Draperilla ollut lonkan kanssa ongelmia, mutta ilmeisesti kuitenkin pelaa AO:ssa. Britin kohdalla aika paljon jo ollut kaikenlaista vaivaa, eli saas nähdä pysyykö jossain kohtaa kasassa vähän pidemmän pätkän. Jos pysyy, niin top10 kolkuttelee aika nopeasti.
Dimitrovilla lonkka napsahti syötönpalautuksen yhteydessä ja aika nopeasti sen jälkeen pyyhe kehään. Vaikutti kivuliaalta. Shangin kohdalla jäi tosiaan epäselväksi että mikä vaivasi. Mutta joo, tämä on tosiaan näitä slämejä edeltäviä ralleja kun luovutuksia nähdään melkein yhtenään ja riskit pidetään ihan minimissä.
Shangilla oli jtn. häikkää jo Next Gen finaaleissa…ja nyt taas luovutus, viime vuonna muutenkin 2 muuta luovutusta+yksi w/o. Vähän ailahteleva pelaaja muutenkin ei oikein ota pelaajasta selvää, voi tulla otteluista ihan mitä vain.
Tuskin oli kovin monella ennakkoon ajatuksena, et avausviikon finalistit Opelka vs. Lehecka ja Nishikori vs. Muller. Eihän rehellisyyden nimissä viime kauden lopetus Opelkalta mitään kovin suuria odotuksia luonut, mutta tietysti off-seasonilla kerkeää ihmeitä takomaan.
En ole Hong Kongia seuraillut juuri yhtään, sen verran tietysti et tulokset nähnyt ja siellä Rublevilla alkoi kausi aika tahmeasti. Tosin kauden avaukseen osui eteen top kymppien kauhu Fabian Marozsan, eli tulosta ei voi suurena yllärinä pitää.
Nishikorilla muuten voittoputki menossa. Muistetaan viime kausi joka päättyi herran osalta Helsingin kisavoittoon, nyt neljä voittoa siihen päälle. Kymmenen matsin voittoputki täyteen jos pytty nousee.
Leheckaa ei voi 250-tason finalistina minään yllätyksenä silloin kun herra vaan kunnossa. Viime vuosi meni osittain piloille muistaakseni selkäongelmien takia mut jos pääsee terveenä kauden pelaamaan, niin miksi ihmeessä ei olisi kauden päätteeksi top20. En minä ainakaan keksi yhtään vasta-argumenttia
Muller voitti Hong Kongin kaikki viisi ottelua 3 erän otteluissa ja kaikki oli vielä 1-0 erätappion takaa tulleita…Ilmeisesti oli harjoitellut off-seasonilla Sinnerin kanssa.
Tanskan toivot August Holmgren ja Elmer Møller hävisivät AO:n karsintojen ensimmäisellä kierroksella. Møller Vielä verrattain nuori kaveri, joten hankala sanoa kuinka kovan potentiaalin omaa. Mutta tämän päivän esityksen perusteella ei mitään erityistä asetta pelissään ole, joten helppoa ei huipulle nousu ole. Massalla kuitenkin tehnyt kovaa tulosta, joten se lienee parempi mittari kuin tämän päivän otanta.
Mitä katsoin ottelua niin mielestäni Mollerin rystylyönti on hyvin painava ja syöttö ihan ok, kämmen ehkä turhan kulmikas ja liikkumisessakin toivomisen varaa…en ollut oikein vakuuttunut isojen pisteiden peluusta, vaikka pelastikin lopussa tukun matsipalloja. Siinä on kuitenkin olemassa aihio kehittyä ihan hyväksi pelaajaksi (top -100), mutta vaatii ehkä enemmän aikaa.
Tänään tuli Melbournessa vettä siihen malliin, että iso kasa avauskierroksen karsintamatseista siirtyi huomiselle. Mut siellä on karsinnoissa ihan mielenkiintoisia nimiä, ikänestorit Gasquet ja Evans kotimatkalle heti avauskierroksella.
Huomenna tulessa mm. Hewittin poika 16-vuotias Cruz Hewitt, jonka villi kortti tähän karsintaan aiheutti ehkä hieman kohinaa. Ei tuota ehkä puhtaan pelillisillä näytöillä annettu, koska junnurankingissa huomattavasti korkeammalla oleva Ty Host jäi nuolemaan näppejään. On siellä myös toinen nuori aussi 18-v Hayden Jones, joka päätteli junnu-uransa sijaan 13 vuodenvaihteessa.
Kauden 2022 ruohokomeetta Rijthoven virittelemässä paluuta nyt ainakin toiseen kertaan. Kesällä oli tarkoitus palata ja pelasikin jotain kisoja laihalla menestyksellä aina US-karsintaan asti, mut tuohon kisaan loppui jostain syystä myös koko kausi.
