Collignon vs Dimitrov ja Quinn vs Hurkacz nyt tänä vuonna molemmat 2-0 nuorempien eduksi.
Collignon on mielestäni rankingiaan parempi pelaaja tällä hetkellä…Tosi hyvät puolustustaidot ja omannut nyt viime syksystä lähtien kapasiteetin syöttää jopa 230km/h syöttöjä. Collignon syötteli viime US Openin aikaan otteluissa jopa 15 kaksoisvirheen luokkaa olevia lukemia, tuota saatu karsittua jopa kolmannekseen. Vielä noin vuosi sitten ei ollut edes profiloitunut 220km/h syöttäjänä.
Tuo Quinn myös nuori nouseva pelaaja, voitti viime viikolla Phoenix CH-175 turnauksen. Quinnin otteita en ole liieemmin seurannut, mutta kuullut huhua että on alkanut ns. “net rusheriksi”, vahvan syötön ja kämmenen perään ryntää siis verkolle, kuulemma ei omaa muutoin kummoisia volley taitoja.
Dimitroville kävi eilen vähän Dimitrovit siinä kohtaa kun olisi pitänyt syöttää matsi kotiin kolmannen erän 5-4 tilanteessa. Sitä edeltävät pari syöttövuoroa piti helposti nollille, mutta tiukassa paikassa pelasi luvattoman huonon syöttövuoron, johon mahtui tupla ja murtopallossa metrin leveäksi vedetty kämmen. Taiskassa johti vielä minibreikillä 5-4, ja matsia siinäkin kohtaa tarjottiin pariinkin otteeseen, mutta heikkotasoinen verkkopeli maksoi lopulta matsin. Ja siinäpä se vähän kiteytyi Dimitrovin koko urakaari, jossa viimeinen vaihde on jäänyt niin kovin usein uupumaan.
Quinn toki ihan lupaava kaveri, mutta toistaiseksi tällä kaudella ATP-tasolla aika tahmeaa vielä ollut. Phoenixin osalta kovin päänahka oli Giron, mutta toki aina ihan hyvä saavutus kun voittaa yhdessä kisassa neljä erittäin tiukkaa matsia. Ehkä se antaa riittävästi buustia myös astetta kovempiin kisoihin.
Dimitrovin pelissä on ollut viime vuodet myös haastetta lukuisten luovutusten takana haasteita kuntopuolen kanssa, sen takia on joutunut ottamaan kompromisseja. Sen takia peli voi hajota herkemmin, jos ei pysty toteuttamaan omaa haluttua pelisuunnitelmaa optimaalisesti.
Sitten siellä on varmasti vastustajien tuoma puolustuseffortti, joka laittaa entistä enemmän painetta maalata lähemmäksi rajoja. Toki esim. viime vuonna Dimitrovilta aika dippi Madridissa Dialloa vastaan, kun oli myös matsipalloja. Tuo johtoasemin sulaminen kieltämättä yleistynyt viime vuosina enemmän otteissa.
Quinn oli kuulemma aika kova ATP-karsintaspesialisti viime vuonna, läpäisi niitä kovalla prosentilla. Yhteensä 10 läpäistyä karsintaa ATP/CH -tasot. Quinnin ässämäärät olivat vissiin Phoenixissa uran korkeimpia, vaikka muutoin Phoenixin ässämäärät eivät olleet kovin huikeita viikon aikana koko turnauksessa oikein kellään. Borges pystyi sentään yhdessä ottelussa 19 ässään ja Duckworth samaan otteluun 14, muutoin aika säännöllisesti alta 10 ässää per ottelu. Travaglialla 16 läpisyöttöä, mutta esim. tarkkasyöttöinen ja suht. lujaa syöttävä Halys aika maltillisia lukuja hänen standardeilleen.
Mihin perustuu oletus, että 17-vuotiaat kasvaa vielä 10 cm? Kyllä ne 2 metriset on tuossa iässä jo vähintään 198 cm. Lisäksi afrot saavuttaa usein maksiminsa nuorempana kuin esim. eurooppalaiset.
Muutamia senttejä tulee usein vielä yli 17-vuotiaana ja jotkut harvat voivat venähtää vaikka sen 10 cm, mutta poikkeuksia ovat.
No käytin termiä lähes kaksimetrinen eli 198cm voi olla ihan realistinen, en kuitenkaan poissulkenut +2 metrisyyttä. ATP -biossa oli 16v 11kk:n ikäisenä Kouamella 191cm, sitä ennen oli kirjattu vain 180cm.
Toisaalta noilla tietyillä senttimäärillä voi olla suht. merkittävä vaikutus pelaajan kannalta, mahdollisen pelillisille kokonaisuudelle kuin mitä nyt toteuttaa (eli peilautuen nykyhetken vahvuuksiin). Myöhemmin sitten nähdään mikä lopullinen mitta ja muuttuuko pelityyli aiemmasta kuinka merkittävästi vai lainkaan, vaikka tulisikin runsaasti pituuskasvua.
