listan, siellä on Aho, Rask, Rantanen, Barkov, Laine, Heiskanen; sijoilla 50-100 olisi varmaan vielä Teräväinen, jne.
varmasti unohdin jonkun?
EDIT moottoriurheilu unohtui … Bottas, Rovanperä, Lappi ainakin
Ei Ruusuvuori huonossa seurassa ole, vaan hyvää uraa tekee!
Täällä on nyt vähän liikaa huomio keskittynyt siihen, että kriittiset kommentit koetaan negaamisseksi ja sitten puolustellaan asiaa sillä, kuinka hienoa uraa Emil on tehnyt.
Minun mielestäni tässä viime aikojen keskustelussa ei ole ollut tätä trollaavaa negaamista lainkaan, eikä toisaalta yhtään sellaista kommenttia, joka vähättelisi tähänastista uraa.
Kovassa saurassa on Emil ja päässyt hienolle tasolle urallaan, eikä tätä kiistä varmasti kukaan. Kyse on minun mielestäni yksinkertaisesti siitä, että potentiaaliin ja aiempiin otteisiin nähden nyt on oikeasti menossa huonompi vaihe ja se on harmillista. Ja mielestäni on täysin oikeutettua olla harmissaan ja miettiä, että mistä se johtuu ja mitä sille voisi tehdä. Kyse on yksinkertaisesti siitä, että Emli pystyy parempaan ja sitä kaikki toivovat, eikä asiaa kriittisemmällä otteella kommentoivat mitenkään vähemmän arvosta tähänastisia saavutuksia.
Itse asiasta voi vain todeta, että jonkin tason lukko on ilmiselvästi päällä. Johtuuko kämmenen epävarmuus nyt henkisestä lukosta, vai onko siihen tullut joku tekniikkavirhe, tai muu “fyysinen” asia, joka vaikuttaa, en tiedä, mutta kovasti sitä koitetaan paikata liian agressiivisella pelillä. Asiantuntemattomana itseäni pelillisesti harmittaa muutama asia:
-Emilin rysty on kehittynyt niin paljon, että harmittaa, kun hän väkisin kiertää kämmenelle monissa tilanteissa. Etenkin, kun kämmen tuntuu olevan pulassa etenkin juuri liikkeestä lyötäessä. Tuntuu, että Emli haluaa väkisin osoittaa itselleen kämmenen toimivan, eikä edes halua luottaa rystyyn.
-Parin vuoden takaa hetkeksi peliin tuli ajoittaiset verkolle nousut. Ne ovat valitettavasti unohtuneet. Ne toivat erittäin toivottavaa vaihtelua ja pakottivat vastustajia hieman erilaisiin ratkaisuihin. Nuo pitäisi saada takaisin.
-liian pienellä marginaalilla, liian suoraa lyöntiä liian paljon.
Maaliskuu menee väkisin tonnisten parissa, mutta huhtikuun alkuun voisi olla hyvä vaihtoehto hakea vähän luottamusta jostain challengerista, tai sitten keskittyä treenaamiseen.
Ei sieltä Challengereistä niin vain haeta sitä vauhtia ,siellä voi olla yllättävän kovia nousevia vastustajia.
Sitäpaitsi Emppu on vain 45 pisteen päässä sijasta 50, jolloin challengeria ei voi pelata kuin poikkeusluvalla.
Luulisi jossakin vaiheessa natsaavan Ruusuvuorellekin, kun nämäkin, joille Ruusuvuori ei pelitaidossa hävinne, ovat vuoden sisällä voittaneet yhden ATP-turnauksen, Baez peräti kaksi. Moni näistä pelaajista on Emilille taipunutkin, Nishioka jopa kaikki kolme kertaa, kun ovat kohdanneet.
Treenaamisen osalta ehkä joo, mutta Challengerien osalta olen eri mieltä.
Kyllä ehdottomasti kannattaa pelata vain ATP:tä kun niihin kaikkiin nyt pääsee!
Tempo on keskimäärin kovempi ja vastustajat henkisestikin vahvempia, ei siihen auta jos hakee helppoja voittoja alemmalta tasolta.
Ruusuvuoren tämän vuoden singelien W-L on 5-7 (jos DC mukana), ei minusta ole mitenkään romahtanut.
Voitot ATP 68, 205, 88, 73, 29, voitettujen keskiarvo on ATP 93. Yksi “hyvä voitto”, 29.
Häviöt pelaajille ATP 60, 77, 6, 51, 3, 52, 92, keskiarvo ATP 49. “Huonoja tappioita” on kolme: 60, 77, 92, mutta ei yhtään sysihuonoa (minun mielestäni sysihuono olisi 100+)
Totta kait on. Eihän sitä itseluottamusta silläkään saa, että menee m15-kisoihin pieksemään “puoliharrastelijoita” (edit: älkää ymmärtäkö tätä vähättelynä, vaan liioitteluna, joka voimistaa sanomaa). Pitää olla tasoa vastassa, mutta jos pykälän verran kevyempiä vastustajia saisi, niin voisi olla kuitenkin varsin hyvät mahdollisuudet päästä ainakin melko pitkälle.
Pointti on se, että jos joka viikko häviää viimeistään siinä torstaina, mutta useimmiten jo esim. tiistaina, niin että on melkein viikon pelitauko koko ajan ja välillä ylikin, niin siinä se on pitkä aika antaa huonojen fiilisten hautua. Jos pääsisi yhden viikon pelaamaan niin, että olisi useampi oikea ammattilasimatsi putkeen ja vielä muutama voitollinen, niin siitä voisi jäädä ihan erilainen fiilis ja rytmi päälle.
edit: Jotain herättelyä kaivattaisiin. Lätkässä tähtipelaajiakin voidaan laittaa joskus vilttiin pariksi peliksi jne. Tällaiset herättelyt rikkovat kaavat ja voisi helpottaa henkisiä lukkoja. Ei siinä paljoa menettäisi, jos yhden viikon kokeilisi.
Tennispelaajien osalta viltitys on tietysti poissuljettu. Turnauksia voi toki jättää väliin, mutta Emilin rankingilla väliin jättäminen tarkottaa myös aika isoja ansionmenetyksiä. Jos mietitään pelkästään Emilin rankingin suomia osallistumisia ATP turnauksiin 2023, on Emil tienannut pelkästään “ilmestymällä” turnauksiin n. 176k$.
Muutama turnaus tässä vielä pelataan kovalla ennen massalle siirtymistä, joten tuo “tauko” ei oikein vain istu kalenteriin. Kuitenkin Emilillä taas ns. suoria pääsyjä isoimpiin turnauksiin on tiedossa jos ranking pysyy tuolla sanotaanko -60 tuntumassa.
