Kolme mandatorytonnia voi korvata 52 viikon periodilla, nämä tonnit ei saa olla ranking penaltyn alaisia. Penalttia syntyy jos vetäytyy kaaviosta ennen turnausta, jotain poikkeuksia löytyy sääntövihkosta.
Toinen huomioitava seikka, korvaavan kisan pisteet on pitäneet syntyä korvattavan kisan jälkeen.
Joo, jotain kolmekymmentä challenger-tason turnausta. On varmasti olennaisempaa nuorien kehityksen kannalta, että juuri tämän tason kisoja on paljon ja näyttää realisoituvat hyvin, kun katsoo nykyistä Italian tennistasoa.
Jos miettii jenkkejä, niin siellä sieltä löytyy yhdeksän päätourin kisaa, joista yksi on slämi ja kolme tonnikisaa. Lisäksi CH-kiertueelta löytyy joka kuukausi 1-2 CH-kisaa, vino pino ITF-kisoja, sekä todella kilpailukykyinen yliopistosysteemi. Siitä huolimatta edellinen amerikkalainen listaykkönen miesten puolella on varmaan joku Andy Roddick 2000-luvun alkuvuosina. Mutta jos miettii nykyistä top-100 listaa, niin jenkit on määrällisesti kärjessä. Onko siellä nyt 15 vai 16 jenkkiä sadan joukossa.
Ranskassa on Italiaan verrattuna enemmän pääkiertueen kisoja, myös CH-kisoja riittää. Mikä kyllä näkyy myös isossa määrässä top-100 pelaajia( yli kymmenen). Espanjassa isoja kisoja vähemmän, mutta jatkuvasti CH-kisoja. Briteissä puolestaan CH-kisojen määrä on suhteessa selvästi pienempi edellä mainittuihin.
Varmasti tuo CH-kisojen rakenne ja määrä mahdollistaa juuri sen, että miksi tietyistä maista puskee isolla kädellä pelaajia sinne top sataseen.
Australian hyvät määrät myös korreloituu, kun saavat rauhassa temmeltää omissa CH-kisoissa, vaikkakaan niitä ei ole liiaksi, tähän kylkeen varavaihtoehtona lähteä pelaamaan väljätasoisempia CH-kisoja Aasiaan. Tietysti ITF-kisoja myös mahdollista ottaa vaihtoehdoksi. Ei myöskään oma GS-kisa ole pahitteeksi.
Tuo toki näkyy enemmän välillä 101-200, osa toki niukasti sadan sisäpuolella.
Argentiinalaiset saavat myös temmeltää melko rauhassa E-Amerikan CH-kisoissa korostuen 200-400 välin pelaajat. Tietysti hyvillä tuloksilla sieltä voi ponnahtaa ATP-tasolle ja osa jää sinne, pelitavan muutos enemmän syöttöorientoituvaan suuntaan ei ole myöskään pahitteeksi ollut…Esim. Etcheverry, Tirante ja top 100:n ulkopuolella Federico Agustin Gomez sekä Francisco Comesana.
Mielenkiintoinen asetelma Ruud vs Navone, miten paljon Ruud kehtaa lähteä pitkiin ralleihin Navonen kanssa, Navone on väsymätön pallorallien pelaaja, pystyy pelaamaan kokopäivän pitkiä ralleja.
Periaatteessa ei mikään ihme, kun Navone voitti Bukarestin massakisan (joka kaikkein hitain massakenttä). Tuolla pelasi Molcania vastaan varmaan yli 60 % pitkiä palloralleja (+9 shots).
Navone käytti aika häikäilemättömästi hyväkseen, tuon Ruudin selvän säästöliekillä olevan peluun.
Bublik-Tien meni kyllä turbovaihteella läpi 30 gamea pelattiin 96 minuuttiin, tulee keskiarvoksi vähän yli 3 min per game, mutta tuo olisi matalampi ilman puoltenvaihtotaukoja.
