Kausi alkaa olla puolessa välissä, joten tarkastellaan vähän alkukauden onnistujia ja epäonnistujia ikäluokittain.
2005
Onnistujakolmikkoon yksi pelaaja joka tasolta. Alexander Blockx lähti kauteen sadan ulkopuolelta, mutta nyt alkaa olla jo lähellä GS-sijoitettujen paikkoja. Kruununa Madridin semi. Italian Filippo Romano on lähes puolittanut rankinginsa sijalle 298 pärjäämällä varsin epäitalialaisittain Challengereissa hallissa ja ruoholla. Alimmalla tasolla Saksan Yannik Kelm lähti kauteen 1000+ rankingilla, mutta on nyt voittanut jo kolme M15-kisaa.
Epäonnistujista merkittävin on ollut Belgian Gilles Arnaud Bailly. Ranking on toki pysynyt siinä 200:n pinnassa, mutta AO:n karsinnan jälkeen ei ole tullut oikein mitään tulosta. Kiinan Zhou Yi on suoriutunut lähes samaan malliin, ja ranking junnaa vajaa 50 sijaa Baillyn perässä. Kolmas samaan sarjaan on Kroatian Matej Dodig. Kaikki kolme siinä 200+ sijoilla, mutta tämän vuoden tahti luokkaa 350-450.
2006
Onnistujista suurin on tietenkin kauden komeetta Rafael Jódar. Reilussa vuodessa 900:n ulkopuolelta sijalle 23. Toinen espanjalainen Martin Landaluce on myös nostanut itsensä ATP-tasolle 135->55, ja mukana mm. kaksi Masters-kvartsia. Kolmas nousija on sitten viime aikoina kunnostautunut ranskalainen Felix Balshaw. Kauteen sijalta 719, nyt kahteen kuukauteen 2 x M15-titteli, M25-titteli, CH100-finaali, ja tänään syntymäpäivänään ATP-322.
Heikommin suoriutuneista USA:n Trevor Svajda on siirtynyt yliopistotennikseen, ja aika heikosti on harvoissa ammattilaisturnauksissaan menestynyt. Ranskan Mae Malige nousi viime vuonna ikäluokan maansa ykköseksi, mutta varsin surkea on alkukausi ollut, ja Balshaw sekä Faurel ovat karanneet jo kauas. Myös Tsekin Petr Brunclik on ollut vaisu. Kasassa vajaa kolmannes viime kauden pisteissä, ja Challenger-menestys on jäänyt piippuun.
2007
Mitään supernousuja ei tässä ikäluokassa ole nähty, mutta kolme viime vuonna vielä junnuihin panostanutta on noussut mukavasti. Jacopo Vasamì ITA 663 → 340, Max Schönhaus GER 616 → 332 ja alempana Alexander Vasilev BUL 1029 → 606.
Melko lailla katastrofaalisen kauden on pelannut Saksan Justin Engel. Entinen ikäluokkansa ykkönen keräsi viime vuonna 316 pistettä, ja tänä vuonna kasassa on 37. Kanadan Nicolas Arseneault nousi viime kauden ansiosta jo 500:n joukkoon, mutta tänä vuonna pisteitä on kasassa tasan yksi. Sveitsin viime kaudella lupaavalta vaikuttanut Henry Bernet on pelannut rohkeasti lähinnä Challengereja ottamalla niistä yhden otteluvoiton. Ehkä taso olisi vielä ITF-puolella, jos haluaa edes Top500-sijan pitää tässä vaiheessa uraa?
2008
Onnistujissa yhdysvaltain Jack Kennedy on noussut tonnin paikkeilta 400:n pintaan, ja varsinkin CH-menestys lupailee jopa Deduran haastamista ikäluokan kärjessä. Hollannin Thijs Boogaard on hyödyntänyt kotimaansa villit kortit, ja on hyvässä nousussa. Ja kolmantena voisi mainita viimeisen parin viikon aikana vakuuttavasti esiintyneen Niels McDonaldin.
Pettymysten puolelle menevät ukrainalaisesta uzbekistanilaiseksi vaihtanut Nikita Belozertsev. Kauden paras pistesaldo on 2, ja viime vuonna tuli kuitenkin M15-titteli. Myös Japanin Ryo Tabatan nouseminen miesten peleihin tuntuu hankalalta, ja on pudonnut tuhannen joukosta. Aussien harvoista lupauksista Lleytonin poika Cruz Hewitt on pelannut vaisusti. Pisteitä on nyt saman verran kuin koko viime kautena, mutta 17-vuotiaan nousutahdin pitäisi olla kovempi.
2009
Ranskan Moïse Kouamé on kymmenkertaistanut viime kauden pisteensä, ja noussut jo rankingiin 216. Auger-Aliassimen ja Alcarazin ohella todella kovia ikävuosien 16-18 lupauksia 2000-luvulla syntyneistä. Toinen ranskalainen Daniel Jade voitti M25-kisan, ja jenkki Andrew Johnson M15-kisan, ja siinä kovimmat tästä ikäluokasta (Guto toki hyvin lähellä).
Ainoaksi pettymykseksi Mustafa Ege Sik. Vaihtoi edustusmaan Turkista Australiaan, mutta ainoat miesten pelit tänä vuonna päättyneet Kreetalla avauskierrokseen. Viime vuonna M25-semi kuitenkin.
2010
Michael Antonius. M25-voitto 16-vuotiaana on merkittävää, vaikka onkin syntynyt uudenvuodenpäivänä.