Sebastian Baez 16v pelaa tänään Argentiinan futuren välierässä. Baez oli juuri Junior Mastersin nelonen ja hävisi Ruusuvuorelle US Openin kvartsissa.
Saas nähdä yltääkö tämä pienikokoinen noin 173-senttinen argu FU-turnauksen voittoon jo 16-vuotiaana.
Diego Schwartzman ATP26 on 170-senttinen argu ja kiinnosti katsoa miten menestyi junnuna futureissa 2009-2010, niin eteni FU-semiin vasta 17-vuotiaana 2010.
Tähän Otto Virtasen eiliseen suoritukseen ja TP:n kysymykseen liittyen, tässä tältä kaudelta parhaat otteluvoitot 16-vuotiailta pelaajilta vastustajan silloinen ranking huomioon ottaen:
Filip Cristian Jianu - Claudio Fortuna (ATP 535)
Otto Virtanen Denys Mylokostov (ATP 638)
Jacob Bullard - Martin Redlicki (ATP 772)
Anton Matusevich - Jeremy Beale (ATP 801)
Nicolas Alvarez Varona - Jonathan Gray (ATP 850)
Alexander Zgirovsky - Fran Zvonimir Zgombic (ATP 879)
Marko Miladinovic - Francesco Ferrari (ATP 910)
Filip Cristian Jianu - Nicolo Turchetti (ATP 989)
Marko Miladinovic - Manuel Pena Lopez (ATP 1008)
Wojciech Marek - Oleg Prihodko (ATP 1133)
Filip Cristian Jianu - Andrei Stefan Apostol (ATP 1278)
Govind Nanda - Roy Smith (ATP 1293)
Nicolas Alvarez Varona - Bruno Mardones (ATP 1355)
Sergey Fomin - Alessandro Ricci (ATP 1415)
Thiago Agustin Tirante - Gaston Ezequiel Cantero (ATP 1749)
Anton Matusevich - Joshua Rose (ATP 1768)
Sergey Fomin - Andrey Yakovlev (ATP 1835)
Nicolas Alvarez Varona - Adil Kalyanpur (ATP 1873)
Mario Mansilla Diez - Grega Boh (ATP 1947)
Soufiane El Mesbahi - Simohamed Hirs (ATP 2002)
Facundo Diaz Acosta - Juan Bautista Otegui (ATP 2010)
Ensin lueteltu junnut ja toisena vastustajat rankingeineen. Nuo on ATP:n sivuilta pelaajien ottelutuloksista, en tiedä pitääkö sitten miten hyvin paikkaansa tai tuliko (automaattisia) lukuvirheitä.
Näköjään myös luovutukset tuli mukaan ja esim. tuo Bullardin ainoa voitto on sellainen (tosin 7-6(2) 4-1 tilanteessa voittaja lienee ollut jo selvilläkin).
Kiitos listasta. Tuolla on mukana joitakin pelaajia myös ikäluokasta 2000 ja näemmä siis junnu Mastersissa nähdyn Miladinovicinkin paras voitto jää taakse.
Otin eilen esille Oton tavoin isoa peliä pelaavan 2001 brassi Pucinellin, niin avasi näemmä Virtasen kanssa pistetilin samana päivänä, kun voitti viime yönä Brasilian futuressa ilman rankingia pelanneen vastustajan.
2001 ikäluokka kieltämättä vaisu. Kun olisi katsonut viime vuonna parhaita 16v pelaajia niin Oton voitto olisi ollut huikeassa 2000 ikäluokassa noin sijan 5 tai 6 paikkeilla.
1994 ikäluokka on historian ainoa joka ei ole tuottanut yhtään pelaajaa 16v kaudella top1000 ja 2001 ikäluokka uhkaa tehdä nyt saman perässä, ellei Virtasen Otto ole toista mieltä.
Hienoa! Onkohan tuo Fortuna voittanut FUT-kisaa? En jaksa tarkistaa :).
