Muistatteko vielä syyskuun Ostravan CH-ottelun. Hollannin Botic Van De Zandschulp voitti Oton 7-5, 6-4. Otto johti avauserää muistaakseni 3-0 ja oli muutoinkin ottelussa tietyllä tavalla dominoiva varsinkin avauserässä, mutta ratkaisevat pisteet kuusi vuotta kokeneempi pelasi varmemmin.
Sen jälkeen 2.kierroksella hollantilainen voitti Laaksosen selvemmin.
Nyt samainen ATP156 Van De Zandschulp karsi Australian avointen GS-pääsarjaan ja kaatoi 2002 ikäluokan superlupaus Lorenzo Musettin.
Toivottavasti Virtanen pääsee CH-kaavioihin pelaamaan näitä otteluja lisää ‘mitä pikimmin’. Taso riittää.
Vaatinee korona-aikana villejä kortteja Challengereihin. On kovat cutt-offit nimittäin. Otolla oli eilen ilmeisesti preseasonin viimeiset treenit, joten eiköhän helmikuun ekalla viikolla ole jo tositoimissa.
Samalla periaatteessa “hyviä” ja faktuaalisesti kirpaisevia uutisia.
Aina kun Lorenzo Musetti voittaa (ei-suomalaisen pelaajan) tennis ja tulevaisuus on voittanut, ja nyt kävi näin.
Viime vuoden (vai sitä edellisen? Viime vuoden varmaankin ) junnu-AO:n nimiinsä.napannut tyylikkään pelin monipuolinen lähetti ja ratsu koki siis tällä erää vielä kokemuksen hitaan mutta vastaanpanemattoman massan vyöryvän voiman.
Tästä tulikin mieleen että osa Musettin pelin viehätysvoimaa palautuu hänen yhden käden rystyynsä mutta 1HBH on aina vain indeksi, tunnuspiiire ja seuraus joistakin taustalla vaikuttavista pelin laatutekijöistä.
Emme arvosta pelaajaa pelkän rystylyönnin perusmekaniikan perusteella - tai tuomitse. Tässä jotkut nimeltämainitsemattomat kirjoittajat tahtovat mennä vipuun ja paljastavat näin vain omat
kypsymättömät asenteensa ja passiivis-aggresiiviset antipatiansa suhteessa tähän tenniksen kauneimpaan swingin (erityisesti DTL, parhaimmillaan pure art and sex in the same package kuin italialainen renessanssitaide!).
Tietenkin myös vastakkaista vinoutumaa voi satunnaisesti esiintyä tai sellaisen kuvitelmaa kahdenkädenrystyn pelaajien keskuudessa. Tämä hämärä alemmuudentuntoinen ajatus toimii sitten sytykkeenä näille 1HBH- pelaajia ilkkuville ulostuloille. Siis se ajatus, että yhdenkädenrystyllä erottuvat “tyyliniekat” pitäisivät itseään jotenkin parempina kuin “bulkki-kahdenkädenrystypelaajat’ joita he sitten tässä imaginaarisessa narratiivissa “katsoisivat säälien alaspäin” vaikka häviäisivätkin"ttällaisille bulkkirystypelaajille” useammin kuin voittaisivat.
Esimerkiksi Stefanos Tsitsipas on saanut osakseen tällaista asiatonta ivaa ja pelitaitojensa vähättelyä aina tilaisuuden salliessa eli “yllätystappion” hetkellä. Yhden käden rystyä ei tee eikä tuhoa pelaajaa mutta kyllä se kaunis on ja ansaitsee ihailun tyylistä ja rohkeudesta!
Oton kaaviossa kvartsivaiheessa tarjolla 1995 syntynyt 6 vuotta vanhempi Matteo Donati. Tekee paluun tässä kisassa 2 vuoden loukkaantumistauolta. Edellinen turnaus 2019 toukokuussa Ranskan avoimet. Oli tuohon aikaan ATP204. Ennätys ATP159 saavutettu vuonna 2015, jolloin Donati oli saman ikäinen kuin Otto on tänä vuonna!
