Tsitsipasille voi olla jo kova haaste, kun taso ei ole entisensä kuin uransa alkuvuosina, kun oli huipulla.
Tähän yhtälöön lisää sen, että kärjen takana pelaajien tason syvyys on kasvanut uskomattoman kovaksi, jolloin Tsitsipas joutuu jatkuvasti kamppailemaan tyyliin tällaisten Shapovalov, Popyrin, Machac, Korda, Fonseca, Dimitrov, Michelsen, Berrettini, Hurkacz, Diallo, Mpetshi Perricard, Atmane ja Tabilo, joiden taso parhaana päivänä voi olla jopa Tsitsipasille liikaa (nämä kaikki ovat nykyään top 32 seedin ulkopuolella). Puhumattakaan mitä tulee vielä sijoitettuihin pelaajiin, ei ole mikään helppo tie raivata itseään takaisin top 20:een.
Onhan tuolla top 100:ssa myös muita ihan kyvykkäitä pelaajia omilla vahvuuksilla ja uutta nuorta pukkaa vähän väliä lisää, siellä on tällä hetkellä top 100:n ulkopuolella aika iso pino pelaajia, jotka olisivat olleet joitain vuosia sitten takuuvarmoja top 100 pelaajia, mutta ei vaan mahdu sinne kertakaikkiaan tällä hetkellä.
Henkisen valmentajan palkkaaminen/vaihtaminen lienee kiireellisiin prioriteetti. Kreikkalainen häviää säännönmukaisesti samalla kaavalla nämä tasaiset ottelut. Yleensä kolmannessa erässä. Oma syöttö jonka menettäminen tarkoittaa ottelun häviämistä ja niin siinä sitten yleensä käy että vastustaja murtaa Steffien. Game over.
Tai jos pääsee ratkaisevaan tie-breakiin asti, häviää neljä kertaa viidestä. Tällä hetkellä. Kasetti kuntoon!
Sekin on myös asia, että Tsitsipasin rystylyönti on asia, jota monet käyttävät häikäilemättömästi hyväkseen. Vähän sama juttu kuin Pairen kohdalla kämmenlyönti aikoinaan.
Esim. Musetti osaa olla yhden käden rystyllään luova ja juosta paremmin pallon perässä, Tsitsipasilla ei ole samaan resursseja.
Pitää melkein olla melkein joka lyönnillä joko tulivoimaa, luovuutta, pallovarmuutta tai hurjat puolustustaidot tai jtn. näiden yhdistelmää, muuten on urakka kivikkoisempi.
Tottahan tuokin taitaa edelleen olla vaikka pöljänä päivänä sekin puoli toimii kuin rasvattu salama. Onko kellään tietoa onko Tsitsipas jatkanut epämääräisellä Wilsoniksi naamioidulla Aerolla pelaamista vai oliko se magiikkaa vain hetken hurmaa ja kuherruskuukausi ohitse?
Varsinkin nopeilla kovilla alustoilla kreikkalaisella tullee usein hiukan liian kiire ladata ja laukaista yhden käden rystynsä. Tuntuu että kiertueen peruslyöntien (kämmenien) keskinopeudet ovat kasvaneet merkittävästi viiden vuoden sisällä. Mutua toki kun en noita tilastoja juuri tihrustele joten mene ja tiedä. Jos näin niin tämäkin osaltaan selitttäisi proto-marttyyrin viimevuotisia vaikeuksia ja ranking-syöksykierrettä.
Näyttäisi olevan käytössä Babolat Pure Aero 98, ainakin kertoo tieto vuoden alusta 2026.
Luulisin, että ei ainakaan laskemaan päin ole kämmenten nopeudet…En ole niin maila-asiantuntija tai niihin liiemmin perehtynyt, mutta ilmeisesti mailojen kokonaispainot ovat nykyään laskusuunnassa, kun vissiin monet suht. kokeneet/jo lopettaneet pelasivat enemmän painavimmilla mailoilla.
Niin se kuulemma on. Nole taisi ainakin taannoin vielä pelata jopa 370 g painaneella mailalla ja Roger sen noin 5 grammaa tuota kevyemmällä. Rafa sitten merkittävästi näitä molempia kevyemmällä freimillä joskaan ei hänkään millään NextGen-”lelulla”.