Fortunan edellinen turnausvoitto taitaa olla heinäkuulta 2015. Eikä niitä koko uralta olekaan kuin kaksi ja se toinen vuodelta 2013.
Tuossa listassa tosiaan mukana tällä hetkellä enintään 16-vuotiaat pojat syntymävuodesta riippumatta. Aattelin, että näin loppuvuoden 2000 kaverit alkavat olla jo käytännössä samaa porukkaa 2001 syntyneiden kanssa.
Jäin vielä pohtimaan tuota hyvää listaasi. Niin tarkennuksena että löytyy myös muita 2001 nimiä joilla top1000 voittojakin, kuten Tseng ATP1400+ joka voittanut vuosi sitten 900-pelurin. Tsengin nimeä ei tuossa yllämainitussa listalla kuten ei Saksan Schlageteria, Bulgarian Andreevia yms, eli nuo mainitsemasi voitot tältä vuodelta. Joskaan se ei muuta tilannetta parhaiden voittojen osalta vaikka katsoisi viime vuottakin, mutta tuo lisää nimiä listalle.
Kun Otto Virtanen hävisi huonolla pelillä väsyneenä ATP300+ pelaajalle 0-6, 1-6 mutta sai kuitenkin huippusuorituksella rankingin kierrosta aiemmin, niin onhan sekin huomionarvoista että syyskuussa U16 Junior Davis Cupin voitti näytöstyyliin Tshekki kokoonpanolla 2002 Svrcina, 2001 Forejtek ja 2001 Paulson, niin koko porukka vielä ilman ATP-rankingia. Davis Cupin finaaliturnauksen finaalissa katsoin streamistä upeasti pelaavaa Tshekin 2001 ykköstä Forejtekia ITF67, niin yrittänyt nyt syksyllä kolmeen otteeseen saavuttaa ATP-rankingia ilman tulosta. Viime viikolla hävisi Tshekin futuren avauskierroksella ATP361 Satralille 2-6, 0-6.
Lisäksi Iso-Britannian George Loffhagen joka pelannut kahdesti junnujen Grand Slam kisojen 3.kierroksella melko upeaa isohkoa tennistä niin pelasi juuri brittifuturen avauskierroksella Barrerea ATP625 vastaan tuloksen 0-6, 1-6 ja jäi ranking ottamatta.
ITF-listan paras 2001 nimi Skatov US Openin semifinalisti pelasi elokuussa Venäjän futuressa ja hävisi 1996 ikäluokan melko perusnimelle ja jäi ranking ottamatta. Skatov täyttää tammikuussa jo 17v.
Tänään illalla saas nähdä että saadaanko 2001-ikäluokan kovin suoritus, kun Brasilian futuren 2.kierroksella Matheus Pucinelli kohtaa 1-sijoitettu ATP342 Christian Lindellin, vai onko kyyti vastaavaa 300+ pelaajia vastaan kuin aiemmin mainituilla 01 nimillä.
Hapapin listalla oli muuten myös yksi 2002 nimi. Espanjan 15v Mario Mansilla Diez saanut ensimmäisenä tuon ikäluokan pelaajana ATP-rankingin. Tuttu pelaaja Suomen TE14-kisasta.
Toki Tshekin huippulupaus Dalibor Svrcina merkittävästi parempi pelaaja ja Svrcina lienee ATP:n top1000 peluri ensi vuonna ennen 16v synttäriä lokakuuhun mennessä.
Viikko 43
1. Moutet FRA 110
2. Zverev GER 90
3. Kecmanovic SRB 80
4. Tsitsipas GRE 65
5. Shapovalov CAN 45
5. Coric CRO 45
5. Chung KOR 45
Viikko 44
1. Coric CRO 65
2. Hurkacz POL 60
3. Chung KOR 45
4. Polmans AUS 29
4. Mmoh USA 29
4. Kozlov USA 29
4. Ofner AUT 29
Viikko 45
1. E. Ymer SWE 100
2. Santillan AUS 29
2. Kwon KOR 29
4. Majchrzak POL 25
5. Watanuki JPN 18
5. Durasovic NOR 18
5. Griekspoor NED 18
5. Serdarusic CRO 18
5. Seyboth Wild BRA 18
5. Kypson USA 18Tuo 2000-syntynyt brassi Thiago Seyboth Wild hyvä esimerkki myös 2001-nimille että kuinka merkittävä harppaus tasossa mahdollista suorittaa jo 17v-kaudella verrattuna 16v-kauteen.
