ATP-kiertue 2020

Vähän tekstiä mutta missä asia, Janne? :grinning: :grin: Joku viisas tosin sanoi kerran, että kaikki, mikä on tietoa, eikä vain hälynä ja pauhuna kuultua, mahtuu kolmeen sanaan. Ja oli ehkä oikeassa siinä, että maailmankuvan ja siinä Ilmaistujen asioiden suhteet ja tilat voi rakentaa kielellä jossa esiintyy vain lyhyitä ja ytimekkäitä päälauseita: subjekti-predikaatti-objekti (tms.): S P o. Esimerkiksi Janne lyö palloa - tai jos negaatio ja apuverbi sallitaan samaan kolmikkoon: Jannen ei pidä lyödä palloa. Tosin nyt olemme jo ongelmissa. Emme enää kuvaa maailmaa tai tässä tenniksen periaatteellista, ideaalista fysiikkaa vaan esitämme sitä koskevia normeja - ohjeita, neuvoja ja suosituksia itsepäiselle pelaajalle, joka katsoo tietävänsä paremmin. Olemme siirtyneet kommunikoinnin, tietämättömyyden, erimielisyyden, kiistelyn, arvojen ja erinäisten keinojen sekä tietenkin valtasuhteiden ja bisneksen :money_mouth_face: hämmentävään maailmaan.

Lyhyesti: What we’ve got gere is a - … failure to communicate. Filosofinen asenne ja lähestymistapa kannattaa aina pitää itseään lähellä kun luovii ”tosiasioiden”, ”asiantuntijoiden” ja kaiken maailman ”mielipidevaikuttajien” maailmassa; samalla näiden asioiden ympärillä säilyvät tervettä kriittistä etäisyyttä ylläpitävät lainausmerkit ja kyky itsenäiseen, omaehtoiseen, mahdollisimman riippumattomaan ja objektiiviseen kysymysten tarkasteluun, näkemysten arviointiin ja omien käsitysten muodostamiseen milloin missäkin debatissa tms. Bonuksena voi kaupanpäälle saada roppakaupalla tyyli- ja ironiatajua (mikä tietenkin ärsyttää niitä mahdollisia asiantuntijatahoja, joihin ivan terä sohaisee sattuvasti mutta sehän osa pelin henkeä :wink:).

Kommentissasi on nähdäkseni useita muitakin - itse asiaan liittyviä ongelmia, eräänlaisia sokeita pisteitä jotka vain esität annettuina. Otetaan pari esimerkkiä: Käsi-silmä koordinaatio - käytät termiä epätavallisessa yhteydessä tai ainakin täysin selkiintymättömässä merkityksessä. Mitä tekemistä fouksoidun visuaalisen informaation (harjaantuneen prosessoinnin) kautta tietoisesti ohjatuilla spesifisenä motorisena taitona/taitoina/taidokkuutena ymmärtämällämme käsien hallituilla, tarkoituksenmukaisilla, hyvin ajoitetuilla liikesuorituksilla on swingin kiihtymisvaiheen kanssa, joka on ensisijaisesti dynaaminen ilmiö, jonka biomekaaninen koordinaatio on pitkälti automatisoitunutta eikä edes käsilähtöistä ja lisäksi käsivarren swingivaihe on puheen alla olevassa aggressiivisen energeettisessä, suuren kulmakiihtyvyden alaisessa, sekunnin murto-osassa tapahtuvassa liikkeessä käsi-silmäkoodinaation ulottumattomissa eikö siten edes kuulu ao. termin normaaliin sovellusalaan?

Ja mitä me sille voimme että nämä 10 kivenheittäjää heittävät eri tavoin (korkeintaan osoittaa asianosaisten perustavat tekniset virheet ja yrittää saada heidät korvaamaan ne asteittain oikealla tavalla, mutta visakalloisia kun ovat…! :sweat_smile:). Toiset tekevät sen ehkä optimaalisella (tai sitä lähentyvällä) tekniikalla, heittoliikkeen energian maksivoivalla ihanteellisella biomekaniikalla, toiset sitten heikommin ja kompensoiden omia kirjaimellisia vahvuuksiaan käyttäen, kuten esimerkiksi vahvoja olka- ja kyynärvarren lihaksiaan. Näin on tenniksessäkin. Eivät nämä kompensaatiolla ”pitkälle linkoavat” lihaskimput silti heitä oikein tai tuloksellisesti ja energiataloudellisesti optimaalisella tavalla. -Tyylikkäät keihäsherrasmiehet Zelezny ja Thorkildsen - heillä oli yhteys ”salaiseen” vaivattomaan voimaan (oik. ”salainen”yhteys ns. vaivattomaan voimaan) kuten tenniksessä Federerillä ja hänen uskollisimmalla opetuslapsillaan mukaanlukien lippalakkipäinen lehdenjakajamme bmx-pyörän selässä (tähän se kuva, go ogle! :joy:)

2 tykkäystä

Taitaa tulla liikaa faktoja nyt takakentän tuuppareille :slight_smile:

Sen verran pitää vielä sanoa, että noiden useissa viesteissä mainitsemiesi ominaisuuksien puute näkyy suomalaisessa urheilussa laidasta laitaan.