Toki mailan swingipaino on tätä “staattista painoa” eli massaakin oleellisempi parametri enkä niitä nyt osaa ulkomuistista ainakaan sanoa näiden kahden mestarin osalta enkä sitä, kuinka suuri se ero on nykyisten kevyiden mailojen vastaaviin spekseihin. Voisi tosin olettaa että ero näissä swingipainoarvoissa on keskimäärin kuitenkin maltillisempi sillä raskaat mailat olivat/ovat yleensä selvästi kahvapainoisia ja nykyiset lite-mallit varmaan sitten vastavuoroisesti mailanpääpainoisempia mikä kasvattaa kevyen mailan hitausmomenttia swingiakselin suunnassa eli juurikin mailan swingipainoa.
En ole kyllä sitten kovin tarkasti katsonut Stefanoksen gearia, ainakaan mailaa (kenkien värimaailma pisti silmääni kyllä tässä vasta) jos en ole huomannut että kaveri pelaa avoimesti Babolat Aerolla. Vai onko se yhä “mattamusta” ghost replica?
P.S. Yksi Old Guardia hiukan nuorempi joskin taas varjojen ja loukkien (?!) maille kadonnut pelaaja ja vieläpä brassi jolta oli myös lupa odottaa enemmän - mutta onko sitten yksityiselämän säädöt ja nuo loukkaantumiset todella vieneet parhaan terän - eli ystävämme Seyboth Wild joka aina välillä väläyttelee ja jonka pelistä ei voi olla ainakin jossain määrin pitämättä, niin respektit myös siitä että hänhän pelaa vanhan koulukunnan spekseillä ainakin mitä maila painoon tulee. Muistaakseni lähes roger’maiset massat mailassa, olikos se nyt 361 g!
Hienoa, ennakkoluulotonta - ehkä tosin jopa itsepäistä - oman tien kulkemista Thiago Seybothilta vallitsevaa trendiä vastaan .No, eihän tuo nyt kauhean hyvin todellakaan ole mennyt ja oisko loukkaantumisten taustalla osaltaan liian raskas maila ainakin tekniikoihin nähden. En tiedä. Mutta annetaan silti propsit yli 360 gramman kerhoon pääsemisestä. Ne on nykytourilla vähässä alle kolmekymppisten pelaajien joukossa jotka tähän aatelisten ryhmään kuuluvat.
Arthur Fils pelaa muistaakseni niin ikään suhteellisen raskaalla kalustolla mutta ei sentään kolkuttele Roger-Nole Clubin ovea. Olisko jannun Babolat Aero silti jossain 345 gramman tienoilla strung… Not too shabby.
Draperilla myös aika hikinen kevät tiedossa. Pitkä pelitauko alla, vasta yks pistekisa pelattu uutta tulemista ja heti lävähtää IW:n voittopisteet puolustettavaksi. Vähän yli tonnin verran pisteitä tuonkin jälkeen RG:hen saakka puolustettavana.
No Miamista pyöräytti viime vuonna puhtaan nollan kun hävisi Mensikille avauskierroksella joten siellä on mahdollisuus vähän hakea kompensaatiota.
Kun liveissä näyttää sijaa 29, ei tuosta pitkä matka ole tippua GS- ja tonniseedien ulkopuolelle.
Toinen IW-finalisti viime kaudella oli Rune ja tästä kisasta tanskalaiselle -650. Lisäksi keväällä lähtee Barcelonan 500 pistettä et tulee aika paljon valumaan ennen mahdollista paluuta, jos se nyt Madridissa tapahtuu. PR tulee olemaan hyvä, ei entryjen kanssa ole pienintäkään ongelmaa. Mut seedien kanssa onkin toinen juttu.
Draper on tällä hetkellä yksi niitä harvoja pelaajia, jonka pohjataso on taatusti riittävän korkea…Täten kykenee loukkaantumisen jälkeen pysymään kärjen tuntumassa, vaikka tulisikin yksittäisten kisojen pieni töyssy seedien kanssa. Sanoisin, että tourilla on vain kourallinen pelaajia pl. Alcaraz/Sinner, jotka kykenevät mahdollisten loukkaantumisten jälkeen palaamaan taatusti tietylle esim. top 10/20 tasolle.
Sen sijaan Runen kohdalla en olisi täysin vakuuttunut, kuitenkaan hänen pohjatasonsa ennen loukkaantumista ei ollut mitään maata mullistavaa, joten paluu tulee olemaan aikanaan mysteeri pääseekö miten korkealle tasolle takaisin, kun kilpailu on muutenkin tiukkaa kärjen takana.