Seyboth Wild päässyt lentoon. Pelasi elokuussa Futuren semissä, lokakuussa finaalissa ja viime viikolla tuli jo turnausvoitto Turkissa.
Brassi nousemassa 2000-ikäluokan kärkikahinoihin. Edellä enää CH-turnausvoittajat Auger-Aliassime sekä Kuhn.
Mollekerin kanssa painii jo samalla tasolla ikäluokan kolmospaikasta.
Joskin olen hieman skeptinen nykyisin mikäli fyysisesti valmis 17-vuotias latino menestyy futureissa, että kuka näistä lopulta on oikeasti jotain erityistä. Mutta on olemassa myös latinoita joilla fyysisesti suurta kehityskapasiteettia ja menestyvät silti.
2001-brassi Matheus Pucinelli (De Almeida) taipui eilen muuten ATP342 Lindellille 3-6, 5-7. Tässä brassissa voisi ollakin sitä jotakin kun pitkä sekä hoikka on ja menestyy myös nopeilla alustoilla kun pelasi Kanada G1-finaalissa.
Denis Shapovalov palkitaan juuri “ATP Star of Tomorrow”-tittelillä. Ansaittu kunnianosoitus hienolle pelaajalle, joka tuli valitettavan ikävällä tavalla osan yleisön tietoisuuten alkuvuodesta. Vaikuttaa kyllä aivan symppistyypiltä, jolla kuitenkin on saalistajan ilme kentällä.
Japanin 1999-junnu Yuta Shimizu voitti tällä viikolla ottelun kotimaansa CH-pääsarjassa ja nousee top900.
Shimizu on junnurankingissa heti Ruusuvuoren takana seuraavana.
Mutta se miksi hänet esiin otin, niin kannattaa katsoa Shimizun ATP-profiilia.
Vain 163 cm! O.Rochusta lyhyempi ja kun kuvia katsoo, niin pitää paikkansa.
Shimizu vs Opelka ottelua odotellessa, niin pituuseroa olisi noin puoli metriä, sillä Opelka 211cm, mutta huhutaan 213-senttiseksi.
Shimizu on vasuri, kuten niin monet muutkin 1999-ikäluokan kärkinimet.
Viikko 46
1. Zverev GER 200
2. Hurkacz POL 29
2. Fritz USA 29
4. Ruusuvuori FIN 27
5. Gray GBR 18
5. Gakhov RUS 18
5. Safiullin RUS 18
5. Matos BRA 18
Pitkästä aikaa suomalainen listoilla. Saako tätä jo vähän hehkuttaa? Vaikka näillä perusteilla:
Koko vuosi:
1. Zverev 1997 GER 4610
2. Rublev 1997 RUS 1229
3. Khachanov 1996 RUS 1030
4. Coric 1996 CRO 1001
5. Shapovalov 1999 CAN 981
6. Donaldson 1996 USA 890
7. Chung 1996 KOR 844
8. Medvedev 1996 RUS 772
9. Tiafoe 1998 USA 662
10. Tsitsipas 1998 GRE 606
11. Fritz 1997 USA 556
12. Bublik 1997 KAZ 505
13. Escobedo 1996 USA 498
14. Halys 1996 FRA 436
15. Berrettini 1996 ITA 410
16. Ruud 1998 NOR 399
17. Ofner 1996 AUT 389
18. E. Ymer 1996 SWE 384
19. Santillan 1997 AUS 372
20. Paul 1997 USA 361
21. Moutet 1999 FRA 352
22. Auger-Aliassime 2000 CAN 342
23. Kozlov 1998 USA 328
24. Mmoh 1998 USA 299
25. Kwon 1997 KOR 284
