Siellähän pelataan ihan oikeita pelejä, joten ehkä tässä palaillaan palstalle allekirjoittaneenkin osalta. Ihan kuuden kuukauden taukoa ei tullut, vaikka lähelle menikin…
Viikko 34
1. Vrbensky CZE 45
2. Lehecka CZE 10
2. Machac CZE 10
4. Zeppieri ITA 8
4. Musetti ITA 8
6. Rune DEN 6
7. Forejtek CZE 5
7. Paulson CZE 5
7. Alcaraz ESP 5
10. Skatov KAZ 1
10. Zuk POL 1
10. Kopp AUT 1
10. Cerundolo ARG 1
10. Gigante ITA 1
Vähän ruosteessa tuo pisteiden haku, ja vähemmän tuttujen pelaajien iät, mutta ehkä tuo aika lähelle osui…
1. Alcaraz ESP 105
2. Ruusuvuori FIN 70
3. Auger-Aliassime CAN 45
3. Shapovalov CAN 45
5. Korda USA 35
5. Musetti ITA 35
7. Etcheverry ARG 23
8. Zuk POL 20
9. de Minaur AUS 10
10. Popyrin AUS 8
10. Gigante ITA 8
Vukic on vahvassa nousussa joten ehkä tuo tappio 17-v junnulle vielä sallitaan. Vukic voitti esim Tsekkeissä challengerissa pari viikkoa sitten Laaksosen ja Veselyn suoraan kahdessa.
Ilmeisesti Musetti ei mahtunut karsintaan?
Seyboth-Wildin tappio Emilio Gomezin pojalle oli taas itselle iso pettymys. Nuori brassi esitti Etelä-Amerikan swingillä vakuuttavia otteita joiden perusteella oli lupa odottaa läpimurtoa Pariisista.
Ilahduttavasti ikinuori Tommy Robredo paahtaa vielä karsinnoissa eteenpäin.
Tajusin juuri, että edes live-tennis.eu ei listaa pelkkiä tämän vuoden pisteitä. Tässä siis vaikkapa Top60 viikon 41 päätteeksi:
1. Shapovalov 1999 CAN 1060
2. Auger-Aliassime 2000 CAN 925
3. Sinner 2001 ITA 645
4. Kecmanovic 1999 SRB 580
5. de Minaur 1999 AUS 530
6. Seyboth Wild 2000 BRA 380
7. Musetti 2002 ITA 336
8. Moutet 1999 FRA 333
9. Davidovich Fokina 1999 ESP 331
10. Alcaraz 2003 ESP 328
11. Rodionov 1999 AUT 314
12. Korda 2000 USA 282
13. Ruusuvuori 1999 FIN 266
14. Gaston 2000 FRA 227
15. Nakashima 2001 USA 192
16. Popyrin 1999 AUS 183
17. Machac 2000 CZE 150
18. Etcheverry 1999 ARG 123
19. Zuk 1999 POL 102
20. Lehecka 2001 CZE 79
21. Vrbensky 1999 CZE 75
22. Ajdukovic 2001 CRO 61
23. Mayot 2002 FRA 60
24. Tseng 2001 TPE 52
25. de Jong 2000 NED 50
26. Forejtek 2001 CZE 46
27. Baez 2000 ARG 44
28. Draper 2001 GBR 43
28. Sanchez Izquierdo 1999 ESP 43
28. Rune 2003 DEN 43
31. Gimeno Valero 2001 ESP 41
32. Skatov 2001 KAZ 40
32. Cerundolo 2001 ARG 40
34. Zeppieri 2001 ITA 39
35. Shimizu 1999 JPN 34
36. Díaz Acosta 2000 ARG 33
36. Zakharov 2000 RUS 33
36. Martineau 1999 FRA 33
39. Jianu 2001 ROU 32
40. Kuhn 2000 ESP 29
40. Ugo Carabelli 1999 ARG 29
40. Jacquet 2001 FRA 29
43. Cornut Chauvinc 2000 FRA 28
44. Shevchenko 2000 RUS 27
45. Llamas Ruíz 2002 ESP 23
46. Rodriguez Taverna 1999 ARG 22
47. Nava 2001 USA 21
47. Alvarez Varona 2001 ESP 21
47. Forti 1999 ITA 21
50. Kirkov 1999 USA 18
50. Krutykh 2000 UKR 18
52. Kypson 1999 USA 17
53. Royer 2001 FRA 16
53. Kirkin 1999 TUR 16
55. Virtanen 2001 FIN 15
55. Bergs 1999 BEL 15
55. Marek 2001 POL 15
55. McHugh 2000 GBR 15
55. Potenza 2000 ITA 15
55. Reis da Silva 2000 BRA 15
55. Alves 2001 BRA 15
Harmi ettei Helsingissä lähdetty Challengeria toteuttamaan. Aika moni Oton ikätoveri (Lehecka, Ajdukovic, Gimeno Valero) on saanut tälle listalle hyvää nostetta kotimaan kisoista…
Kummallinen kausi, mutta käydään vähän läpi onnistujia ja heikommin onnistuneita ikäluokittain.
