Harrilla oli jo 5-2" johto ja siinä kolme eräpalloa, mutta niin vain nuori mies kiri siitä vielä tasoihin. Onneksi viides eräpallo lopulta kelpasi.
Harri Heliövaara - Matthias Haim (AUT) 7-5, 6-1
Varmaa ja helppo työtä.
Mitenkähän pitkälle Harri meinaa nyt kaksinpeliä sitten pelata kun se kulkee näin hyvin? Aikaisempi kaksariura loppui ylikuormitukseen sekä fyysisesti että ilmeisesti myös henkisesti, joten jossain vaiheessa pitää varmaan vähentää tätä. Jos siis meinaa neluriuraan panostaa täysillä. Toki futures-tasolla joutaa ja jaksaa näitä matseja vielä pelailla, mutta jo haastajatasolla voi olla parempi keskittyä siihen päälajiin.
Tietty näistä kaksinpeleistä tienattavat taskurahat (futures-finaalista tonttu, turnausvoitosta vajaat pari tonttua) myös ovat tarpeen kun pitää paikkakunnalla kuitenkin oleilla nelinpelin vuoksi. Sama kai se on pelata tennistä mieluummin kuin maata hotellissa.
Ensimmäinen erä meni tilastojen valossa lievästi alakynnessä, mutta tie-breakissa tasonnosto sopivaan kohtaan, ja erä kotiin kahdella minibreikillä 7-6(2)
Toisessa Harri käyttää ensimmäisen murtopallonsa, *3-2. Ja heti perään Authom murtaa puhtaasti, 3-3.
Ja taas murto, *4-3. Taisi tulla Authomin tuplalla?
5-3* Harrille puhdas pito.
*5-4 puhdas pito myös belgialaiselle.
Matsi kotiin 7-6(2), 6-4. Hienoa Harri! Seuraavaksi neluria, mutta on se kumma, jos näillä esityksillä ei kaksinpeliura kummittele mielessä…
Näinköhän?
Otetaas taas taskulaskin käteen ja lasketaan, että kasinpelin top 200:n vaaditaan että Harri noin viisinkertaistaisi nykyiset vähän yli 50 p yhdeksästä kisasta ja top sataan ne pitäisi yli kymmenkertaistaa. Ja oletusarvoisesti ne puuttuvat n. 200 tai 450 pistettä pitäisi kaivaa pelaamalla ainakin noin 15 kisaa lisää kovalla pistekeskiarvolla, jotta saisi ne 18 pisteellistä kisaa plakkariin. Ei kai sellainen näytä kovin todennäköiseltä?
Tällä viikolla Quiton ATP 250 duppelin voitti suomalaisillekin tuttu Hans Podlipnik-Castillo joka on vuosikaudet jyystänyt singeliä ilman kummempaa menestystä ja jos tällainen kaveri voittaa Tourilla duppelin niin kyllä se on Harrillekin hyvin mahdollista, kunhan vaan saavuttaa ensin sellaisen rankingin että pääsee mukaan.
Jos alkaa pääsemään suoraan mukaan aina vain isompiin kisoihin kun ranking paranee, niin pisteitä tulee enemmän jos peli kulkee? Eivät ne top-200 -äijätkään niillä sijoilla pyöri Futureita voittamalla. Eri juttu sitten jos/kun nelinpuuhastelu kiinnostaa enemmän, mutta outoa olisi jos Harrilla ei ollenkaan "kummittelisi"mielessä nouseminen uudestaan top-200 -pelaajaksi kaksinpelissä.
Valintakysymys taitaa olla. Haluaako haastaa itsensä kaksinpelissä maksimiinsa, tehdä kenties vielä noin 5 vuoden uran noin sijoilla 150-250, pelaten CH-semi/kvartsitasolla ja FU-turnausvoittotasolla, eli pääasiassa melko pienillä areenoilla ja mitään ei jää taskunpohjaan rahallisesti, mutta saisi elää ennen kropan hajoamista täysipainoista huippu-urheilijan elämää muutaman vuoden ajan.
Vai haluaako siirtyä dubbeliexpertiksi ja yltää urallaan ensimmäisen kerran ATP ja Grand Slam-areenoille, tienaten mahdollisesti satojatuhansia ellei jopa miljoonia ja tehdä vielä 10 vuoden uran tennispelaajana ja päästä samoihin pukukoppeihin kaksinpelitähtien kanssa.