Ja samoja sieniä, kiitos!

2 tykkäystä

Saanko tiivistää?
Ei se mitään teen sen silti.

Toisessa näkemyksessä käsi ja kyynervarsi on likimain vain uloke, joka automaattisesti toimii oikein, kunhan vain aiemmin on osattu tehdä oikeita asioita.

Toisessa näkemyksessä käden harjoitettu, opittu ja kenties osin genettisestikin heittämiselle mahdollistettu operointi on ratkaisevaa lopputuloksen kannalta.

Kolmas näkemys. ‘Tiedettä’ tästä aiheesta on yhäkin lopulta minun silmiini osunut vähän. Sanallistettuna tuskin pääsemme kauhean lähelle ‘totuutta’, ja edelliseen viitaten, onko sellaista edes olemassa. Keskustelupalstalla kuitenkin ollaan, joten tässä voisi yrittää sotkea sorkkaansa soppaan. Minusta käsivarsi tai olkavarsi ei ole alkuperäisenä voimanlähteenä ratkaiseva, mutta aivan ratkaiseva lopputuloksen kannalta. Kuka osaa välittää energian mailan päähän parhaiten myös käyttää yleensä kättä ja olkavartta parhaiten. Jalkojen roolia liioitellaan. Huomattavasti oleellisempaa miettiä miten ketju toimii lantiosta ja siitä eteenpäin.

3 tykkäystä

Kiitos Pahansuovalle osuvasta tiivistyksestä. Itse tullut katseltua melko monennäköisiä urheilijoita eri lajeissa sekä vierestä että katsomosta, ja tuo ‘kolmas näkemys’ osuu lähelle sitä miten itse ajattelen. Askeleet syytä sovittaa kohdalleen tuhansilla toistoilla ja hyvä heitto lähtee aina täydeltä tuelta, mutta jos kyynärpää ei käy kehon etupuolella ensimmäisenä eikä käsi ojennu irtoamishetkellä maksimaalisen suoraksi niin 200 kg etukyykystä ei ole mitään iloa.

Pääsylipun hintaa vastaan todistamistani käsillään tienestinsä tekevistä urheilijoista mieleenpainuvin esitys manuaalisesta manifestaatiosta on Mike Tyson. MLB:n syöttäjät pitää mainita myös ja kyllä se keihään ysikymppinenkin on urheilusuoritus. Tennis (oli sitten ykkössyöttö tai Gonzon kämmen) vaatii niin erilaista osaamista että räjähtävän voiman merkitys tietenkin vähenee ja koordinaatio korostuu. Atp-asioista aletaan liukua jo etäälle, pahoittelut sivuraiteen resiinasta mutta kiinnostavaa keskustelua joktap, kiitos osallistujille.

2 tykkäystä

Päinvastoin jalkojen ja lantion rooli jätetään tyypillisesti epäselväksi ja samalla sotketaan mukaan yhtä lailla epämääräisin saatesanoin käsivarren “aktiivinen/ratkaiseva” rooli ja heitetään ilmaan yksiselitteistä/tieteellistä määritelmää tai selkeää sisältöä vailla olevia kansankielisiä “alan ilmaisuja” kuten “nopea käsi”.

Mikä on tämä “nopea käsi”? Se on joko tietyllä nopeuden raja-arvolla määriteltävissä oleva puhtaasti neutraaliin havaintoon/mittaukseen palautuva trivialiteetti, joka seuraa kausaalisesti alavartalon (ja syötössä myös ja erityisesti keskivartalon) aktiivisesta dynaamisesta lihastyöstä, näin syntyneen liike-energiaimpulssin välittyessä asianmukaisesti ylävartaloon ja edelleen olkapäähän- tai sitten pelkkä hämärä, harhaanjohtava käsitteellinen sekaannus joka esittää käsivarren roolin ja funktion em. swingidynamiikasta erillisenä, itsenäisesti ja äkiillisesti (oikea-aikaisesti!)
reagoivana, oman lihastyönsä seurauksena kiihtyvänä yksikkönä.

