Tuskin kumpikaan meistä tietää jokaisen tennisammattilaisen mielenliikkeitä. Mutta rohkenen epäillä että joukosta löytyy myös niitä jotka eivät nauti lentämisestä.
Mutta muutoin nyökkäilin kirjoitukselle.
Matkustamiseen menee paljon aikaa. Koko se matkustusprosessi vie helposti kokonaisia päiviä pois olennaisesta.
Lisäksi aikaerovaihtelut.
Tässä on paljon pohdittu ja spekuloitu tuota Empun tilannetta. Itse uskon, että kyse on ennen kaikkea aika klassisesta henkisestä burn outista, jossa ammatin harjoittaminen tuntuu epämotivoivalta, vaikealta ja jopa ahdistavalta. Näitä tulee vastaan monissa ammateissa ja useimmiten silloin kun duuniin kohdistuu kovia menestyspaineita. Ainoa pätevä keino ahdistuksen lopettamiseksi on katkaista ahdistuksen syy eli tässä tapauksessa duunin tekeminen. Se, että on mukana DC joukkueessa osoittaa, että haluaa edelleen osallistua, mutta ei halua kantaa sitä menestyksen painetta niskassaan tässä kohtaa. En olisi huolissaan paluusta, kunhan taukoa saa pidettyä. Emppu kuitenkin fiksuna kaverina tajuaa mitä menestyminen vaatii ja tajuaa että lapsesta asti tehty duuni voi edelleen mahdollistaa pitkän ja menestyksekkään uran.
Itse mietin vaan, että korjaako neljän kuukauden loma tätä ongelmaa pysyvästi? En itse usko, ja joitain pysyviä muutoksia pitää kehittää henkisellä (etenkin jos kyseessä paine ja motivaatio-ongelmat) sekä fyysisellä puolella.
Tässä tauon aikana pitää tarkkaan miettiä, että miten pystyy pelaamaan kiertueella jatkossa. Mielestäni se fyysinen olotila on tärkein, tuollainen sairasteluruljanssi mitä tässä viimeiset 1,5 vuotta vaikuttaa merkittävästi siihen mielentilaan ja jatkamiseen, on erittäin haastavaa pitää mieli terveenä jos kroppa ei sitä ole. Henkisellä puolella pitää mahdollisesti lähestyä tennistä erilaisella asenteella, joka saattaa sisältää tavoitteiden laskemista ja ihan vaan oman ajatusmaailman muokkaamista. Näitä ratkaisuja toki vaikeampi spekuloida tarkempia yksityiskohtia tuntematta.
Asiaan auttaisi varmaankin kevyemmät tavoitteet rankingin ja pelattujen turnausten määrän suhteen, ongelmien huomaaminen ajoissa ja loman pitäminen heti kun siltä tuntuu sen sijaan, että kamppailisi sitä vastaan ihan totaaliseen burnouttiin asti, niin kuin nyt on tehty.
Ongelmana on tietenkin se, että tenniksen rankingsysteemin luonnosta ja ns. pakollisten turnausten johdosta tämänlaiseen suunnitteluun ei ole kauheasti varaa muilla, kuin kärkipelaajilla. Eli uudella suunnitelmalla pitäisi varmaan minimitavoitteena olla sellainen rankki, että pääsee slamien pääsarjoihin suoraan ja ison kaavion tonneihin, muuten itse touhussa ei ole ainakaan taloudellisesti kauheasti järkeä.
Eihän tässä ole virallisesti kerrottu, kuin tämän kauden päättymisestä. Se nyt jotenkin jäänyt oletukseksi, että palailee alkukaudella mut voihan se olla, että pelitauko pitkittyy ja palaa sitten joskus myöhemmin. Tuskin Emil tarkkaa paluuaikaa tässä kohtaa tietää itsekään, näin veikkaan.
Onhan satasen ranking teoriassa mahdollisuus säilyttää vaikka kuinka pienellä kisamäärällä. Suosittelen kyllä alle 80-rankingia, sillä pääsee sitten ison kaavion tonneihin. Mut Ruusuvuori tällä kaudella 17 pistekisaa joista 7 nollakisoja, riittää satasen joukkoon kauden päätösrankingissa. Jos pelaisi kevennetyllä kalenterilla niin yksittäiset kisat ja matsit, niiden painoarvo korostuu. Ei sais tulla kovin paljoa ohikisoja, sillon kun pelataan niin pitää olla iskussa.