Mikäli Harri kokee että pelaa nyt parempaa tennistä kuin parikymppisenä pelasi ja voisi olla rahkeita kaksinpelissä 150 joukkoon ja vaikka kaksinpelissä ATP-karsinnoista pääsarjaan niin siinä tapauksessa kaksinpeli lienee hyvä vaihtoehto, mutta jos maksimi edelleen sama 200-taso joka jo nähty, niin dubbelipelit voisi tarjota jotain aivan uutta, mutta ei saisi haastaa itseänsä välttämättä yhtä suurella tavalla kuin kaksinpelissä saa.
Harri taitaa olla aika rationaalinen ihminen, ainakin julkikuvan perusteella, niin tuskinpa hän itse haaveilee ja haihattelee kaksinpeliuran perään. Enemmän tämä on vain fanien märkää unta. Itse pidän nelinpeliä ihan varteenotettavana lajina, enkä todellakaan “nelinpuuhasteluna”. Olisi mukava, jos tourilla olisi kaksi finskiä, joita seurata.
Koska saa tenniskentillä hikoamalla yksi vs yksi taistelusta suuremmat henkiset kicksit kuin toimistossa kykkimällä päivästä toiseen tai dubbelissa kaksi vs kaksi asetelmasta jossa saa ottaa kenttäpuoliskosta haltuun vain puolet.
Ehkä Heliövaara kuuluu siihen ihmistyyppiin joka haluaa kokeilla omia rajojaan. Ehtii sitä vielä siellä toimistolla tehdä 30 vuoden uran myöhemminkin, mutta urheilijaelämän parhaat vuodet on käsillä juuri nyt.
Eihän tuolla tutkinnolla tarvitsisi pelata tennistä laisinkaan ja haastattelujen perusteella ei rahan vuoksi tennistä pelaa, joten sikäli voisi se kaksinpelin top200 ehkä kiehtoa Harria enemmän kuin dubbelin top30.
Tosiaan tuo loukkaantumisriski kuitenkin lienee se olennaisin asia jos haluaa pelata vielä vuosia protennistä, niin sitten dubbeliin ja uusien kokemuksien kannalta dubbeli voisi tarjota uusia asioita, mutta ei yhtä nautinnollista fyysistä rääkkiä ja henkisestikin kaksinpeli antaa enemmän. Toki se rahakin jossain määrin vaakakupissa painanee, mutta onhan pilvinpimein top200 kaksinpelaajia jotka eivät edes yritä dubbeliuraa vaikka voisivat siellä tienata aivan ok, vaan lopettavat tennisuransa ellei kaksinpelissä suju, koska dubbeli ei tarjoa niitä fiiliksiä joita kaksinpelistä saa ja kaksinpelin vuoksi 100% tennispelaajista alkujaan junnuina ovat lajiin nimeltä tennis tykästyneet ja dubbeli toimii myöhemmin varavaihtoehtona, vaikka hieno lajimuoto onkin.
Taisi Keskisalon Jukkakin todeta jossain haastattelussa puoli vuotta uransa lopettamisen jälkeen, että “tavallisen ihmisen elämä vaan on niin pirun tylsää” kun palasi takaisin urheilijaksi. Vaikka varmaan tiesi itsekin, ettei paikat enää kestä takaisin maanosan huipulle nousemista. Eikä estejuoksulla varmasti odottanut enää paljoa tienaavansakaan.
Eiköhän ne rajat kokeiltu jo 200 joukossa käymällä. Jarkko sanoi nelisen vuotta sitten mediassa, että hän on voittanut Tourin dubbeleja paljon Henri K:tä huonompien pelaajien kanssa ja sama pätee varmaan myös HH:n. Jos Herrat Sitak, Satschko, Kretscmer, Oswald, Shamasdin, Lipsky, Butorac, Marrero, Raja ja Sharan ovat tourin kisan nelurissa viime vuosina voittaneet niin kyllähän se on vain ajan kysymys milloin HH:kin sen tekee, kunhan saa ensin rankin niin ylös että mahtuu mukaan
Parasta tässä Harrin toisessa tulemisessa on miehen asenne. Harri on käynyt jo katsomassa mitä elämä on tenniksen ulkopuolella ja tietää, että siellä on hyvä palkkainen duuni odottamassa, niin voi lähteä vielä nauttimaan elämästä ja pelaamisesta. Perheenkin ehtii vielä perustaa lähempänä 40v ikää.
Vaikka varmaan tiesi itsekin, ettei paikat enää kestä takaisin maanosan huipulle nousemista. Eikä estejuoksulla varmasti odottanut enää paljoa tienaavansakaan.
