Otto on kauden loputtua suomen ykköspelaaja
Bratislavasta tai Helsingistä kun saisi vähintään sen semipaikan napattua, niin elämä helpottuisi entisestään. Tämän viikon kaavio ei kuitenkaan ole helppo ja Helsingin lista on myös kova, joten toivottavasti turnausvoiton päälle ei tule liiaksi ulospuhallusta.
Bratislavassa jos selvittää ekan kierroksen matsin niin siellä odottaa oikein hyvä tason mittaus Nishikorin tai Fucsovicsin muodossa.
Sivuhuomiona muuten se, että Fognini pääsi Pariisin karsintoihin alt-listalta ja pelasi itsensä kahdella hyvällä voitolla pääsarjaan. Khachanov taasen ollut viimeiset kaksi viikkoa erinomaisessa vireessä, joten kyllä nuo kaksi matsia Almatyn kisassa antoi hyvin osviittaa perustekemisen hyvästä tasosta tällä hetkellä. Nyt vielä pari viikkoa jalka kaasulla…
Mielenkiintoista myös nähdä, että minne Otto suuntaa offseasonilla, jotta löytyy tarpeeksi laadukasta treeniseuraa. Kotimaahan jos jää, niin aika paljon joutuu joustamaan treenikavereiden suhteen.
Näinhän se taitaa mennä, mutta olis tän kisan toivonut menevän vähän toisella tapaa. No, ehkä ens kaudella jos molemmat pystyy terveenä pelaamaan niin sitten katellaan, että miten päin hommat pyörii.
Mut sanoisin, että on jopa todennäköistä et helmikuun alussa kun on DC-karsinta, Otolle merkataan se ykköspelaajan tontti. Ruusuvuoren tää alkukausi meni niin hyvin, että siellä on aika iso kasa lähteviä pisteitä heti tammikuusta lähtien. Riippuen nyt herran tuloskunnosta ja siitä, että palaako heti vuoden alussa niin Otto voi olla selkeäkin ykköspelaaja helmikuun alussa.
Joo, se peli Khachanovia vastaan näyttää näin jälkikäteen vielä paremmalta esitykseltä, KK kun meni Wienissäkin ihan jyräten finaaliin asti. Eilisessä pelissä oli jotain samaa, ATP-tason vastustaja palautti pitkissä palloralleissa kaikki Virtasen pommikämmenet jne.
Mietinkin että käykö taas samalla, sen takia tämä voitto vaikuttaa isommalta kuin muut CH-voitot, se tuli kovemmalla ja tasokkaammalla suorituksella (kuten statsit osoittaa).
https://x.com/ATPChallenger/status/1850588269395759308?s=19
Vielä Otto-hehkutusta. Tuo on kova tilasto.
Otto kerennyt jo tennisliiton podcastiin
Hyvää settiä ja kiva näitä kyllä on kuunnella. On tuo reissumiehen elämä aikamoista.
Oton matsi ei vielä huomenna ohjelmassa, eli keskiviikkona mennään.
On kova - Jokohan nyt alkais loppua ne “pää ei kestä” ym. kommentit?
En ainakaan itse muista kommentointia, ettei Oton pää kestäisi tiukoissa paikoissa. Vaan enemmänkin sitä, ettei ole usein saanut läheskään parastaan itsestään irti erityisesti Challenger-tason avauskierroksilla ja tuloksena on voinut olla tylyjäkin tappioita (kuten alkuvuonna Koreassa). Top 100 on upea suoritus ja siirtymä ATP-tasolle alkaa olla jo lähellä!