Ei tuolla tyylillä mitään Career high-lukuja tulla tavoittelemaan tai sitten pitää jysähtää jo jättipotteja. Mutta jos pelaa puolikkaan kalenterin niin hyvällä tuloskunnolla pystyy kyllä ATP-tasolla säilymään.
Kyllähän tuohon tulee nyt 5kk tauko, kun viimeinen matsi ollut heinäkuun lopulla. Toki pari turhaa reissua tehty, mutta juurikin tuolla DC joukkueen mukana oleminen kertoo minulle, että halua on olla mukana, eikä pistää mailoja naulaan pysyvästi. Nykykielellä puhutaan sapatista, joka on ihan paikallaan palautumiseen. Rankingit ym. tulevat sitten nopeasti kuntoon, jos vaan mies on iskussa vuoden alussa. Mikä sitten syynä mahdolliselle burn outille, onko siviilissä jotain mikä häiritsee vai onko vaan odotukset nuorelle miehelle liikaa hanskattavaksi. Joku tuomasgrönman vaan mukaan tiimiin, henkinen terveys on vähintään yhtä tärkeää kuin fyysinen, etenkin tässä lajissa.
(Toki täyttä spekulaatiota tämä burnout, voi olla joku krooninen sairauskin taustalla.)
Vuoden alku on aikamoista pistetaistelua mikäli silloin palaa kentille, 390 pistettä lähdössä ekaan kahteen kuukauteen on melkoinen savotta. Jo pelkät Hong Kongin pisteet tiputtaa miehen reippaasti päälle satasen, siinä automaatilla Otto siirtyy edelle. Ellei Ruusuvuori jotain 250-semipaikkaa tule takomaan heti kauden ekassa kisassa.
Mutta tietenkin, jos ei ole vuoden alussa palaamassa niin rankingit sivuseikka.
Joka tapauksessa liittyy lähinnä siihen, että varmaan yksi skenaario on paluun yhteydessä aikanaan siirtyä hetkeksi CH-turnausten pariin, sieltä lähteä tekemään uutta nousua.
Urheilijoiden mielenterveys on jäänyt tuollaiseksi tabuksi, nämä usein mielletään robottimaisiksi suorittajiksi. Saahan ne huipulla hyvin rahaa, miten voi olla masentunut kun elää hyvätuloisen elämää jne. Tälläisiä kommentteja joskus lukenut. Mut se on elämä muutakin kuin rahaa ja materiaa, toi pääkotelo tuppaa ihmisellä olemaan se koko kropan haasteellisin ruuminosa. Kun siellä alkaa asioita menemään vinoon, niiden korjaaminen ei välttämättä ole kovin yksinkertainen homma. Mutta onneksi nykyään apua on saatavilla vähän kaikenlaista, ihan omien tarpeiden mukaan.
Jos asian taustalla olisi alunperin nimenomaan henkiset ongelmat, ei Emli olisi matkustanut jenkkitourille vain vetäytyäkseen viime hetkellä kisoista aiempia kisamatkoja unohtamatta. Kyllä taustalla on nimenopmaan jotain fyysistä. Kiertueväsymystä voi sen lisäksi toki olla paljonkin, mutta ainakaan se ei ole se ainut tekijä tässä.
Aika monta Emilin matsia tuli tänäkin vuonna katsottua ja minusta kenttäolemuksessa ei ollut “ikinä mitään” moitittavaa. Voisi kuvitella, että jos olisi motivaatio hukassa tai henkisesti epätasapainossa, niin se näkyisi edes jotenkin ulospäin (vrt Kyrgios, Paire, Fognini, Moutet, Virtanen…)
Kun kuitenkin useammin kuin kerran hän oli paikan päällä turnauksessa ja jätti pelaamatta ottelun, niin kyllähän syy vetäytymiseen täytyy olla todella merkittävä. Jos olisi 80 prosentin kunnossa, niin kyllähän sitä voisi pelata huonon ottelun ja ottaa ensimmäisen kierroksen rahat tai sitten toivoa, että vastustajallakin on huono päivä. Jos on taas jokin vamma, joka voisi pahentua pelaamalla ottelun, niin vetäytyminen on helpompi ymmärtää.