Runea onkin ollut ikävä. Tour ei ole sama ilman tätä virnuilevaa ja tulisieluista Tinttiä. Toivottavasti paluu siis tapahtuu massalle pehmeän laskun tapaan.
Mitä tulee Draperiin niin niin paljon kuin toivoisinkin, että kaveri nousee vielä Top-3:a kisuttelemaan niin en näe tai gut feelingin pohjalta tunne sen tapahtuvan. Ennuste on repaleinen, raskas ja synkkä. Yksi nimi lisää “wasted talent listalle” jos the worst case anti-jinx scenario toteutuu kaikesta huolimatta. Siltä se tuntuu.
TennisAce jota nyt siteeraan epäsuorasti jo kolmannen kerran jos en neljättä lyhyen ajan sisään lol nosti sekä Mensikim että Draperin vasta framille kandidaatteina NextGen Big 3:n kolmanneksi vakiojäseneksi. Voin nähdä sen tapahtuvan Mensikin kohdalla jonka ennuste on paljon valoisampi kuin ääriraskasta peliä Murray tapaan pelaavalla Drapeilla.
Draperin kohdalla ei ole oikein pelillisesti mitään sellaista periaatteellista estettä pysyä vähintään top 10:ssä, ainoa selvä kysymysmerkki on nimenomaan tuo loukkaantumisherkkyys. Tämä on selkeä määrittävä tekijä, miten tiheään näitä tulee olemaan uran varrella.
Draperin itse näen ehkä enemmän Sinner/Alcarazin ajoittaisena haastajana, mutta en niinkään heidän veroista säännöllistä GS-voittajaa/finalistia, enemmän ehkä tyyliin Wawrinkan kaltaisia yksittäisiä GS-voittoja pidän mahdollisena.
Äitin rooli ja intensiivisyys on näkökulmasta riippuen säälittävää, huvittavaa, hellyttävää tai jonkun mielestä ihailtavaa. No, yhtä kaikki, näitä kovan intensiteetin tennisvanhempia on todella paljon huipulla, enkä sanoisi, että se on pääsääntöisesti mitenkään hyvä asia.
Nykyisellään taitaa olla niin, että top 10 sisällä on kaksi kaveria, jotka vetää isän opeilla (Zverev ja Shelton), Ruud ja Tsitsipas sitten pari muuta huippupelaajaa. Onhan tuo ihan huippupelaajien osalta aika iso suhteellinen osuus. Noin muuten miesten puolella ei taida olla kovinkaan montaa “isävetoista” kaveria 100 parhaan joukossa.
Taustat on sitten toki ihan eri asia, eli näitä “taustamanagerina” toimivia vanhempia löytyy sitten vino pino…
IW:ssä nelurin puolella mukana myös paljon singelipareja. Esimerkiksi Sinner pelaa Opelkan parina ja Djokovic puolestaan Tsitsipasin kanssa. Singelin top 10 osalta nelurissa on mukana yhteensä seitsemän kaveria, ainoastaan Alcaraz, Musetti ja Fritz jättää nelurin väliin. Nähtäväksi toki jää, että kuinka monta vetäytymistä tulee ennen sunnuntaita…
Dubaihin Harrin ja Henryn kanssa jumiin jääneet Arevalo / Pavic myös kisassa mukana ja puolustamassa viime vuoden kisavoittoa.
Näiden mainittujen lisäksi top 100:ssä ei taida olla kuin Flavio Cobolli ja Luciano Darderi.
Sijat 101-200 välillä seuraavat pelaajat ovat isän valmennuksessa: Rafael Jodar, Christopher O’Connell, Dane Sweeny, Zsombor Piros, Pierre-Hugues Herbert, Alex Barrena, Daniel Elahi Galan ja Federico Cina
Sitten IW on ollut usein se Masters -kisa, joka vetää erityisesti kaksinpelaajia myös nelurikaavioon tavallista enemmän. HH:n kannalta kaikkein optimaalisinta olisi, jos voitto IW:ssä menisi kaksinpelitiimille/enemmän pohjakastin neluritiimille.
Arnaldi hävisi tupla-Mäkkärille 0-6 1-6!? Mitä ihmettä?! Jos on ollut loukkaantunut niin sitten kai sen vielä voi hyväksyä mutta varjojen maille on tämäkin lupaava pelaaja haipunut. Vedetään rasti nimen yli ja eikun jättilupausten hautausmaalle.
