Ei ollut Fonsecasta haastamaan Alcarazia, sillä espanjalainen vei 6-4 6-4. Ei tehnyt Carlosille edes tiukkaa, joten vielä on nuorella brassilla työsarkaa edessä.
Draperille jäi toinen vuosi putkeen luu käteen Miamissa kun hävisi Opelkalle kahden taiskan kautta. Pelasi molemmat taiskat tosi heikosti, joista jälkimmäinen meni sukkana jenkille. Ei vaan missään kohtaa oikein päässyt Opelkan syöttöihin kiinni.
Tsitsipasista puolestaan muodostunut kunnon peikko de Minaurille ja taas tuli aussille noutaja. Taitaa olla voittosuhde nyt 12-1 kreikkalaisen hyväksi.
Sasha Bublikin vaisut otteet jatkuvat ja nyt tuli takkiin Berrettinille 6-4 6-4.
Bublikilla voi syntyä vähän hassu tilanne sijalla 11, sijaan 12 jo nyt yli 700 pistettä. Sijat 13 ja 14 Khachanov / Rublev vielä mukana mut ero jo karkeasti tonnin luokkaa sijaan 11. Jos Metukka pelaa sijalla 10 itsensä pitkälle tässä kisassa, kymppipaikkaan voi Bublikilla syntyä eroa yli 500 pojoa eli jäis aika hyvään välitilaan, missä välittömiä uhkaajia ei ole mut ylöspäin tarvis jo isompaa pottia.
Eikä lähtevien pisteiden osalta tuossa sakissa mitään dramaattista ole tapahtumassa seuraavaan kuukauteen.
Vikat kolme kisaa Bublikilla menneet aivan vihkoon, kahdessa vikassa tappiossa osuu silmään et kakkonen ei ole oikein toiminut. Eihän Bublikilla mikään superkakkonen ole muutenkaan 52 viikon keskiarvo tasan 50% mut Hijikataa ja Berrettiniä vastaan jäätiin selkeästi alle. Toisaalta Berrettiniä vastaan 6 breikkipalloa ei saanut yhtään napattua et siinä nyt yksi syy tappioon.
“Oppikirjamaisesta”!? Riippuu varmaan siitä kuka tai mikä taho näitä “oppikirjoja” kirjoittaa. Jos liiton tilaustyö niin sitten ehkä Shapo on “hyvä”. Ei jäykkyys, energian tuhlaus ja hidas mailanpää ole koskaan “hyvä” eikä ainakaan merkki oikeaopisesta kämmenswingistä. Katsotaan Sinneriä sitten vakkka. Nuorukaisen kyseinen lyönti on jalostunut jalostumistaan ja siinä on niitä elementtejä (elementtejä vai pitäisikö jopa sanoa “elementit” ), joita haemme. Hyvä on. Jannik ei taida kääntyä sitä 90 astetta ((+) juuri enempää ainakaan takaviivan päällä painavaa nousevaa palloa palauttaessaan but that is all good ja kuten toteamme edellä peli on nopeaa ja lisää siihen italiailsen piiiitkääät käsivarret ja mailan n. 340 (+ ?!) swingweight and do the math.
Hyvä on. Ei niin täydellistä ettei jotain “epätäydellistäkin”. Samasta syystä mallioppilaamme Syntinen pallonruoskija on mahdollisesti “joutunut tyytymään” rentoudeltaan ja kulmaliikemäärältään periaatteessa aina “ei-maksimaaliseen” double-bend konfiguraatioon jossa mailakäsivarren kyynärkulma on Djokon tapaan selvästi koukistunut pallonkohtaamishetkellä. (Tämä johtuu paristakin seikasta, kuten SSC refleksin vaimenemisesta kyynärnivelessä/ylipäänsä jäykemmästä käsivarresta sekä suuremmasta alttiudesta ulkoiselle “kitkalle” (vrt. voimapyörä)). Swing on siis kulmanopeudeltaan nopeampi mutta energiapotentiaaliltaan silti heikompi kuin extended forehand. Mutta nämä ovat juuriikin niitä realiteetteja jotka pitää otttaa huomioon yksilöllisen lyöntitekniikan optimoinnissa: the trade-off.
Joka tapauksessa Van de Zandschulpin kämmenlyöntimekaniikka edustaa kaikkia niitä perusarvoja ja fundamentaalihyveitä joita haluamme ao. tekniikalta. Se on rennon passiivinen oikeilla hetkillä ja laukeaa piiskamaisen räjähtävästi sisältä ulos. Ihmeellisestä kyllä hollantilainen ehtii kääntyä vahvaan yksikkökäännöksen ja palata vieläpä (about) ojentuneella käsivarrella kontaktiin. Better/more than Sinner tässä suhteessa. He is really doing something right there!
Samalla se, että mailan saatto “menee milloin minnekin” on vain positiivinen indikaatio siitä että swing säilyttää luontaisen pakottoman rentoutensa ja swing pathinsa myös kontaktin jälkeisessä saatossa eikä syyllisty siihen pakotetun jäykkään kyynärvarsikääntöön eli aktiiviseen pronaatioon (“jäykän liikkeen windshield wiper”) jota näkee Tourillakin liiankin kanssa: Opelka ehkä pärjää sellasella tekniikallla ja selviää 4/5:stä puhtain paperein - tai sanotaan kolme kertaa viidestä (voisi olla paremminkin siis!). Mutta erityisesti naisten tenniksessä tämä hirveä kouristelu ja käsivarren pakottaminen on epideemistä ja Iga Swiatek jos joku heniklöi - ja kipuilee tämän tekniikan kanssa.