Niin. Eihän ahdistus välttämättä näy ulospäin. Ei burnoutteja ole vain yhtä ilmiasua.
Nyt alkaa näyttää sille, että Emilin kauden viimeinen voitto tiukkojen vaiheiden jälkeen Washingtonin helteessä Coricista riittää pitämään kauden päätteksi top 100:ssa…Muuten olisi 25p vähemmän, joka tarkoittaisi olemista jo top 100:n ulkopuolella.
Tällä viikolla on Coric tullut listalla ohi ja useat muut kaventaneet gappia sekä Kovacevic tippui taakse…vielä Ugo Carabelli ja Coria kykeneväisiä tulemaan tällä viikolla ohi (molemmat siinä tapauksessa, jos Ugo Carabelli vie titlen ja Coria häviää hänelle finaalin). Bellucci tulee kaiketi ohi tulevina viikkoina Emilistä Aasiassa…Sen sijaan Pouillen jatkuvat vetäytymiset, Koepferin, Fucsovicsin ja Hanfmannin pelaamattomuus myös pelaa Emilin pussiin.
Tuohon voisi vielä lisätä, että lukuisat nimet vähän sadan takana näyttävät heittänneen “hanskat tiskiin” sadan jahdin osalta, kun tuli heikot viikot pohjille+ Monteiro ei kyennyt puolustamaan Montevideon finaalipaikkaa viime vuodelta, jolloin hänen täytyisi melkeinpä viedä ensi viikolla Sao Paolon title.
Fognini tippuu suomalaisten taakse tuossa ens viikon päätteeksi, sieltä sijan verran jeesiä jos sitä nyt edes tarvitaan.
Tuo oli uusi tieto itselleni, tosin Fognini näyttäisi olevan aikomus pelata tuo Maia, mutta toinen juttu riittääkö rahkeet voittaa tuota.
Sitten noista suojarankingeista oli täällä aikaisemmin puhetta, niin tuo Kyrgiosin todennäköinen paluu voisi tarkoittaa yhtä sellaista hyödyntämistä Ausseissa, en tiedä voisiko toinen mahdollisesti olla Jason Kubler? Kubler ei ole ainakaan alkuvuoden jälkeen pelannut.
Kubler pelasi tällä viikolla Brisbanen M25-kisan, eli hyvin todennäköisesti on tähtäämässä Melbourneen.
Noissa voisi kuvitella, jos suojaranking riittävä, niin maksimoidaan Aussien villit kortit pääsarja/karsinnat.
Tuskin Ruusuvuori Australiassa pelaa vaan palaa takaisin aikaisintaan vasta kun 6kk täynnä.
Mielestäni tuo olisi viisain ratkaisu huomioiden taustat…saisi paremman työrauhan aloittaa puhtaalta pyödältä suojarankingin kera, vaikka ranking tippuisikin ehkä sinne 140 nurkille? Ei tuommoista PR -mahdollisuutta kannata missata 1kk takia käytännössä.
Vähän toinen näkökulma:
Suojaranking tulisi todennäköisesti olemaan yli 80. Mikä sen suurin hyöty, kun tonneihin joutuisi kuitenkin karsimaan. Miksi missata tietoisesti AO sellaisen suojarankingin takia, mistä ei nyt isosti välttämättä ole kongreettista hyötyä. No riippuu vähän missä ranking helmikuun alussa, pääsee PR:llä jenkkituplan karsintoihin, normiranking vielä mysteeri.
Samalla jäisi tammikuun pistekeräykset välistä. Suojarankingista olisi se etu, että Garros sillä varmistettu mut kun joutuisi kuitenkin karsimaan valtaosaan ATP-kisoja ja Garrosin rajaan mennessä on mahdollisuus keretä ihan pelaamalla takas top sataseen.
Oma veikkaus, että tulee vuoden alussa, pelataan AO ja sitten rankingtilanteen mukaan helmikuussa voi ottaa jokusen Challengerin, jos ei 500-karsintoihin ole asiaa.