Ihan hyvä juttu vaan, ettei ole matsi huomenna…vaikutti nimittäin tuon keskustelun perusteella olevan aavistuksen takki tyhjä tuon kisan jäljiltä+suht. iso matkustus Euroopan sisällä. Jos siis ajattelee puhtaasti menestystä Bratislavan kannalta, tuohan on vähän tupannut olemaan monesti Otolle aika “välikisan” maineessa viimevuosina. varmaan just Talin takia. Toinen jalka saattaa olla kuitenkin jo Talissa, niin ei välttämättä olisi kovin suuri pettymys, vaikka tappio tulisi keskiviikkona. Ainakin se on kaiketi selvää, että voittosaumat on huomattavasti korkeammat keskiviikkona kuin tiistaina. Yhtälöä ei muutenkaan helpota, kun vastassa on pelaaja, joka johtaa keskinäisiä 3-0 ja vielä ilman erätappioita.
Ei Virtasen paineensietokyvyssä ole mitään mainittavaa ongelmaa koskaan ollut. Herran mentaalipuolesta ollaan jauhettu kyllästymiseen asti, mut tiivistettynä huonon päivän pelitaso ei aina ole oikein tyydyttänyt, tuskin Ottoa itsekään.
Mainitsee podissa lauantain semin ja sen jälkeen ei oikein ollut tyytyväinen päivän suoritukseen. Siitä kuitenkin tyytyväinen, että pelitaso oli riittävä vaikka kentällä olikin vähän hankalaa. Ja tätä juuri Virtasen kohdalla tarvitaan lisää, jos ATP-tasolle mielitään.
Oton kanssa täysin samaa mieltä, että Hassan ottelu (semifinaali) oli viikon heikoin ottelu, vaikka se olikin suora 2-0 voitto, tuloksen takana oli kuitenkin tukkoinen esitys, ei vaan lähtenyt ottelu Otolla pyörimään kovin ideaalilla tavalla missään vaiheessa aivan yksittäisiä säväytyksiä lukuunottamatta, osin johtuen vastustajan pelityylistä. Sinällään toki pääasia, että voitto tuli vähän keskivertoa heikommalla esityksellä sehän se loppupeleissä tärkeintä, jotta kykenee kääntämään tälläiset päivät edukseen.
Gea ottelussa (avauskierros) oli sentään positiivista tuo kolmannen erän suorittaminen, joka teki kuitenkin kokonaisuudesta paremman, kun ottaa vielä huomioon avauskierros eli vähemmän perillä olosuhteista+matkustus.
Siinä mielessä Oton kanssa aavistuksen eri mieltä, että Van Assche olisi ollut ehkä paras ottelu kokonaisuudessaan. Se oli kyllä pelillisesti ehkä pykälän verran parempaa kuin Bonzi ottelu. Toisaalta taas pelityyli oli sopivampi Otolle kuin Bonzin vastaava ja henkisellä puolella Bonzi ottelu oli kultainen, Van Assche ottelu tuolla puolella aavistuksen hapuilevampi, mutta kuitenkin riittävä enkä tarkoita, että olisi ollut missään nimessä heikko ottelu tuolta puolelta, mutta Bonzi matsi vaan oli kokonaisvaltaisesti parempi, vielä kun huomioi siihen lisäksi Bonzin viimeaikaisen pelivireen ja ylipäätänsä pelillisen vaatimustason, mitä vaadittiin siitä huolimatta vaikka oli huomattava turnauskuorma pohjilla ja lyhyempi valmistautumisaika finaaliin.
Otollahan on ollut selvää “winner mentalityä” olemassa, jolla voidaan voittaa jtn. suurta aikanaan, kun saa palikat kokonaisvaltaisesti vielä parempaan kondikseen tulevaisuudessa. Oton suurimmat kompastuskivet nykyhetkessä ovat nimenomaan erän alut eli useimmiten puhutaan gamet 1-4 suurinpiirtein, miten noista suoriutuu varsinkin ihan ekat gamet erän sisällä suuria kipukohtia, joissa pitäisi päästä paremmin sisään otteluissa, jottei tule ottelun alussa/erien jälkien jonkinlaista ulospuhallusta, joka voi olla kohtalokas ottelun kannalta hankalia match-uppeja vastaan.