Mpetshi Perricardin pelissä ei ole enää voittavia elementtejä. Syöksykierre here we come. Eikös patonki vaihtanut just valkkuakin? No avail! Nyt pitäis keksiä jotain tai kuherruskuukausi tonni-Mastersissa on ohi.
Hurkacz - puolalainen jatkaa liukumistaan, tai sanotaan luisumistaan, rankingissa kohti 100 plus sijoja. Jannun pelin voittavat elementit korruptoituneet vielä pahemmin kuin Perricardilla jolla on sentään nuoruuden etu puolellaan. Hubylla on aina ollut ongelmana surkea kämmen jolla läppii palloa kokeiluluonteisesti kuin se olisi kryptoniittia tai plutoniumia.
Atmanen zingurakämmen ei kestänyt keskuskentän tuulisia olosuhteita vähää alusta Grigoria vastaan. Salamasyötönkin tuulenkestävyys tuli niin ikään osoitettua myytiksi. Miksi ranskalaisten pitää aina kääntää ja vääntää ja tehdä simppelistä monimutkaista ja “originellia”? “Taidetta” jotkut sanovat. “Avantgardea” toiset huudahtavat. Me sanomme: Roskaa! Katsokaa nyt kaverin yläkierrepitoista kämmenswingiä. Toimii ehkä hallissa mutta muuttuvissa olosuhteissa freimiosumat näyttävät olevan toistuvia. Lisäksi kaverin kämmensyötönpalautus on samaa luokkaa. Liian mutkikas ja pitkä backswing kun kaveri yrittää palauttaa vahvalla yläkierteellä eikä luovu “ranskalaisesta erikoislaadustaan” vahingossakaan ja vain blokkaa bolzia peliin kun tilanne sitä vaatii. -No, Dimitrov otti nopean ja ansaitun revanssin sinänsä yllätysvalmiista ranskiksesta.
Jodar - jessus sentään mitä sontaa. Nuori mies ei vielä kykene tasalaatuiseen suorittamiseen vaan joka toisessa kisassa saa isän kädestä, on “isä” sitten vaikka Shapo tai Tabilo. Oppirahoja. Ei vedetä vielä rastia nimen yli. Ei vielä mutta ehkä jo pian!
Hurkacz palasi vähän yli puolen vuoden tauolta United Cupissa ja siellä pelasi pirteästi viisi matsia neljä voittoa, perään AO:n avauskiekalla kaatui Bergs neljässä erässä.
Sen jälkeen viisi tappiota putkeen, Hubi-tyylisesti tie breikkejä on paljon mut niissä huomio kiinnittyy siihen, että näiden viiden tappion aikana voittanut vain yhden, hävinnyt kuusi.
Tuo Arnaldi on vähän mysteeri…Hänellä putosi viime vuonna Kanadan välieräpisteet, joten ranking droppasi yllättävän alas. Oletin kuitenkin, että pääsee noilta +70 sijoilta suht. pikaisesti eroon, toisin on kuitenkin käynyt. McDonaldille 6-0 6-1 on kyllä uskomattomat luvut, huomioiden ettei ole nopea alusta, joka puoltaisi McDonaldia paremmin, enkä ylipäätänsä muista Arnaldin ottaneen koskaan takkiin noin pahasti.
Arnaldi siitä erikoinen pelaaja, että hänen uran korkein ranking on 30, mutta ei ole koskaan ollut edes ATP-finaalissa.
Dimitrovin tyylikästä peliä oli kyllä kiva katsella pitkästä aikaa varsinkin kun verrokkina oli jopa kickit nousevaan palloon syöttävä (?!) Atmane noine kämmenveiveineen. Uran ehtoopuolella Dimikin tässä eittämättä operoi, joten toivotaan että paikat kestäisi ja saisi pelata terveenä viimeiset vuodet, joita ei taatusti enää montaa ole jäljellä. Kunnossa pysyessään peli riittää edelleen jopa haastamaan topkymppiä.
0-6 1-6!? Mitä ihmettä?! Jos on ollut loukkaantunut niin sitten kai sen vielä voi hyväksyä mutta varjojen maille on tämäkin lupaava pelaaja haipunut. Vedetään rasti nimen yli ja eikun jättilupausten hautausmaalle.