Jos lähdetään oletuksesta, että PR jtn. luokkaa 80, kyllä sillä pitäisi päästä noihin 96 kaavioihin sisään, ainoastaan Monte-Carlo ja Pariisi enää 56 kaavioita.
Mikäli tammikuu menee aavistuksen penkin alle siellä se Hongkong 165p heti alkajaiseksi+Aussien toka kierros 50p, niin ATP-kuviot voi ainakin hetkeksi unohtaa, sitten on edessä CH-kisoja ainakin joksikin aikaa…Sen sijaan malttamalla sen kuukauden, niin voi varmistaa joko ATP-kisat valikoidusti tai CH-kisoja tietysti tilanteen mukaan.
Tonniraja heitellyt vähän täl kaudella. IW ja Miami oli siinä aika tasan 80. Madrid ja Rooma jonkun verran yli. Shanghaissa sit jo vähän enemmän poisjääntejä ja raja yli 90.
Sen voi kyllä tuolta kalkuloida, oliko se 3 kuukauden rankingit siitä hetkestä kun viimeisen kisan pelannut ja näistä keskiarvo. Joskus tuon laskin, joku 83 vois olla suht lähellä
Mutta eiköhän se lähiaikoina selviä, mikä on Ruusuvuoren suunnitelma. Jos nyt ottaisi PR:n eli jäis tammikuu pelaamatta niin just nippa nappa voi pelata DC:n. Siinähän ei saa tuon puolen vuoden gäpin aikana pelata mitään, ei edes näytöksiä
Tilannepäivitys rankingtilanteisiin:
Ilmeisesti vielä tän viikon jälkeen yksi peliviikko kerätä pinnoja muilla AO:ta varten…
Tällä viikolla Emilistä ohi on tullut vain Francisco Comesana, joka selvitti yhden ottelupallon ja voitti ottelunsa kolmannen erän tiebreakissä.
Mahdollisuuksien rajoissa, ovat Luca Nardi ja Fabio Fognini, joista kumpikin tarvitsevat ohittamiseen finaalivoitot huomenna (Rovereto ja Montemar). Näistä jälkimmäinen oli edellä Emiliä, mutta kyennyt puolustumaan isoa pistemenetyspottia kohtalaisen hyvin tällä viikolla jo. Emilin ranking tulee olemaan maanantaina 93-95. Emilin taakse tipahti tällä viikolla Jacob Fearnley, joka ei ole ilmoittautunut ensi viikolle kisoihin.
Sumit Nagal tulee tippumaan Emilin taakse viikon päästä, kun putoaa 7p (vetäytyi Maian kisasta), joten siitä tulee +1 sija lähtökohtaisesti ensi viikolle.
Ensiviikon teoreettiset uhat rankingin kannalta:
Mattia Bellucci -Yokkaichi F tai W.
Federico Coria -Maia F tai W. (Coria vs Dzumhur mahdollinen semifinaali eli toinen ei tule ohi)
Damir Dzumhur -Maia F tai W.
Fabio Fognini -Maia F tai W (vain, jos häviää huomenna Montemarin finaalin, eri puolella kaaviota kuin Coria ja Dzumhur)
Aleksandar Kovacevic -Temuco W. (puolustaa viime vuoden voittoa kisakoko kasvanut 75->100)
Camilo Ugo Carabelli -Temuco W. (toinen siis korkeintaan mahdollinen)
Thiago Agustin Tirante -Temuco W. (vaatii Sao Paolon finaalivoittoa+edellämainitun titlen+poissulkeva kahden ylläolevan vaihtoehdon Kovacevic+Ugo Carabelli).
Muilta siis vaaditaan aika kovia suoritteita ja monia eri yhteensattumia, jotta tippuisi vähän enemmän ranking ensiviikolla, jonka päätteeksi Aussien listat tulee. Tämän viikon päätteksi siis ranking 93-95 ja seuraavan viikon päätteeksi (Aussien listan kannalta kriittinen lista) 92-98. Tästä voidaan tehdä johtopäätöksenä, että tuo huonoimman skenaarion tuottama 98 ranking tulee riittämään AO:n pääsarjaan, mikäli vaan aikoo osallistua…ellei sitten ole käytännössä 0 loukkaantumista koko top 100:ssa+iso kasa pelaajia suojarankingilla.