Heliövaara kohtasi Kanadassa 2012 vasta 17v junnu Donatin. Harri voitti kolmessa erässä ja kirjoitti että Donatin matkassa oli kymmenen hengen taustajoukot.
Semissä olisi tarjolla 2001 kova ikätoveri. Joko Skatov tai kovalyöntinen Marek, joka treenaa Oton tavoin maineikkaan ranskalaisakatemian ympyröissä.
Donatilla ATP813 ranking kevään 2019 CH-pisteiden turvin.
Otto Virtanen vs Matteo Donati toteutui. Eiköhän ottelussa kohtaa kaksi tulevaisuuden top100 nimeä.
Donati on top200 tason pelaaja jahka pääsee taas täyteen kuntoon ja parhaat vuodet voi olla vielä hänelläkin edessä päin. Nykytaso lienee hieman alhaisempi vielä hetken aikaa, johtuen pelivireestä.
Donati voitti ensimmäisen prokisansa Kotkassa 2013 elokuussa. Finaalissa kaatui Micke Kontinen. Sen jälkeen voitti myös Pajulahden kisan ja sen jälkeen kaksi 25K kisaa Italiassa. Varsinainen huippujunnu oli tuolloin, kun voitti 18-vuotiaana neljä prokisaa lyhyen ajan sisään.
Mutta Otto oli parempi 17-vuotias. Prokisan finaali ja ITF13/ITF6. Donati 17v ITF27 ja prokisan kvartsi. Kovia lahjakkuuksia molemmat.
Otsikko muutettu, koska top500 rajapyykin tavoittelu ei kuulosta sopivalta isossa kuvassa. Jos vaikka tässä ketjussa seurataan Oton pelejä niin kauan kuin on U21 pelaaja. Elikä vuoden 2022 loppuun saakka. Sen jälkeen vaikka uutta ketjua.
Kazakstanin välierässä Otto saa vastaansa Michal Dembekin (POL), joka voitti tänään Oton ikäisen maanmiehensä helposti. Dembek on 23-vuotiaana ATP-sijalla 645 eikä juuri sen parempaan ole urallaan pystynytkään. Selvästi ITF-pikkukisojen tasolle jämähtänyt mies siis kyseessä ja Otolta lähtökohtaisesti voidaan odottaa voittoa.
196 ja 191 viralliset mitat tuolla kaksikolla. Ehkä oikeat mitat sentin pari ylikin, molemmilla.
Dembek oli tuollainen Daniil Medvedev tyylinen pitkäraajainen kurottaja, joka löi puolihuolimattoman näköisesti hieman omaperäisellä tekniikalla rennosti läpi ja sijoitteli fiksusti. Kunnes selkeästi väsähti. Fysiikka ei riitä kaksinpelissä, mutta taitoja polski omaa. Otto paransi, mutta olisi hävinnyt mikäli Dembek jatkanut 1.erän tasolla.
Oton huominen finaalivastustaja on saksalainen Mats Rosenkranz (22v,ATP575).
Aikataulusta ei vielä tietoa.
Otto nousee 22.2. rankingissa tämän viikon voitoilla uuteen ennätykseensä:
turnausvoitolla noin ATP570
finaalitappiolla noin ATP590
Ensi viikon voitoilla toivottavasti lisää rankingnousua 22.2. lukemiin.
AusOpenin aikana rankingia 15.2. ei julkaista ja tämän viikon turnauksen tuloksia ei vielä ensi viikon rankingissa huomioida.
Nyt on mielenkiintoinen tilanne ens viikolla. Pystyykö Otto pelaamaan toisen viikon peräkkäin samalla tasolla. Kaks turnausvoittoa putkeen on vaikeampi ottaa kuin kaks turnausvoittoa muutamalla väliviikolla.
) junnu-AO:n nimiinsä.napannut tyylikkään pelin monipuolinen lähetti ja ratsu koki siis tällä erää vielä kokemuksen hitaan mutta vastaanpanemattoman massan vyöryvän voiman.