Hietaranta juuri nyt kentällä pelaamassa Renden WTA125-karsintaa Italiassa. Mitenköhän tuonne on päädytty, en löydä tältä foorumilta mitään ennakkotietoja et olisi tuohon kisaan koskaan ollut edes menossa. Joka tapauksessa nelosseedi karsinnassa ja vastustaja kentällä Italian Abbagnato noin 450-rankingilla.
Todella terävästi pelaavat Harri&Henry. Vaikka ihan kaikkia palloja ei voitetakaan, hakevat useita vaikeita palloja ja saavat ne vielä palautettua kenttään.
Joo nyt on hyvä isku päällä, ykkönen tippuu ruutuun kohtuuprosenteilla ja kakkoserässä mittarit ne vaan noussut.
Ehkä pelitauko kiertueen osalta ollut ihan paikallaan. Aika tarpomista se jenkkitouri oli, ehkä akkujen lataus oli vastaus siihen et alkaa taas löytymään sitä vanhaa terävyyttä.
Nyt vaan samoilla kierroksilla kone jyskyttämään läpi kisan ja otetaan tästä kisaviikosta hyvä tulos.
Pitäisi olla ennakolta Emilille sopivampi vastus kuin Galarneau…Ehkä ainut huolenaihe ennen peliä on, miten onnistuu tänään kakkosruudusta palauttamaan Strickerin syöttöjä, tuo ei ole toiminut erityisen hyvin viime aikoina.
Stricker hävisi viime viikolla lopulliselle mestarille Landalucelle 62 62. Tuossa ottelussa näköjään ollut syötönpalautus ja rysty tosi heikkolaatuisia lyöntejä Strickerillä.
Nopeasti maailma muuttuu. Pari vuotta sitten kaverit olisivat voineet kohdata ATP250 finaalissa, nyt molemmat hakevat uutta vauhtia challengeristä. Toiselle tulossa tärkeä ja helpottava voitto, toiselle synkkä tilanne jatkuu.
Liikkuminen on aika kaukana optimaalisesta Emilillä, tuo lienee yksi syy miksi ei tule mitään järkevää ainakaan korkeatempoisemmissa palloralleissa, jotain saa sentään jos on taktisesti nokkela.
Suorat peruslyönnit ei tee vaikutusta Strickeriin ja Emililtä puuttuu oikeastaan kämmenestäkin kunnolliset yläkierteet.
Vähän haluttoman näköistä tuo liike ja peli Emilillä hetkittäin ja tuntuu aika nopealla tahdilla vetävän pisteiden välit. Ihan ok kuitenkin tokassa erässä mukana, jos tästä nyt seuraavalla se breikki…
Ja sieltä parilla hyvällä suorituksella murto ja läpilyöntejä liukuhihnalta!
Huvipelailua kokeilemalla vähän kaikkea sekä pallon tuuppaamista, sitten tärkeällä hetkellä murtopallossa sama juttu 3 tuuppausta poikkikentän ja räjähtävä kämmen pitkin linjaa tuota näkee liian vähän.
Kävi miten kävi tässä ottelussa, tuo on lyöntijuttu joka Emilin kannattaa ottaa tästä ottelusta hyvää tuleviin matseihin.
Onko tässä nyt Emil 2.0? Eli onko tietoinen valinta hakea erittäin aggressiivistä pelityyliä? Henkisesti helpompaa, kun on lyhyet pisteet eikä tarvitse välittää helpoista virheistä. Voihan se onnistua niinkin, mutta voittolyöntien suhde virheisiin pitäisi vielä rutkasti parantua.
Temponvaihtelu oleellista, tuollaista umpihidasta palloa, jolla vastustaja ei välttämättä tee mitään ja sit yhtääkkiä kunnon hyökkäys (lisää ennalta-arvaamattomuutta peliin).