Näin käsivarren oletetun itsenäisen dynaamisen lyöntiliikkeen, myyttisen “nopean käden”, suhde ja yhteys edellä tapahtuneeseen alavartalon synnyttämään dynaamiseen, swingin laukaisevaan impulssiin jää käsitteellisesti tyystin epäselväksi. Parasta mitä tällaisen hämmentävän ja hämmentyneen epäartikuloituneen näkemyksen kannattaja voi esittää on pseudotieteellinen tilkkutäkkinsä, hätäisesti ad hoc kokoonparsittu kokoelma “kuulopuheita”, vähän sitä sun tätä, “nopeaa kättä” ja kättä ja lämmintä päälle ja eikun menoks! :thinking::roll_eyes:Sakeaa suusta toiseen kulkevaa sanapuuroa ilman kirkastunutta johtoajatusta, ilman swingidynamiikan perusteiden tyydyttävää tieteellistä selitystä/kuvausta tai mitään yhtenäistä, kokoavaa, rakenteellisesti ja toiminnollisesti selkeää, hierarkkista/kausaalista
tennislyönnin perusteita koskevaa selontekoaa. Vain vähän sitä sun tätä epäyhtenäisenä sekametelisoppana ilman lukukelpoista reseptiä, yksikäsitteistä valmistusohjetta tai edes täsmällisiä valmistusaineita.

Ongelma ei valitettavasti jää näin vain teoreettiseksi tai “filosofiseksi” leukainlouksutukseksi vaan se heijastuu suoraan siihen miten tennistä valmennetaan kussakin tapauksessa ja viitekehyksessä. Jos käsitys tennisswingin ja sen voimantuoton perusteista on virheellinen tai hämärän täsmentymätön, tältä huteralta käsitteelliseltä pohjalta tapahtuva harjoittelu, ohjaus, palaute ja korjaaminenkin on tietenkin myös sitä: virheellistä, epäselvää ja perusteiltaan hataraa. Tilkkutäkkiä lukemalla tai ympäripyöreitä sloganeja ja fraaseja toistamalla ei kyetä näkemään kriittiisiä yksityiskohtia ja puuttumaan perustaviin suoritusteknisiin puutteisiin tai luomaan alusta pitäen vahvaa perustaa puhtaalle, oikeaoppiselle tennisswingille joka ammentaa energian kentän pinnasta ja jossa vaivaton voimantuotto liittyy sulavaan ja silti räjähtävänterävään liikemekaniikkaan.

Miksi yksinkertaisen selkeästä, kauniinsulavasta ja helponvaivattomasta pitää - pitäisi - vääristää mutkikas, hämärä, epäyhtenäinen ja ruma irvikuva?

Otto voitti 2018 Wimbledonissa Kordan ja Tiranten. Korda kaksi vuotta myöhemmin GS 4.kierros ja CH-voittoja. ATP116.
Tirante eteni juuri CH-finaaliin ja nousi sijalle ATP376. Ikäluokkiensa kuumien nimien joukossa nuo.

Ai tämä olikin ATP-ketju. Luulin Oton ketjuksi. No ei toki suurta eroa :grin:

1 tykkäys

Ei suurta eroa ja tuo ero pienenee entisestään while we speak. Joten ymmärrettävä “lapsus”

Sebastian Korda - taas yksi tyylikäs, älykäs pelaaja, yllättäen USA:n passilla. Tietenkin Petr Kordan poika joten ei ihmetytä että eroaa edukseen tyypillisestä jenkkipelaajasta. Ei siinä, esim. tämä fysiikkaihme Giron tms. from the US on voittanut minut puolelleen syksyn esitystensä ansiosta. Kärsinyt aiemmin loukkaantumisista ja kävi läpi jonkin major operationinkin joka piti hänet poissa kilpakentiltä vajaan vuoden (lonkkaleikkaus?)

Jokinhan mättää Yhdysvaltojenkin tennisjärjestelmässä. Se on selvä. On se sitten yksisilmäinen typeryys, yltiöläpikaupallisuus tai go for a big shot, boy! - asenne eli kaikki yhdessä tai nimellä millä haluat niin ei ihme että parhaat jenkkilän pelaajat ovat useammin muita kuin perimerikkalaisia all American boys. Ja vastaesimerkeissä on kyse lähes poikkeuksetta tornimaisista “serve boteista” (Isner, Opelka…).