Diallo ainakin oli 17 vuotiaana vielä 191cm ja lopulta 203cm.
Jaahas the game is on. Hiukan jälkijunassa mutta nytkin taitaa olla sadetauko niin ei niin haittaa.
Katsoinpa aikani kuluksi Miami Day 2 high lights ja sattuneesta syystä Shapo - Botic matsissa kiinnitti huomiota Shapon heikohko kämmentekniikka erityisesti kun sitä vertaili Boticin kunnolla kiertyvään ja aukeavaan linkoon.
Hämmästyttävän heikko lyöntimekaniikka tuolla tasolla “hidden” in plain sight . En tunne kanukin pakottomien virheiden tilastoja per kämmen versus (yhden käden) rysty mutta kaipa niitä turhia virheitä tulee liikaa ainakin (tai myös) kämmeneltä.
Miksi nuori mies ei vie mailaa “telineessä” eli non-dominantilla kädellä syvemmälle kiertoon eli jonnekin vasemman olkapään kohdalle? Ei ehkä vie joku Khachanov ja kumppanitkaan (epäilen ainakin) mutta tilannetta Dennisin tapauksessa pahentaa sen jälkeinen liikeseuraanto. Hartiakäännös rajoittuu 90 asteeseen - ehkä vielä doable ja ookoo kun nykypelissä on kiire - mutta oikea käsivarsi ei tee tämän jälkeisessä swingin laukaisussakaan hartioiden takaisinkierron funktiossa vahvaa kontribuutiota kokonaisliikkeeseen. Käsivarsi ei ojennu oikeastaan missään vaiheessa ja menee sykkyrälle “saman tien” kuin kantokahvassa. Lyönnin energia lähtee puhtaasti/korostuneesti “jalkapumpusta” (ground-up force). Okay. You can do it that way mutta mitä sen jälkeen tapahtuu - usein lisää epäoptimaalisa “ratkaisuja”. Ei niistä nyt sen enempää.
Shapon kandeis miettiä kämmenlyöntimekanikkansa aakkoset ja periaatteet tyhjältä pöydältä uudestaan niin ehkä lähtis. Kontrasti van de Zandschulpin kämmenlinkoon oli ja on räikeä.
Lähetänkin konsultaatiotarjouksen pelaajan tiimille ensi tilassa. Jotainhan tuolle paikallaansutimisille on tehtävä. Turhauttavaa katsottavaa. Ja ei se vain “tästä” ole kiinni. Mutta jostain on aloitettava ja mielellään selkeästä ja yksikäsitteisestä puutteesta, sanotaan suoraan virheestä.
Kun vettä sattaa ja paussia pidetään niin hyvä tämä luppoaikakin on käyttää “hyödyllisesti”/pelin arkkitehtuuriin paneutuen.
Onhan tuo aika jäykänoloinen kämmen, onhan tuossa yläkierrettä ja ihan ok, jos saa extra-aikaa asetella sitä…Shapovalovin viime vuodet ollut aika yksittäisten piikkitulosten varassa, kahtena vuonna Dallasin hallissa osunut kunnon viikot ja Meksikon hiekkapaperi kentillä, tuolla kämmenellä saa vähän lisäaikaa itselleen.
Shapovalov on omissa papereissa menettänyt semmoisen huippupelaajan vaarallisuuden, esim. viime vuonna Tukholmassa oli ajoittain hyvin hankaluuksissa Leo Borgin kanssa ja muutenkin paljon yllätystappioita kasoittain. Nyt on ollut jo jonkin aikaa Kanadan sisäisessä nokkimisjärjestyksessä vasta kolmonen. Nuorempi Shapovalov vielä herätti monien ATP-pelaajien silmissä taatusti isommalla puumerkillä, mutta tuo on kadonnut ja muuttunut enemmän tavanomaiseksi ATP-jyräksi, en tiedä sitten puuttuu siitä tarvittava nälkä tehdä tulosta ympäri vuoden.
Tuon Quinnin ja Sakamoton syöttöliikkessä on yllättävän paljon yhtäläisyyksiä Zverevin syöttöön.
Quinnilta ensiluokkaista syöttämistä ja Ruudin turmio oli pienet marginaalit ja syötöt, joissa Ruudilla oli paikka ratkoa oli Quinnin onneksi kakkosruutuun, johon Quinn oli selvästi parempi kartalla kuin ykkösruutuun.
Tämä olisi mennyt kolmanteen erään todennäköisesti, jos Ruud olisi päässyt syöttämään omat syötöt ykkösruutuun ratkaisupisteissä.
Eikö ole kuvaavaa Shapon kämmenlyönnin fundamentaaliproblematiikalle siis sekin, että jos ja kun jannu jättää yksikkökäännöksen vähän puolitiehen eikä edes oikeaa käsivarttaan suorista vaan vie saman tien koukussa eteen, niin silti ei oikein ehdi ajoissa ihanteelliseen kontaktiin?