Vertailun vuoksi eilinen Navone vs Munar meni sama aika (5 sec. eroa) ja pelattiin 16 gamea.
Kyrgiosin ikuinen paluuprojekti kokenut ehkä pientä inflaatiota kun se on yks tai kaks matsia ja sitten puolen vuoden pelitauko. Mielenkiintoinen lisä kuitenkin ens viikolle, jos kroppa taas leviää kentälle heti kättelyssä niin näkeepähän aussia myös ruohoilla ainakin sen yhden kerran. Kolme vuotta on edellisestä ruohomatsista vierähtänyt.
Mun käsityksen mukaan tarkoitus pelata hurjat kolme kisaa pötköön eli tuosta vielä Halle ja Mallorca. Aikamoisen rastin vetänyt itselleen, kai siellä sit luottoa et tällä kertaa ei rupea konehuoneessa savuttamaan heti avausmatsissa.
No ei tätä paluuta nyt uskalla enempää kommentoida, antaa ukon ensin pelata ja sitten sen näkee mikä on meno näin kesäkuussa 2026. Että kuinka tosissaan tuolla ollaan ja miten se kroppa nyt kestää kisaleveliä.
Zverevillä on ensimmäisen GS-tittelin myötä aito mahdollisuus nousta Wimbledonin jälkeen (huippu Wimbledon) jopa Alcarazin edelle maailmanlistalla…Tietysti tuo ei muuta kokonaiskuvaa erilaiseksi näiden pelaajien välillä, ellei sitten Alcarazin vamman laatu olisi odotettua pahempi, millä olisi heijastevaikutuksia loppu-uraan.
Tässä ohessa myös FAA on tekemässä uuden career high (4. sija).
Arne Six mainitsi finaalilähetyksessä, että myös US Open saattaa jäädä Alcarazilta väliin. Saas nähdä että kuinka viheliäisestä vammasta onkaan lopulta kyse…
Alcarazin vamma on viheliäinen koska Wimbledonin vetäytyminen tuli niin tolkuttoman aikaisin, se kertoo paljon asioita vaikka mitään yksityiskohtaista tietoa ei olekaan saatavilla.
Vaikka Carlos statementissa kertoi kaiken sujuneen hyvin, lopulta tilanne lienee jotain muuta. Alun perin melko pian vammasta tiedottamisen jälkeen oli juttua, kuinka Alcarazin tiimin target paluuseen olisi Queens. Ei siinä montaa viikkoa mennyt kun tuli Wimbledonin vetäytyminen ja koko ruohokausi siivottiin kalenterista. Kun tiedetään toukokuun puolivälissä ettei olla heinäkuun alussa pelikuntoisia, kyllä se on suora signaali et vamman laatu on ehkä pahempi mitä halutaan julkisesti viestittää.
Ja nyt jos tosiaan jää jenkkitouri ja US myös pelaamatta, puhutaan kyllä aika huolestuttavista asioista varsinkin kun vamma koskee yhtä tennispelaajan kriittisimmistä paikoista.
“Inflamed tendon sheath” näytti olevan Alcarazin vamma, onko tuo nyt sitten jännetuppitulehdus? Nuo jännetulehdukset ovat kyllä pitkäaikaisia riesoja. Itse kärsin viime vuonna akillesjännetulehduksesta joka alkoi elokuussa ja heti joulun jälkeen alkoi tuntua normaalilta.
Tuosta voi saada indikaatiota, onko Kyrgiosilla syöttöpuolessa yhtään valoa tunnelin päässä, esim. tuota Moutet ottelua silmälläpitäen vai onko homma täysin repaleista.
EDIT. Sateen takia neluri siirretty luultavasti vasta keskiviikolle…Huomenna siis suoraan luvassa illasta Kyrgiosin kaksinpeli.
Kaikessa yksinkertaisuudessaan kyseiselle päivämäärälle jo kerätyt pisteet. Eli ei varsinainen ennuste, vaan ikään kuin pohjapisteet kulloisenkin päivämäärän rankingiin.