AO tehnyt tälläisen tempun, että jaelleet viime vuoden junnusarjojen voittajille villit karsintaan. Miesten puolella siis Rei Sakamoto pelaa näissä karsinnoissa, AO:n eilisen treeniaikataulun mukaan olisi ollut Virtasen parina treenailemassa.
Katsoin Nonthaburin turnauksesta Sakamoton matsin Barrerea vastaan, niin näyttäisi olevan peruslyönti ihan hyvässä tikissä+syöttäminen sai kivan määrän ässäsyöttöjä Nonthaburissa, siellä toki ykkössyöttöprosentti olisi voinut olla korkeampaa luokkaa…Pelasti 7 ottelupalloa Barrerea vastaan ja sai yhden ottelupallon kolmannessa erän tiebreakissä, mutta ei vienyt ottelua…Sakamoton syöttöliike muistuttaa aika paljon Zverevin vastaavaa. Toinen pelaaja, jolla aika samaa syöttöliikkeessä kuin Zverevillä on Ethan Quinn, joka eteni Canberran finaaliin, jossa hävisi Fonsecalle.
Sellaiset Suomi-yhteydet parin edellisen viestin pelaajiin, että Ty Host asui Suomessa useamman vuoden, kun hänen isänsä Steve Host valmensi Jarkko Niemisen akatemiassa 2015-2020. Ja Rei Sakamoton valmentajana on Suomessa edelleen asustava Emilin ex-koutsi Federico Ricci.
Nyt täytyy tunnustaa, että olin näköjään haksahtanut ATP äpin sekoiluun, jonka mukaan eilisten tulosten perusteella Holmgren olisi hävinnyt Taiwanin Chenille 6-2 6-4. Todellisuudessa Cheng pelasi italialaista Arnaboldia vastaan… Eilisissä tuloksissa tuo on edelleen väärin, mutta kaavio on sitten ajantasalla.
Holmgren sen sijaan peittosi äsken australialaisen villin kortin Hayden Jonesin 7-6 4-6 7-6
Tuli eilen näitä “mielenkiintoisia nimiä” mainittua:
Rijthoven hävis Sveitsin Jerome Kymille 0-6 3-6 / 51 minuuttia
Lleytonin poika Cruz hävisi Basilashvilille 1-6 4-6 / 1h ja 13min
Sakamoto hävisi Tristan Boyerille 0-6 2-6 / 1h ja 3min
Hayden Jones sentään vetäs kunnon taistelun, mutta ei vaan riittänyt.
Meidän naapurista vois Mark Lajalin mainita, vikojen joukossa karsintaan sisään ja niin vaan ysiseedi Kukushkin kaatui 0-6 2-6 / 60 minuuttia. Mutta siellä lienee kazakilla ollu fyysistä probleemaa, ykkösen maxit 183km/h ja 41% niillä voittanut.
Vanha kunnon Bernard Tomic myös päätynyt näihin karsintoihin ja ihan rankingin kautta. Tilastoista vilkastuna edellisen kerran slämikarsintoja pelannu AO 2022, joten long time no see. No se keikka oli lyhyt keikka, hävisi tsekin Kovalikille 3-6 1-6 / 60 minuuttia
Rupesin katsomaan, että mitäs herran rankille oikein on tapahtunut. 2023 otti pytyn Washingtonissa, mutta -24 kaudella on varannut melko kovastikin siihen 500 pisteeseen. Viime kesänä onkin tullut olympialaisten jälkeen sitten onkin tullut ihan kunnon pudotus, eli n. 130 sijaa. Tässä kyllä korostuu kiertueella vaadittavan tasaisuuden julmuus.
Joo, ei Evansin viime kausi mitään erikoista tarjonnut ellei US Openin kolmosrundia huomioida. Olihan siinä avauskiekalla se Khachanov-matsi, missä Evans nousi tuplabreikin takaa voittoon vitoserässä, tosin oliko Karenilla sit jotain vammaa siinä lopussa.
Ei tarjonnu mitään erikoista edelliskausikaan, kunnes kuin puskista vei Washingtonin kisan. Mut siinä se romahdus sitten tuli viime kaudella, 500 pojoa lähti elokuun alussa ja ranking samalla hetkellä 58 → 176. Noilla sijoilla nyt tarponut jonkun aikaa
En tiedä mikä vaivaa, kuitenkin pelannut ihan aktiivisesti viime kauden, vaikea mitään loukkaantumista nähdä tässä taustalla selittävänä tekijänä. Ikää kyllä jo melkein 35, et alkaahan se ammattipelaajalle olemaan jo uran loppusuoraa.
