Perinteisesti olympialaiset ei kiinnosta kaikkia tennispelaajia. Eiköhän tälläkin kertaa saada kevään ja kesän mittaan lukea kieltäytymisistä.
Lisäksi heinä-elokuun vaihteessa kiinnostaako pisteetön matka Tokioon juuri ennen toisella puolella palloa pelattavia P-Amerikan 1000+1000 kisoja.
Rahaakin saa jälkimmäisistä enemmän. Riippuen toki maasta mitä edustaa. Jotkut maat maksaa olympiamitskuistakin hyvät hillot.
Yleiskuva top50 listalla nuoriso tällä hetkellä. Kiinnostaako nuorta olympialaiset vai rankingin nosto/raha. Varmaankin jakaa pelaajistoa.
Eiköhän lopullinen cut ole sijan 80 tuntumassa. Maiden kirjo on toisaalta nyt laajempi kuin koskaan aikaisemmin ja se taas aiheuttaa kovan cutin mahdollisuuden.
Emil (ATP-101) on lähes yhtä suuri vedonlyöjien suosikki (1.44 kerroin) voittamaan huomenna Gombosin (ATP-104) kuin Monfils (ATP-9) on voittamaan Mannarinon (ATP-45) (1.40 kerroin).
Sinänsä tuon viikkotasoisen atp-rankingin seurannassa on vähän turhaa vahdata muiden pelejä isolla tarmolla. Toki ne vaikuttavat ranking-sijaan, mutta niin kauan kuin oma peli kulkee ja pääsee hiljalleen isompiin peleihin ja pisteisiin kiinni, niin oma sija nousee vääjäämättä.
Olympialaiset ovat jokaisen urheilijan suurin juttu riippumatta rahapalkinnoista.
Ei kannata sitä vielä miettiä.
Nyt talikko käteen ja kompostin kääntöön!
Edellisellä kerralla kun Aasiassa oli kesäolympialaiset 11.8.2008 Pekingissä, niin samalla viikolla pelattiin Washington puolen miljoonan dollarin ATP-turnaus. Sen rahakisan valitsi jenkkien parhaat, Roddick, Isner ym. Turnauksen voitti kiertueen sen hetken paras teini Del Potro. Paljon oli silloin top50 nimiä pois olympialaisista.
Ilmeisesti tänä vuonna ei anneta vaihtoehdoksi pelata samalla viikolla ATP-kisaa?
Silloin 2008 Roddick kyllä meni Pekingiin, mutta vasta kuukautta olympialaisten jälkeen ATP-kisaan, jonka voitti. Oliko peräti olympia-areenalla
Emilillä seuraavassa matsissa panoksena top 100, uskaltaisin väittää, että voitolla varma asia, vaikka muutama kaveri seuraavilta sijoiltakin kisoissa on vielä mukana. SF tulos nostaisi rankingin vähän alle 90, F vähän alle top 80 ja W vähän alle top 70. Jokaisella voitolla n. 10 sijaa tarjolla, jos nyt tämän Gombosin pystyy voittamaan.
Tasaista on. Jos häviää, on ensi viikolla 100-106. Vain 2 pelaajaa pääsee ohi yhdellä voitolla, muut 4 tarvitsevat vähintään 2 voittoa. Mutta käytännössä kuten sanoit: voitolla sadan joukossa. Tiputtaahan hän itse yhden uhkaajistaan.
Martin voitti ja menee taas ohi! Kosto elää, huomenna Gombos saa kyytiä!!!
Dimitrovkin tippui. Onko semissä vastakkain Helsinki-Tukholma?
Kanadan nuoret olleet ihmeen vaisuja viimeisen kuukauden. Nyt lähellä tippumista 3-sijoitettu Shapovalov maanmiehelleen Pospisilille 2-6, 2-5 tilanteessa -hyvää yötä!
Mukavahan tätä olympiarankingia on seurata. Mutta tuskin on kaikkien urheilijoiden suurin juttu. Ainakin yksi laji tulee heti mieleen, luultavasti niitä on useampikin. Tietysti vähän urheilijastakin kiinni.
Jos muistan oikein, niin Veli Paloheimo olisi saanut villin kortin johonkin olympialaisiin, mutta Suomen olympiakomitea ei häntä silti valinnut joukkueeseen, koska kriteerinä oli pääsy pistesijoille eli 8 tai 16 parhaan joukkoon. Kortin sai sitten vissiin isä Ruud?
Saattoi ollakin, varmaan esim. Taitopelaajalla on tähän oikea vastaus. Sinänsä minun mielestäni on täysin ymmärrettävää, että tenniksessä ja golfissa on neljä suurempaa kisaa joka vuosi. Varmaan lajien nuori olympiastatus myös vaikuttaa, vaikka reilu sata vuotta sitten taisi golf ollakin ohjelmassa.
