Merida tulee vastaan.
Siellä laitettiin vähän aikataulua uusiksi. Basilashvili kohtaa Prizmicin ja siihen perään Virtanen - Merida.
Arnaldi - Molcan siirrettiin eri kentälle päivän viimeiseksi matsiksi.
Merida tulee vastaan.
Siellä laitettiin vähän aikataulua uusiksi. Basilashvili kohtaa Prizmicin ja siihen perään Virtanen - Merida.
Arnaldi - Molcan siirrettiin eri kentälle päivän viimeiseksi matsiksi.
Järkevät pyöräytykset
Merida nuori nouseva espanjalainen massajyrä, jolla massa-ch:n voitto tältä kaudelta ja joka voitti aivan pystyyn kummankin karsintaottelun. Virtanen on mennyt tällä kaudella eteenpäin kokonaisvaltaisessa pelaamisessa, mutta olisi silti yllätys, jos voittaa tämän. Varsinkin kun on ollut pientä vammaa viime viikkoina.
Merida on myös ihan kyvykäs kovien kenttien pelaaja…Omaa aika vahvan flätin rystyn, siinä on kunnolla painoa. Vastassa on mielestäni karsintojen vahvin pelaaja. Merida käyttää myös runsaasti pysäytyslyöntejä, jollain tavoin muistuttaa Alcarazin stopparitekniikkaa.
En laittaisi Méridaa massajyräksi, kun Challenger-tasolla voittoprosentti on kovilla kentillä massaa parempi, ja voittanut tänä vuonna kovilla jo CH75-kisan. Nousuvireessä oli viime vuonna, ja kauden alkukin hyvä.
Ok, stereotypian pohjalta määrittelin espanjalaisen Meridan massajyräksi, ja tosiaan tuo CH-voittokin oli ulkokovilta eikä massalta. Mutta varmaan lyö painavaa voimakkaasti yläkierteistä kämmentä, kuten espanjalaiset yleensä?
Ei mitään erityisen korkeakaarista kämmentä mielestäni (ei ainakaan merkittävää painoa), mutta enemmän sellainen vaikuttavampi matalakaarisempi yläkierre siis kämmeneltä.
Kämmentekniikka on toki sellainen massapelaajan tunnusmerkistön täyttävä, ei ehkä luotettavin kovassa kiireessä. Lyöntinä itseeni tekee enemmän vaikutuksen rystylyönti Meridan kohdalla.
Tiettyjä samankaltaisuuksia, kuin Budkov Kjaerin kohdalla, tosin Merida on monipuolisempi sekoittamaan peliä, mutta ei löydy samanlaista yläkierrevariaatiota molemmilta peruslyöntipuolilta kuin Budkov Kjaerillä.
Koontina sanoisin, että rystylyönti on mahdollistava tekijä pärjätä myös kovilla kentillä, sitten tuo kämmen tarjoaa hyvät edellytykset myös massalle sekä siihen kylkeen pysäytyslyönti.
Sitten vielä noihin kenttiin tuolla Bukarestissä…vaikuttaa sille, että nuo sivukentät 1 ja 2 ovat nopeamman oloisia kuin itse pääkenttä. Ei ne silti mitään hurjan nopeita ole sivukentät. Kontrastiero kuitenkin aika iso vs pääkenttä.
Toivotaan, että Otto pysyy nyt terveenä ja pystyisi täten vetämään tästä hetkestä ruoholle täydelllä intensiteetillä ja toivottavasti nousevalla formilla
peli on kehittynyt, mutta kropan pakko kestää..
Ainakin teki oikeita päätöksiä, että jätti Cherbourgin ja Miamin välistä. Nuo olisi voinut pahentaa tilannetta, nyt voinut keskittyä massakentille ja tietysti toipumiseen.
Livestreamiä ei taida olla saatavilla Oton otteluun tennis tv:n lisäksi, Veikkaus tv/Unibet ainakaan tällä hetkellä. Bet365 on tarjolla ainakin livestream.
Murtopallotilanteessa 4-5 Virtanen yritti alakauttasyöttöä, verkkoon jäi.
Meridalla 5 murtopalloa stoppareiden ja kaksoisvirheen ansiosta, mutta lopulta Otto piti ja tasoitti pelin.