Evans nousi pysyvämmin top 100 ja top 50 tasolle verrattain myöhään, eli 29-vuotiaana kaudella 2019. Sen jälkeen pystyi pelaamaan kolmisen kautta ihan kelvollisella tasolla ja voitti pari titteliä, mutta nyt taitaa vaan aika tulla vastaan. Omaahan tuo varsin omanlaisensa pelityylin ja sinänsä ollut mielenkiintoinen lisä kiertueelle. Vaikea vaan nähdä että enää nousee kovinkaan korkealle, joten kenties Wimbledonissa villi kortti ja ura pakettiin… Tai sitten vääntää itsensä uuteen iskuun
Toisaalta, niin vaan Benoit Paire jaksaa kiertää CH-tasolla. Tänään otti takkiin Nonthaburin avauskierroksella. Ranking tällä hetkellä 429.
Tuli viime kaudella vähän katseltua näitä uransa lähitulevaisuudessa lopettavia pelaajia, kyllä siellä tais huomio myös Evansiin kiinnittyä et montakohan kautta vielä jaksaa. Varsinkin jos ei ranking nyt lähde nousuun ja saa pelailla Challenger / ATP-karsintaosastoa. Ja kun joutuu slämikarsinnoissa kyntämään, ei se varmaan mitään jippii-huutoja aiheuta.
Schwartzman seuraavana jonossa, ranking melkein 400 ja pillit pussiin kotiyleisön edessä helmikuun tokalla viikolla, Buenos Airesin 250 kyseessä. Mutta tosiaan ikää vasta 32, enkä itse oikein ole päässyt kärryille mistä se romahdus sitten on johtunut. Diego on näistä asioista kirjoitellut aikanaan someen ja mikään fyysinen loukkaantuminen ei ole uraa päättämässä, vaan muut syyt. Sitten olikin Gasquetin vuoro, ura päättyy Garrosiin.
Muista ikämiessarjalaisista Wawrinka ei oo antanut mitään merkkejä lopettamisesta, 40 mittariin keväällä mutta ei haittaa. AO:hon irtos villi ja on lupautunut Gstaadin jo tässä vaiheessa. Liveissä ranking 156, että ei se nyt satasen viiva mahdottoman kaukana ole. Tukholmassa paineli pirteällä pelillä semeihin asti ja matkalla kaatui mm. Rublev, mielenkiintoista nähdä miten tää kausi lähtee kulkemaan. Ei kyllä AO:n nopeat olot välttämättä herraa palvele.
Monfils se vaan porskuttaa vaikka 39 vuotta tulee tällä kaudella täyteen. Mitä sitä lopettelemaan, ranking melkein 50 ja jos terveenä pysyy niin rakkaudesta lajiin antaa mennä vaan.
Djokon kohdalla ajattelen että tämä kausi ja tulos siitä on se vedenjakaja. Jos vielä pystyy taistelemaan slämivoitoista tai ylipäänsä otteluvoitoista Sinner / Alcarazia vastaan niin vois mennä ens kausi, miksei enemmänkin. Mutta jos tulosta ei tule ja herra itse toteaa et nyt on nuoret lopullisesti karkuteillä niin siinä vaiheessa veikkaan, että voisi mennä ura pakettiin. Djokolla seiskaseedi AO:hon, eli sieltä on mahdollisuus saada Alcaraz / Sinner / Zverev vastaan jo puolivälierissä.
Adrian Mannarinon tekeminen kauden alussa on ollut sellaista rämpimistä, että ennustan hänelle kyllä pudotusta kauden päättyessä top 100:an ulkopuolelle. Mannarino alkanut missaamaan helppoja palloja ja riittää, kun vastustajat laittaa vaan palloa peliin prosenttitennistä pelaten yläkierrepalloa ja juoksee pallon perässä koko ajan…Tällä reseptillä pääsee aika pitkälle Mannarinoa vastaan.
Kauden avauksessa ottanut tappiot kovilla Yusuke Takahashi (ATP-503), Sumit Nagal (ATP-96) ja Mariano Navone (ATP-46). Näistä varsinkin kaksi jälkimmäistä ovat olleet tosi heikkoja kovan kentän pelaajia toisin kuin Mannarino. Ei povaa kyllä kovin hyvää vuotta Mannarinolle hävitä nopeilla kentillä tämän kaltaisille pelaajille.
Ainut voitto tuli Dominic Strickeristä, joka vasta palailee kiertueelle loukkaantumisten jälkeen ja on aika passeli vastus Mannarinolle, kun Mannarino pääsee hyödyntämään vastustajan lyönnin vauhtia hyväkseen ja sen lisäksi Strickerillä on ollut vielä selvästi itseluottamus hukassa.