Ja varmaan yksi syy oli se, että yleinen kilpailu olympialaisiin pääsystä ei ollut Paloheimon aikaan niin kova kuin nyt. Esim. painissahan on nykyään kovat karsinnat, että pääsee edes kisoihin. Neuvostoliiton ja Balkanin maiden hajoamisilla oli iso vaikutus tähän, sekä monen ns. kehittyvän maan urheilun kehittyminen. Meinaan siis, että 1992 oli niin paljon suomalaisia osallistujia, että olympiakomitean mielestä “joku paloheimo” voitiin jättää pois. Kaveri, joka vuonna 2020 otettais kiljuen mukaan.
Ei ole oikeaa vastausta tuohon. Mutta samaa muistan kuulleeni, että Paloheimo ja myöhemmin myös Thoren naisten puolella olisi päässyt kisoihin, mutta Suomen olympiakomitea oli toista mieltä.
Ajat oli toiset. Suomi oli kova urheilumaa joka kahmi paljon mitaleita monista lajeista ja siinä syy. Nykyisin pelkkä pääsy kisoihin on jo eräänlainen saavutus.
Tuokin on yksi syy mikseivät kaikki sijojen 40-80 pelaajat kisoihin ilmesty nykyisinkään. Ei isojen menestysmaiden olympiakomitea välttämättä ota mukaan jos kriteerinä menestys. Voi urheilija itsekin ajatella niin. Olympialaisissa tietyllä tavalla vain mitali merkitsee ja mikäli urheilija ei koe sitä realistiseksi niin voi jättää kisat väliin. Varsinkin jos on huonossa vireessä oleva kokenut urheilija joka jo aiemmin käynyt olympialaiset.
Olympialaistenniksen arvostus oli 1988 Soulissa vähän niin ja näin. Kun ensimmäistä kertaa laji mukana oli siten vuosisadan alkuvuosien. 1984 Los Angelesissa tennis oli mukana näytöslajina virallisten olympialaisten ulkopuolisena lajina. Suomea edusti siellä 18v Olli Rahnasto.
Tenniksen arvostus olympialajina taisi nousta 1996 Atlantassa, kun Andre Agassi antoi olympiatennikselle kasvot lajilegendan muodossa.
Juu, tuo 1996 oli varmasti olympiatenniksen arvostuksen kasvu, Davenport taisi voittaa naisissa. Ja ehkä tosiaan tenniksessä tilanne on se, ettei 40-80 -sijojen pelaajien kannata tulla mukaan. Mutta useassa lajissa sijan 10 urheilijalle olympiaosallistuminen on elintärkeä asia, vaikkei ehkä mitalia tulisikaan. Taustalla tietysti lajin taloudelliset raamit, eli sponsoreita tarvitaan. Ja ei Suomi nyt suoranaisesti kauhonut enää Paloheimon ja Thorenin aikana mitaleita.
Tämä on nyt jo kaukana Ruusuvuoresta, toivottavasti kukaan ei loukkaantunut siitä.
Yllätyksen mahdollisuus kuitenkin urheilussa on.
23v Leander Paes ATP126 sai villin kortin 1996 olympialaisiin ja saavutti kaksinpelin olympiapronssia.
Ruusuvuoren kaksinpelin olympiapronssi tänä vuonna ei olisi yhtä yllättävää.
Paes täyttää kesällä 47v ja voitti tällä viikolla kotimaassaan ATP-kisan 2-sijoitetut dubbelissa.
Monet tenniksenpelaajat ja golfarit ovat sanoneet että kannatti lähteä vaikka ei huippumenestystä tullutkaan, sen takia että näki ja koki olympialaiset kisat sisältä päin.
Tuhansia eri lajien urheilijoita yhdessä.
… ja nuorillle urheilijoille olympiakylässä on kaiketi välillä aika riehakastakin menoa tarjolla, jos on omat kilpailut jo ohi?
Ranking-pisteiden kauneutta: Tämän viikon maanantaina 6 pisteen parannuksella sijalta 104 sijalle 101. Ensi maanantaille nousua on jo nyt 29 pistettä, mutta ranking ei nouse, vaan saattaa jopa pudota.
Itse asiassa voitto Gombosistakaan, ja 54 pisteen parannus, ei takaa paikkaa sadan joukkoon, ja putoaminen on edelleen hyvinkin mahdollista. Sija olisi voitolla laskennallisesti 99, mutta ohi menisi Martin voitolla Moutet’sta, Daniel ja/tai Vesely Punen semipaikalla, ja iso nippu pelaajia turnausvoitoilla.
Top100-paikka ei siis varmistu vielä seuraavallakaan voitolla, mutta tässä kuussa tuo lähes varmasti toteutuu.