Hyvää taistelua ja peruspelaamista tänään, mutta tässä vaiheessa pitäisi saada myös voittoja, jos meinaa ottaa sen suoran pääsarjapaikan Wimbledonissa. Toki Monzan CH:ssa siihen taas mahdollisuus ja periaatteessa Madridissa voi olla mahdollisuudet ottaa hyvällä arvalla pari voittoa, koska siellä syötölläkin saa paljon etua.
Oli tiedossa, että Merida on aika paha rasti, tietysti voitto oli mahdollisuuksien rajoissa. Mielestäni tässä ottelussa jäi vähemmän jossiteltavaa kuin Dubain visiitissä, kun kohtasi Griekspoorin.
Monzassa myös luvassa vähän raskaampaa massaa, mutta Otolla on ollut tapana olla pieni “hangover” ATP-visiitin jäljiltä…
Madridin kohdalla itseäni huolettaa enemmän Oton kohdalla, että riittääkö pallokontrolli korkealla pelatessa. Toivottavasti ei loukannut Otto itseään tuossa ottelussa (olisi ollut joku taktinen MTO ennemmin).
Mielestäni muutoinkin positiivista, ettei Otto häviä näitä otteluita pään sisällä nykyään, ne on enemmän pelillisiä seikkoja, jotka rajoitteina.
Otolla on nykyään pelisapluuna kristallinkirkas mitä haluaa tehdä pallolla, esim. mikä on rystyn funktio ja mikä kämmenellä. Tietysti lisämonipuolisuus ei olisi pahasta stopparien kylkeen.
Uskon että Otto 2.0 pelaa hyvin Madridissa, jos nyt ei vain tullut taas jotain pientä vammaa. Aiemmin on hävinnyt heti ensimmäisen karsintaottelun, mutta syöttö on nyt varmempi ja lyöntitoleranssi parempi. Ottohan oli ennen suurissa vaikeuksissa myös hitailla kovilla kentillä, mutta tänä vuonna pelasi hyvin niilläkin sen, mitä pääsi pelaamaan.
Toivotaan näin…Sekin on realiteetti, että Oton “peak” taso on matalampi raskaalla massalla, vaikka irtovoittoja voi kaivaa sieltä täältä. Se on vaan asia, jota pitäisi saada irti pisteiden muodossa.
Bukarestin massakisa kisavalintana oli myös ehkä enemmän pakon sanelema, koska olisi joutunut karsimaan Marrakechiin. Tietysti kokemuksellisesti enemmän avartava kokonaisuuden kannalta, mitä täytyy tehdä paremmin, myöskin lisäkokemus ATP-pääsarjoista ei ole ollenkaan pahitteeksi…Vähän sama asia kuin Eero Vasan kohdalla CH-pääsarjaesiintymiset.
Otossa on potentiaalia parempaan, mutta saattaa olla se kuuluisa “late bloomer”. Kyllä mielestäni on arvostettavaa, että Otto ei ole valinnut kisoja sieltä, missä aita on matalin eli pelkästään hallikisoja, nuo voi hyvinkin maksaa itsensä takaisin myöhemmin. Pistesarake voi kiittää tilapäisesti hallikisojen osalta, mutta löytäisi saman todellisuuden edestään myöhemmin.
Vähän niin kuin joku Etelä-Amerikan pelaaja turvautuu pelkkiin massakisoihin, esim. Hugo Dellien. Näillä kisoilla voi päästä tiettyyn pisteeseen asti rankingissa, kunnes tulee limitti vastaan. Otolle varmaan 91 ranking halli+ruohokisoilla ei maistu pidemmällä tähtäimellä riittävälle.
Ottoa voi pyöritellä loputtomiin oliko se ja se hyvää tai se ja se huonoa, tulosurheilun näkökulmasta turpiin tuli matsissa mikä oli voitettavissa.
Siitä miinus 25 pistettä ja kisasta ulos, tilastojen valossa pelitaso oli laskeva läpi ottelun. Esimerkiksi ykkössyöttö tuotti avauserässä 72% teholla, kakkoserässä 58% teholla, kolmoserässä 50% teholla. Ja kun ei kakkonenkaan kummoinen ollut avauserää lukuunottamatta niin ei ihme, että Otto murrettiin kakkos- ja kolmoserässä yhteensä 6 kertaa, siis kaveri kenen koko peli-ideologia pitäisi perustua hyvään syöttämiseen. Vuoden ajalta massojen keskiarvo ykkössyötöllä on 68%.