26. Taberner 1997 ESP 275
27. Bonzi 1996 FRA 270
28. Majchrzak 1996 POL 260
29. Rubin 1996 USA 256
30. Kecmanovic 1999 SRB 246
31. Kokkinakis 1996 AUS 245
31. de Minaur 1999 AUS 245
33. Lee 1998 KOR 238
34. Opelka 1997 USA 228
35. Munar 1997 ESP 227
35. Kolar 1996 CZE 227
37. Griekspoor 1996 NED 223
38. Hurkacz 1997 POL 220
39. Kuhn 2000 ESP 215
39. Popko 1996 KAZ 215
41. Martínez 1997 ESP 191
42. Jasika 1997 AUS 185
43. Mott 1996 AUS 181
44. Takahashi 1997 JPN 180
45. Purcell 1998 AUS 176
46. Altmaier 1998 GER 175
47. Leshem 1997 ISR 170
47. Harris 1997 RSA 170
49. Choinski 1996 GER 167
50. Gakhov 1996 RUS 165
51. Zapata Miralles 1997 ESP 163
52. Blancaneaux 1998 FRA 162
53. Garin 1996 CHI 158
54. Wu 1999 CHN 157
55. Hossam 1998 EGY 155
56. Serdarusic 1996 CRO 152
57. Mousley 1996 AUS 149
58. Galan 1996 COL 148
59. Polmans 1997 AUS 141
60. Quinzi 1996 ITA 138
61. Clarke 1998 GBR 136
62. Zhang 1996 CHN 134
63. Nagal 1997 IND 133
64. Eubanks 1996 USA 132
65. Watanuki 1998 JPN 124
65. Muller 1997 FRA 124
67. Humbert 1998 FRA 110
68. Ficovich 1997 ARG 109
69. Pellegrino 1997 ITA 108
69. Janvier 1996 FRA 108
71. Miedler 1996 AUT 101
72. Catarina 1996 MON 99
73. Benchetrit 1998 FRA 97
74. Hampel 1996 AUT 96
74. Durasovic 1997 NOR 96
76. Grenier 1996 FRA 94
77. Pichler 1996 AUT 93
78. M. Ymer 1998 SWE 92
79. Geens 1996 BEL 90
80. Fukuda 1997 JPN 89
81. Caruana 1998 ITA 87
82. Mukund 1997 IND 86
83. Brechemier 1996 FRA 84
84. Celikbilek 1996 TUR 82
85. Baldi 1996 ITA 81
86. Okala 1997 FRA 80
86. Tyurnev 1997 RUS 80
88. Denolly 1997 FRA 76
89. Kestelboim 1996 ARG 74
90. Davidovich Fokina 1999 ESP 71
91. Tatlot 1996 FRA 70
91. Molcan 1997 SVK 70
93. Sun 1996 CHN 69
93. Vukic 1996 AUS 69
93. Safiullin 1997 RUS 69
96. Rodionov 1999 AUT 68
96. Ly 1997 VIE 68
98. Carli 1996 ITA 65
99. Brouwer 1996 NED 64
99. Semmler 1997 ESP 64Lisätään junnu-Paukun 2004 Tampereen CH-semipaikan lisäksi junnuna aivan vastaavat Tampereen CH-semipaikat ottaneet 1999 Jarkko Nieminen ja 1993 Tuomas Ketola.
Mutta turnausvoitto on aina turnausvoitto eikä Ruusuvuorella ole ollut mahdollisuutta vielä urallaan pelata yhtään CH-kisaa pääsarjan osalta koska tänä kesänä oli loukkaantuneena ja terveenä ollessa olisi pelannut EM18-kisan kuten 17-vuotiaana pelasi. Ennen vanhaan EM18 ja Tampere eivät menneet päällekkäin mutta muutos tapahtui noin 5 vuotta sitten. Niklas-Salminen joutui jo skippamaan EM-kisat kun Tampereen kisan pelasi, mutta Henri Kontinen pelasi 2008 molemmat.