Mielestäni ko. osa-alueen Emil taitaa huomattavasti paremmin kuin Otto, mutta vastaavasti en löydä Emililtä vastaavia taitoja ns. voittaa niitä tiukkoja tilanteita yhtä lailla, mitä Otolla selvästi on kykyä…eli summasummarum näkisin, että näiden välillä eräällä tavalla täysin päinvastaiset haasteet olleet läpi uran. Näistä tietenkin ensin mainittua taitoa on hankalampi saavuttaa kuin jälkimmäistä, joista ensin mainittu erittäin tärkeä siltä kannalta saavuttaakseen isoja asioita urallaan eli tehdä oikeita asioita silloin, kun sitä eniten tarvitaan, yhtenä mainitakseni, jossa se käy ilmi on tuo kyky saavuttaa syötönmurto silloin, kun sen tarvitsee erän kannalta, tuossa Otto loistaa ja vastaavasti Emililtä en muista nähneeni uran aikana tehneen kovin montaa kertaa, jos tulostaululla on tiukat lukemat, Otolta tuo onnistunut tänä vuonna enemmän kuin kymmenen kertaa ja vastaavasti Emilillä en ole nähnyt muutaman kauden aikana tekevän tuota kuin max. 2-5 kertaa.
Sinällään tuota ehkä epäreilua verrata, kun Emil pelaa kuitenkin pääsääntöisesti ATP-tourilla, jossa noita saumoja ei irtoa yhtä lailla kuin CH-tourilla, mutta ei tuo nyt ihan sattumaa ole, että noin suuri mittakaava ero on päässyt syntymään. Tällä ei sinällään tarkoitus mollata Emil kykyä pelata tiukkoja paikkoja, mutta huomaan tietyissä asioissa pienen eron, joka voi olla hyvin kriittinen osa, ihan sen viimeisimmän menestyksen kannalta. Toki tälläkin osa-alueella pelaajat pystyvät vielä työstämään iän myötä, mutta se ei ole kuitenkaan mikään täysi itsestäänselvyys kuin ehkä monet muut pelin sektorit.
Lyoniin taitaa päättyä Oton kausi, mikäli nyt lähtee enää sinnekään.
Ei näy ilmoittautuneiden listalla seuraavan viikon Italian CH100-kisaan.
Ehkä vähän täytyy ihmetellä, jos lähtee yhden seiskavitosen takia Ranskaan reissaamaan kotikisan jälkeen. Sikäli mikäli top100 on turvattu loppukaudeksi, eli näistä kahdesta isommasta Challengerista nyt jotain pistepottia irtoaa ettei ihan puihin mene.
Jos menohaluja riittää niin mikäs siinä, mutta jos Lyoniin lähtee niin vähän ihmettelen, ettei Italian kisaa ohjelmaan sitten ottanut.
Tavallaan joo ihmeellistä, ettei CH-100 kiinnosta, jos kerran CH-75 listalla…mutta sitten toisaalta, jos pohtii siltä kantilta; tuo olisi tavallaan (Lyon) varakisa lähtökohdiltaan, mikäli tulee nollat Bratislava/Tali ja ranking sinne top 100 -ulkopuolelle tippuu muiden ympärillä olevien pelaajien menestyksestä johtuen. Sitten varmaan tuon voi nähdä myös kuinka pitkälle on valmis menemään mahdollisen off-seasonin aloittamisen suhteen, onko tuo 5 viikkoa off-seasonia ehdoton min. kipuraja, joka täytyisi olla vähintään. Ideaalisti varmaan ajatus kaiketi 6 viikkoa? Mene ja tiedä. Onhan tuossa nyt pitkä turnausten putki menossa muutenkin, jossain tulee siltä osin seinä vastaan, vaikka tulisi väliin lyhyempiä kisaviikkojakin.
Kyllä mä jo alkujaan ajattelin, et toi Lyon vois kulkea Oton kalenterissa varakisana. Ja nyt kun Italiaa ei sinne ilmestynyt niin vielä enemmän fiilis, että Lyon pelataan jos se täytyy pelata. Kuitenkin seiskavitosessa aika nihkeet pinnat tarjolla, ja toi kisa tässä kohtaa näyttää aika kovalta listalta tuon kategorian kisaksi. Poisjääntejä kyllä luvassa, moni muukin roikottaa tuota varmaan varuilta kalenterissa.