En löytänyt tilastoa stoppareista, fiilispohjalta sanon et tuskin jäätiin kovin paljon positiivisen puolelle. Oli laatua ja sitten välillä ei laatua. Nähtiin ainakin kolme alakauttasyöttöä, todella harvoin niitä viljelee et oliko joku taktinen ratkaisu tähän matsiin. No ainakin yks päätyi verkkoon ja vielä murtopallossa, onneksi oli ykkössyötöllä ettei nyt sentään täysin lähdetty hulluttelemaan.
Kolmannes kohta kaudesta takana ja kausilistalla Oton sijoitus 214. Toki ei ole täydellä kalenterilla pelannut se pitänee tässä huomioida. Siitä huolimatta puheet ja muut spekut on pelkkää spekulointia niin kauan kunnes alkaa asiat näkymään tulostaululla. Itse rakastan juurikin tulosurheilua, vain voitolla on merkitys.
Stopparit oli plussaa taatusti tänään…Nuo syöttötilastot näyttävät huonoilta, kun kauden hitain kenttä ATP-kiertueella ja toinen seisoo takaseinässä, siihen päälle pimenevä ilta, joten peli hidastuu maksimaalisesti, sen takia nähtiin alakauttasyöttöjä, eihän se oikein kellään mairitteleva esim. W-UNF tilasto -jos ollaan käytännössä “hiekkapaperi” oloissa. Mikäli Otto ei viljelisi stoppareita, pelistä olisi yllätyselementit täysi nolla, joka tarkoittaa entistä pahempaa monttua pelillisesti. Noilla myös funktio pitää vastustaja takajaloillaan ja syödä jalkoja pois ja hankaloittaa vastustajan pelinlukua mitä sieltä tulee. Tuossa turnauksessa ei ole kukaan syöttänyt vähintään 10 läpisyöttöä per ottelu, maksimit ollut Sakellaridis 9 ässää. Ässäprosentit tuossa kisassa ollut viimeiset kaksi vuotta 3-4 % luokkaa keskiarvo.
Sitten tuo tulosurheilu voi hetkessä ihan kivalle, mutta se on turhaa itsepetosta, kuten mainitsin Hugo Dellienin esimerkin. Tuskin maistuu pitkällä tähtäimellä +90 sijat, jos on mahdollisuus parempaan ja luottaa pidemmän tähtäimen prosessiin.
Sitten, jos haluaa pysyä “ilmaisten lounaiden” pöydässä niin ei kannata ihmetellä, jos ranking ei nouse koskaan tuota 90 tasoa korkeammalle.
Kyllähän Virtanen olisi varmaan jo nyt reilusti top-100:ssa ilman viime kesän loukkaantumista, siinä meni pisteitä ja momentum. Tämä kausi oli kuitenkin lähtemässä hyvään lentoon, mutta sitten taas pieni vamma, joka pysäytti momentumin. Pelaajana Virtanen on nyt selkeästi parempi kuin kaudella 2024, jolloin voitti Wimbledonin ekan matsin pystyyn ja oli lähellä voittoa Paulia vastaan. Kyllä tulostakin tulee tänä vuonna, jos pysyy ehjänä.
Ei löydy metalli- eikä edes krominauhaa kasettitasolla joka viikolle. Silti useammin kuin ennen.
Pääjuttuja kumminkin näin tiukat.
Laskenko vai nostanko tasoa kun mennään numerosta 6 ylöspäin geimeissä?
Ihan ranking-matematiikan kautta ajatellen Oton ongelma on se, että ensi maanantaina “kunnon pisteitä” on vain 9 kisasta. Sitten on kolme pikkupottia, ja peräti kuusi nollakisaa. Vammat toki selittävät paljon, mutta noilla kuudella nollalla antaa kyllä luvattoman paljon tasoitusta muille.
Oton ottelusta sellainen statistiikka, että oli korkein palautuspiste voittoprosentti (43 %), jolla hävinnyt ottelun vuosien 2025-2026 aikavälillä.
Edellinen korkein tältä kaudelta Nardi tappiossa (40 %) ja koko viime kauden korkein lukema, joka johti tappioon oli Holmgren tappio Madridin CH:ssa (40 %).