Ruusuvuoren uran ainoa CH on toistaiseksi Helsingin CH-karsinnat 15-vuotiaana 2014 ja siihen vuoteen loppui Emilin kotihallin CH-taru, mutta olen melko varma että jo 2018 tai viimeistään 2019 Helsingin CH taas pystyssä, kiitos Ruusuvuoren. Kansa janoaa nähdä häntä ja tuskin 2019 enää futurea pelaisi.
Tuo 25.000 dollarin futuren voitto on minusta melkolailla eri juttu kuin 15.000 voittaminen. Varsinkin viime viikon Helsingin kisa oli tuon viikon ainoa tuon kokoinen kisa heti CH-kisojen peesissä ja se näkyi pelaalistalla kun mukana on muutamia CH-kisoista tuttuja pelaajia jotka kaikki hävisivät suomalaisille. Emil murjoi niistä kolme ja Patti hoiti ulos neljännen. Monesti 50.000 CH:n semiin voi edetä vastaavilla voitoilla, eikä ne Rahusen, Ketolan, Niemisen ja Paukun voitot ennen semiä juuri kovempia olleet. Eiköhän Emil olisi myös vähintään CH-semiin kotona pystynyt etenemään.
Menstennisforumin porukka statistiikkapalstalla listaa historian nuorimpia FU-voittajia ja siellä sijan 50 pelaaja on 18-vuotias. Siis kaikkien aikojen. Lisäksi kun huomioi kuinka suuri osa näistä on pikkufutureiden voittajia, niin Emil lienee esim. tämän vuosituhannen ison futuren voittajista ehkäpä jopa sijan 20 paikkeilla mitä tulee ikämittariin.
Tätä haluaisin korostaa. Se on kuitenkin eri asia voittaa koko homma kuin edetä semiin, vaikka olisikin isompi kisa. Nyt näitä komeita turnausvoittoja on kaksi kappaletta tämän kauden loppuun.
Toinen asia mikä tuli mieleen, kun joku pohti taloudellista etua Chengdun ja Helsingin voitosta, niin saihan Emil tennisliitolta myös 25k€ arvoisen stipendin. Nyt on todella hyvät edellytykset aloittaa ensi kausi. Emilin mukaan sekä pisteet että raha ovat yhtä tärkeitä ammattilaiskisoihin osallistumisen kannalta. Näin hän sanoi lauantaisessa urheiluruudussa. Tästä katsomaan haastattelua mikäli kiinnostaa.
Iso-Britannian 1998-syntynyt 19v Jay Clarke eteni Bangaloren CH-finaalin ja varmisti Australian avointen karsintapaikan.
Lievästi tummapintainen Clarke finaalitappiolla ATP220 ja turnausvoitolla jopa ATP187, joka jo kova ranking 19v-kauden päätteeksi.
Clarke oli vuosi sitten marraskuun viimeisellä listalla ATP734, kun Ruusuvuori on tuossa vaiheessa noin ATP662.
Ehkä Bangaloren finaalissa kohtaa kaksi sellaista nuorta pelaajaa, jotka ovat U21 pelaajia vielä ensi vuonnakin. Toisessa semissä näet vastakkain kaksi intialaista 1997 Sumit Nagal ja 1992 Yuki Bhambri joista nuorempi 20-vuotias Nagal voitti avauserän 6-4.
Nagal voitti Bhambrin 64 60.
Hyvä Sumit Nagal! Lahjakas intialainen tunnettu pitkään 1997-ikäluokan top10 nimenä, mutta suurempaa läpimurtoa ei ennen tätä viikkoa ole saatu. Nagal ja Clarke pelaavat tosiaan huomenna 100-pisteen voittopotista.