Täytyyhän off-seasonin alussa vähän lomailemaan keritä ja nollata tää kausi, mikä sit on kellekkin sopiva aika mut kyllä se pitäis varmaan joulukuun alussa olla jo treeniohjelmien kimpussa. Eihän missään ole sanottu, että kausi tarvii heti vuoden vaihteessa startata, tuolta voi halutessaan irrottaa yhden viikon lisää. Suorissa GS-pääsarjoissa se etu, että voi karsintaviikon käyttää jossain muualla. Pieni osa touripelaajista painelee suoraan AO:hon, jolloin off-seasonilla alkaa jo olemaan ihan hyvin mittaa. Mut suomalaisilla ollu viime kaudet tapana aloittaa heti kun touri starttaa joten veikkaus, että Otto tämän kauden tapaa aloittaa heti ekalta viikolta.
Ranskassa on mennyt sisäkovilla hyvin. Otto alkaa olla yleisön suosikki.
Kolme CH-voittoa Ranskasta ja kokonaisvaltaisesti tulokset CH-tasolla nimenomaan Ranskasta selvästi parhaat kuin muissa maissa, vaikkakin kaksi titteliä tullut Sveitsistä (Lugano) ja yksi Italiasta (Bergamo).
Taitaa kuitenkin kausi päättyä Helsinkiin. Päivän iltiksessä Oton kommentteja:
"Tällä viikolla Virtanen pelaa Bratislavassa haastajakiertueen turnauksen. Sen jälkeen kalenterissa on vielä ensi viikolla (4.–10.11.) Helsingin Talissa pelattava ATP Challanger -kilpailu – Suomen suurin kansainvälinen tennistapahtuma.
– Sitten pitäisi olla kausi paketissa. Kun 11 kuukautta painaa maailmalla menemään viikko toisensa perään, niin sitten on luvassa täysi nollaus, Helsingissä ”asuva” Virtanen sanoo.
Virtasen tapauksessa loma kestää korkeintaan kaksi viikkoa.
– Sen jälkeen alkaa vähintään kolmen neljän viikon treenijakso ennen uuden kauden alkua."
Ihan kiva haastattelu, laitetaan vielä linkki siihen. Aina mukava kuulla pelaajan itsensä suusta, että mitä on mielessä nyt ja tulevaisuudessa, ei tarvii niin paljoa sitten spekuloida eri asioilla.
Siellähän herran itsensä suusta myös ensi kauden tavoite. Niinhän se on oltava, ei noilla sijoilla voi muuta rankingtavoitetta juuri nyt olla, kuin hakea ATP-pelaajan paikkaa. Ja kun sen saavuttaa, sitten vielä paikkansa vakiinnuttaminen.
Mutta se on aina helpommin sanottu kuin tehty, sanoisin et ATP-tasolle siirtyminen ja siellä pysyminen on ehkä vielä askeleen kovempi haaste kuin satasen rikkominen. Joten ensi kaudelle vielä pykälä lisää, ennen kaikkea tasaisuutta. Onhan Virtasen pistetaulukko vähän erikoinen, siellä 9 kisan kohdalla laskettavissa pisteissä on 10 pojoa tai vähemmän. Tuota kun lähdetään vähän fixaamaan, tulis sinne enemmän kisoja mistä kohtuupisteet niin hyvä tulee.
Seuraavaksi Virtasen tavoite on vakiinnuttaa paikka ATP-kiertueella.
– Pääsääntöisesti se meinaa top 70–80 -sijoitusta, jolla avautuu käytännössä joka viikko mahdollisuus isoissa kisoissa.
– Päätavoitteeni on nyt hilata itseni sinne, pysyä siellä ja rakentaa sitä kautta pitkä ura.