1999
Denis Shapovalov lähti kauteen sijalta 15, ja on onnistunut vähemmilläkin turnauksilla käväisemään Top10:ssä
Jurij Rodionov. Kauteen lähdettiin seitsemällä huippunimellä, ja itävaltalainen oli se potentiaalinen kahdeksas. Näillä turnausmäärillä rankingin puolittaminen (299-> 148) on kova teko.
Alex de Minaur. Vaatimaton kausi, ja vaikka on pudonnut rankingissa vain kymmenisen sijaa, niin ATP Cup ja US Open nostavat arvoa aika vähän.
Alexei Popyrin. Toinen aussi, joka on kerännyt alle kolmanneksen viime vuoden pisteistä.
2000
Thiago Seyboth Wild nousi komeasti ennen koronataukoa, mutta on sittemmin hiipunut.
Roland Garros’n onnistujat (Korda ja Gaston) voi laittaa huoletta plussan puolelle.
Rudolf Molleker. Kauteen ikäluokan kakkosena, eikä ensimmäistäkään voitettua ottelua. Kertonee tarpeeksi.
Nicola Kuhn on myös jäämässä osastolle ikuiset lupaukset.
2001
Jannik Sinner on noussut odotetulla tavalla.
Brandon Nakashima on ohittanut ikäluokan huippulupaukset, ja on ollut tällä kaudella selvästi ikäluokan kakkonen.
Miinukselle laitetaan vain Tseng ja Draper. Ensimmäiset parrasvaloihin nousseet 2001-syntyneet, mutta ohi mennään kaiken aikaa.
2002
Lorenzo Musettilla hieno läpimurtokausi
Romanian Ionel taitaa olla se ainoa selkeä pettymys
2003
Carlos Alcaraz pelaa myös läpimurtokauttaan
Holger Rune on noussut pienissä turnauksissa selvästi ikäluokan kakkoseksi.
Dammilla ovat voitot olleet vähissä.
Muotoili näköjään plussat ja miinukset identtisiksi, mutta ehkä sanallinen puoli paljastaa kummasta oli kyse…
Vuosi sitten lokakuussa 18v Sinner eteni ATP-semiin ja oli tuolloin ATP119.
Tänä vuonna 18v Musetti eteni juuri ATP-semiin ja on ATP123.
Musetti käytännössä nyt saavuttanut Sinnerin vuoden takaisen tason.
Alcaraz tehnee sitten ensi vuonna 18-vuotiaana aivan oman tasoisia asioita näihin italialaislupauksiin verrattuna. Eli ATP-titteli+GS-menestystä odotettavissa jo viimeisenä juniorikautena.
Hieno yhteenveto nuorten pelaajien kaudesta 2020. Kiitti FootFault.
Arvio Ruusuvuoresta 1999 syntyneenä puuttui. Voitaneen laskea Emilin kausi pettymykseksi vaikka nousu Top100aan toteutuikin. Enempää odotettiin. Vielä toki ehtii tulevina viikkoina parantamaan tilannetta.
Kyllä Emilin kausi on pettymys ollut. Tämän vuoden pisteillä olisi jäänyt Milanokin väliin… Mutta kausi oli toki monellakin tapaa erikoinen. Eiköhän ensi vuonna ole aika ihan toisille rankingeille, ja nyt pitää vain varmistaa AO:n pääsarjapaikka. Joku Top70 sitten takaisi paremmin muihinkin turnauksiin pääsyn.