Nagal treenasi junnuvuosina Kanadassa Torontossa ja viime vuosina Saksassa Wasken academyssä. Waske sanoo haastattelussa aiemmin tänä vuonna, että odottaa Nagalista ATP-kiertueen pelaajaa.
Saas nähdä saako Intia tästä nimestä pitkästä aikaa top50 pelaajan. Devvarman ja Bhambri eivät siihen ole pystyneet vaikka top100 nousivatkin. Lisäksi Intialla on Nagalia kolme vuotta vanhempi 1994 Ramkumar Ramanathan, joka treenannut pitkään Espanjassa. Ramanathan voitti kesällä nurmella ATP7 Thiemin.
Suomalaisittain voisi sanoa että 2014 Berliinin G1-junnukisassa 17-vuotiaiden matsissa Sumit Nagal vs Eero Vasa oli tulos tiukka 6-3, 6-7, 6-3. Lisäksi kun 2015 Patrik Niklas-Salminen pelasi Wimbledonin kaksinpelin semissä, niin samana viikonloppuna Nagal voitti Wimbledonin dubbelitittelin yhdessä Vietnamin Lyn kanssa, mutta hävisi kaksinpelissä 1.kierroksella.
Indonesian Jakartassa pelattiin 25k Futures kovalla kentällä.
ITF3 aussi 1999 Alexei Popyrin kaatoi semissä 1998 Duckhee Leen, mutta hävisi yllättäen finaalissa 1998 japsi Tokudalle 7-6, 2-6, 5-7.
Näin Popyrin ATP707 ei pystynyt ottamaan Ruusuvuoren tavoin 27 pisteen pottia vaikka lähelle pääsikin. Popyrin kuitenkin ohittaa Emilin reilun viikon kuluttua ATP-listalla.
Taitaa tuo 196 senttinen aussi menestyä paremmin massalla kuin kovilla kentillä, sillä onhan hän massalta Milano GA-voittaja, Ranskan avointen voittaja, sekä 15K Futuren voittaja.
Hieno päänahka nyt Duckhee Leestä, joka tosin alavireinen.
Clarke vs Nagal käynnissä Bangaloren lauantai-illassa. Hyvä tunnelma ja yleisö mukana, tosin tennisetiketti hakusessa, kun taputtavat Clarken tuplavirheille sekä kesken pallorallien hyvien suorituksen jälkeen.
On tuo Nagal aivan kuin espanjalaiset massavääntäjät. Syöttö on heikkous koville kentille mutta kämmenessä kyllä mahtava potku ja ampaisu. Eiköhän Nagal massalla jatkossa sävähdytä mutta kovilla kentillä kun vastaan asettuu suoraviivainen pelaaja kuten Clarke tänään, niin tiukkaa on. Luuleeko tuo Nagal olevansa Nadal kun tiettyjä juttuja pelissä katsoo…
Clarke johtaa avauserää murrolla ja lyö hienosti ja hänen pelissä on monipuolisuutta enemmän kuin Nagalilla.
Edit.
2-3* vaihtui 6-3 Nagalin erävoittoon
Toinen erä Clarken 6-3
Sumit Nagal voittajaksi 6-3, 3-6, 6-2.
Näki tuuletuksista että uran ensimmäinen CH-voitto merkitsi paljon. Villi intialaisyleisö sai haluamansa. Tunnelma oli kuin DC:ssä ja intialaisille aina erityinen asia brittipelaajan kaataminen.
Nagal sijalle ATP225 ja Clarke ATP220. Hyvä nousu kummaltakin.
Viikko 47
1. Nagal IND 100
2. Clarke GBR 60
3. Munar ESP 48
4. Baldi ITA 29
5. Tokuda JPN 27
6. Leshem ISR 20
6. Kwon KOR 20
8. Kotov RUS 18
8. Kestelboim ARG 18
10. Pellegrino ITA 15
10. Kolar CZE 15
10. Popyrin AUS 15
Tusinan verran ihan hyviä pisteitä, ja kausi pakettiin myös Challengerien osalta.