Juurikin näin. Jotain pitäis tehdä. Mutta kaipa se on sitten jo liian myöhäistä vaikka FLAW olisi havaittu ja asianmukaisesti diagnosoitu. En tosin pidättäisi hengitystäni.
Liian suuri variansssi on “tennisnikkarin” esityksissä. Huippupäivänä Shapo handlaa kaiken mutta sitten tulee taas näitä hohhoijaa holtittomia vetioja.
Hienoa. Jenkkien Eemil Ruusuvuori jatkaa kierrokselle! 3 (?!) Hienoa jenkille ja ehkä sitten meillekin. Ruud on tasainen mutta tuskin koskaan sitten taas säkenöivä. Ainakaan kovilla alustoilla
Jumalauta kun kova ukko toi Quinn. Ensi kertaa näin hänen pelaavan. Tykki syöttö, tappo kämmen, laadukas verkkopeli ja aggressiivinen pelityyli. Ruud ansaitusti kuoroon.
Quinn totesi Gill Grossin haastattelussa, että oli tehnyt hiljattain pieniä detaljimuutoksia syöttöön, niin on alkanut kyllä syöttö luistamaan ihan eri tavalla.
Olisikin kiinnostavaa kuulla mitä nämä “detaljitason” muutokset oli mutta ne on tietenkin liikesalaisuuksia. Tai sanotaan mahdollisesti. Toisaalta jos ja kun löytynee klippiä kaverin syötöstä before ja after niin pienellä salapoliisintyöllå tuon luulisi selviävän
Vähän yllätti, että Shapon kämmentekniikkaa kritisoitiin ja vastaavasti Boticin kämmentä kehuttiin. Teknisesti Shapon kämmen omaan silmään parempi. Ei kyllä näytä jäykältä vaan rullaa sulavasti loppuun, Boticilla sen sijaan tuollainen koukkukäsiveivi ja loppusaattokin usein vajaa.
Ihan selvä keissi. Jos nyt katsotaan em. high lights esimerkiksi. Tuskin Shapo pääsee lähellekåän Boticin mailanpäänopeuksia jne.
Ei pidä luottaa “silmäänsä” varsinkaan jos sitä ei tue tekniikkaa koskevan biomekaniikan tuntemus ja/tai ao. pelaajien kyseisten lyöntimekaniikkojen yksityiskohtainen analyysi.
Edit: En nyt jaksa ruveta tsekkaa jotain erillisiä YouTube klippejä jos ja kun ne on ehkä vielä jostain treenien alun rytmiin lyömisestä tms.
Perustan kantani näiden kahden tuoreeseen kohtaamiseen jossa molempien nykyhetken kämmenlyönnit olivat ottelutilanteessa hyvin näytillä.
Molemmat kritiikin kohteeksi tämän perusteella. Hollantilaisen kuvakulma eri ja oli ahdistettuna? Ei hyvä kumpikaan. Shapo näyttää kivemmalta kun on enemmän persoonallisuutta ja vasuri
6-2 7-6 voitto Diallolle, mutta veti kyllä aika ikävän kaatumisen tb:ssä…Saa nähdä pystyykö pelaamaan Humbertia vastaan toisella kierroksella, ottelun lopussa ei kaatumisen jälkeen juurikaan linkuttanut, mutta varmaan vielä menee adrenaliinin avulla.
Katsoin TennisTV:n 10min highlightsit ja eipä oikeastaan tarvetta muuttaa omaa kantaani. Shapon kämmen on varmasti yleisempi tourilla ja olisi helpompi opettaa junioreille, kun ei sisällä pahemmin mitään outouksia. Räjähtävyyttä tuosta toki puuttuu, mutta se ei nähdäkseni ole täysin tekniikasta kiinni, kun Shapon fysiikka ei muutenkaan näytä minkään lyönnin osalta räjähtävältä vaan on kulmikkaampaa sorttia jopa ihan pisteiden välillä kävelyssä. Botic sen sijaan lyö hyvin erinäköisiä kämmeniä pisteestä toiseen ja tuo ei ole itselleni koskaan signaali hyvästä tekniikasta. Kyynärpää on melko lähellä kroppaa ja ajoittain ollaan jotenkin jännännäköisesti kyykyssäkin. Loppusaatot vaihtelee rafamaisesta päänyläpuolelleveivistä (joka jää usein myös kesken) tuollaiseen pocket to pocket -foreen. Liike on kuitenkin räjähtävä ja varsinkin kun itseluottamus kunnossa (jonka kanssa on ollut usein selkeitä ongelmia, mutta hyvä jos ei enää), niin lopputuloskin on usein vakuuttava (ja vastustajan kannalta taatusti arvaamaton). Toimii hänelle, mutta kaukana mistään oppikirjamaisesta.
Ruud on tasainen mutta tuskin koskaan sitten taas säkenöivä. Ainakaan kovilla alustoilla