Kontrolli - a double edged sword jossa double bend tekniikka voi auttaa. Mutta minkään pakotetun kontrollin kautta ei voi mennä ja odottaa että swing toimii optimaalisesti sen enempää “kontrollin” kuin mailanpäänopeuden muodossa.
Summa summarum. Siinä missä Sinner edustaa kämmenlyönnin räjähtävää koulukuntaa lyönnin kokonaisliikettä nopeuttavilla pienillä “kompromisseilla” (yksikkökäännös hiukan lyhennetty (aggressiivinen pelitapa "on the baseline) ja “double-bend” (maila nopeammin kontaktikohdassa ja mahdollinen kontrollin lisääntyminen/helpottuminen), Shapo tekee tämän kaiken oleellisesti väärin ja kämmenlyönti on raskaan hidas ja usein myöhässä .
Ei tässä mitään epäselvää pitäisi olla. Ja jos on niin ei tarvii ihmetellä miksi yksi opettaa yhtä ja toinen toista ja “anything goes” kunhan jotkut karkeat “perusteet (!) on kunnossa”. Onneksi ihmiskeho opettaa herkälle kuuntelijalleen usein sen “optimaalisemman” tavan vaikka sellaista ei “valmennettaisikaan” (kirjiamellisesti).
Loppuun vielä korostan: EI NÄMÄ OLE MITÄÄN MIELIPIDEKYSYMYKSIÄ. Pistäkää paketti kuntoon! (Ja hiljaista on kylätiellä!)
And by the way Steffie Tsiiitsiipas is back! Oli jo aikakin. Tästä alkaa nousu takaisin top-10:een? Sinnehän kreekki kuuluu on persoonastaan mieltä mitä tahansa.
Tsitsipas kaipaa vielä lisänäyttöjä, De Minaur match up ollut ihan ylivertainen hänelle nyt 12-1 Tsitsipasin eduksi. Tuon jos olisi hävinnyt, niin kyllä se on jonkintasoinen signaali nykytilasta. Toki ei varmasti heikennä tuo voitto itseluottamusta, vaan päinvastoin kaiketi.
Atmane on taas pitkästä aikaa iskussa, nyt kaatui Rinderknech statseilla ykkösellä voitetut 90% ja voittolyönnit/virheet 29/5. Seuraavaksi olisi tarjolla tod.näk. FAA. Atmane on nykyisistä ranskalaisista ainoa, jolla on kombo iso peli + tietynlainen voittajamentaliteetti, erottuu edukseen muista ranskalaisista pelaajista. Jää vaan nähtäväksi, pystyykö ottamaan isoja voittoja lopulta kuitenkaan.
Medvedev näyttää olevan edellisen kisan jäljiltä ihan loppu…UV index 5 tällä hetkellä.
No lopulta helpohko voitto kolmessa erässä, mutta hankala nähdä tällä viikolla mitään Sinner/Alcaraz haastoa samalla tavalla, voi olla mahdollisesti esim. Shelton kova pala 4. kierroksella.
Sijoitetutuista vielä Tienin ja Davidovich Fokinan, jälkeen putosi jatkosta: Shelton, Nakashima, Rublev ja Norrie. Tietysti myös Rinderknech, josta oli aiemmin puhetta…3. kierroksella mukana vain 18 sijoitettua pelaajaa, joista 4 putoaa jatkosta 100 % varmasti ennen 4. kierrosta eli 14 sijoitettua max. 4 kierroksella.
Quinnille tuottaa ongelmia syötönpalautukset erityisesti ykkösruutuun sekä Leheckan tuottamat kovavauhtiset flatit lyönnit, tuo on selvästi myrkkyä esim. kämmenelle, koska se on hiukan kulmikas , mutta parhaimmillaan tehokas kun saa riittävältä korkeudelta pallon ja tarvittavan extra-ajan lyönnille…Tällä perustella sanoisin, että odotan Quinnilta kovempia otteita massalta kuin ruoholta.
Ruud on nimenomaan yläkierrepelaaja, niin tuossa Quinnin kämmen pääsi oikeuksiinsa.
Quinn alkanut toisessa erässä enemmän slaissaamaan, jotta saisi sitä extra-aikaa peruslyönneille.
Etcheverry hyödyntää suurten mahdollisuuksien kaavion, joka avautui Musettin vetäytymisen myötä, täten uran vasta ensimmäinen Masters 4. kierros paikka.
Alcaraz kusessa nopeissa olosuhteissa klassisen kauniit tekniikat omaavaa Kordaa vastaan. Kordahan olisi toki selvää top10-kamaa, jos vaan pysyisi kunnossa.
Ryan Harrison näköjään Kordan nykyinen valmentaja.
Alcarazilla on mennyt viime aikoina pään sisään tällaiset hänen kutsumat “Federerit”. Viittaa siis ultratarkkasyöttöisiin pelaajiin, joilla on myös uhkaava peruslyöntipeli.
Ainut asia mitä Alcaraz ei voi ostaa on ulottuvuus, joka on tietynlainen rajoite 183cm pelaajana.
Eipä saanut Korda ottelua syötettyä kotiin. Selvästi paistoi jännitys. Kolme helpon rystyvirheen myötä Alcaraz murtaa ja samalla voidaan kysyä; nytkö ottelu kääntyy?