On melkein siunaus jos pelaaja välttää jonkin Bollitierin entisen nykyisen IMG akatemian kaltaisen broilerihautomom as much as possible ihan riippumatta onko siellä treenannut joku Kordan poikakin. -Puhun miespelaajista ennen kaikkea. Voisin konsultin peruspalkalla tehdä parin viikon visiitin tähän floridalaiseen monilajitreenikeskukseen ja listata yksityiskohtaisesti missä kaikessa tekeminen tenniksen osalta mättää ja vaatisi tarkennusta ja korjausta ASAP. Tarjous on hypoteettinen… Eikä sellaisen listan korjauksia koskaan implementoitaisi. Ongelmat ovat pohjimmiltaan niin perustavanlaatuisia: ansaintaloogisia ja kulttuurisia. Se heijastuu ihan pelin yksityiskohtiin ja niiden valmentamiseen asti.

Tyydyn siis nyt vain toteamaan asiantilan. Katsokaa peliä.

P.S. Frances Tiafoe - eikös hänkin ole Sierra Leonesta ainakin isänsä verenperinnöllä. Ja isä oli kai jokin tennishalli vahtimestari ja poika opetteli pelaamaan siinä sivussa! :smiley:. Kertoo kaiken.

2 tykkäystä

Milloinkohan on odotettavissa uusia päätöksiä ensivuoden turnauskalenteris? AusOpen siirretään helmikuun puolelle mutta entä muut turnaukset?

Tänään tullut kohtuu virallista tietoa, että Australian avointen karsinnat käydään Dohassa 9.-13. tammikuuta. Samassa maassa Abu Dhabissa alkaa WTA-kausi tammikuun alussa. ATP-kausi mahdollisesti alkaa Delray Beachissä, mutta ei vahvistettu.

// edit. Kyllä vaan, ajatuskatko. Dubai piti kirjoittaa eikä Doha.

1 tykkäys

Doha on Qatarissa ja jos siellä pelataan niin pelataan ATP 250 4.1. alkaen…
AO: n karsinnat pelattanee Dubaissa 9-13.1.
Abu Dhabissa taas pelattanee WTA 500 kisa 4.1 alkaen.
Dubai ja Abu Dhabi kuuluvat molemmat “samaan maahan” Yhdistyneiden Arabiemiirikuntien Liittoon, (UAE)
Virallista tietoa ei vielä ole mistään, mutta eiköhän sitä saada eetteriin 48 tunnin sisällä.

1 tykkäys
1 tykkäys

Tuossa se l’Equipen juttu vielä. Ohjelma AO:n jälkeen riippuu siis myös siitä, järjestetäänkö Indian Wells.

Tammikuussa pelattaisiin siis ainoastaan Delray Beachin turnaus, ja sitten olisikin aika mennä Australiaan karanteeniin. 1. helmikuuta ATP250 Melbournessa, ja ATP Cup jossain muodossa. AO 8.2. alkaen.

Siitä jatko IW:n järjestämisestä riippuen:
’il y a Indian Wells
Du 22 au 28 février : 2 ATP 500 (Dubaï et Rio ?). 2 ATP 250.
Du 1er au 7 mars : 2 ATP 500 (Rotterdam et Acapulco ?), et 2 ATP 250.

S’il n’y a pas Indian Wells
Trois ou quatre semaines pour étaler les tournois concernés avec, concernant les tournois français, une préférence pour Montpellier du 22 au 28 février et pour Marseille du 8 au 14 mars.

publié le 6 décembre 2020 à 13h11

Eli jos IW pelataan, niin kahdella viikolla pelataan molemmilla 2×ATP500 ja 2xATP250. Jos ei pelata, niin nuo normaalisti helmikuussa pelattavat turnaukset pelataan 3-4 viikossa, eli lähes normaalisti (toki muutamaa viikkoa myöhemmin).

1 tykkäys

Aika monessa paikassa uutisoidaan noita em. huhuja “varmana” tietona.
Soitin äsken Acapulcon turnauksen Technical Managerille ja hän vain nauroi, että kaikenlaista suunnitellaan ja näissä suunnitelmissa Acapulcon paikkakin on muuttunut jo kolme kertaa.
Hänen pitäisi rekrytoida yli 500 ihmistä hommiin kisoihin ja majoittaa heidät, mutta ei pysty aloittamaan prosessia, ennenkuin tietää mille viikolle.

Juu, kyllähän tällä omalla auttavalla ranskallakin tuosta l’Equipen jutusta ymmärsi, että nuo ovat suunnitelmia ja osin spekulaatioita. Eiköhän tuo lähde ainakin jonkin verran aukeamaan, kun AO vahvistetaan.