Pitäisikö oikeastaan puhua viiden suuren aikakaudesta. Onhan Stan moninkertainen GS voittaja eri alustoilta ja vieläpä näitten GOAT pelaajien kaudella. Viime vuosien vammakierre vain voimistaa kuvaa harvinaisen voimakastahtoisesta pelaajasta. Andyn kohdalla tuo Wimbledonin valloitus on nostanut arvostusta suhteessa enemmän.
80-lukulaisten parhaat tai ainakin eniten tienanneet:
- Djokovic 140 MUSD
- Federer 129 MUSD
- Nadal 120 MUSD
90-lukulaisten vastaavat: - Thiem 22 MUSD
- Zverev 20 MUSD
- Raonic 18 MUSD
Kaikki edelleen mukana AO:ssa.
Ei tullut Rubleville huippuonnistumista avoimissa, vaan kohtalona putoaminen neljännellä kierroksella tylysti 0-3 Zvereville. Ikuiseksi mysteeriksi jää, olisiko lepoviikko ennen turnausta antanut Rubleville eväitä Zverevin kaatamiseen. Tiedä sitä, mutta Sasha kyllä tuntuu yksinkertaisesti pahalta match-upilta venäläiselle. Rublevin yksitoikkoinen voimatennis sopii hyvin Zvereville, joka ei yleensä nauti rytmiä vaihtavista vastustajista eikä siitä, että joutuu itse jatkuvasti pistämään palloon vauhtia.
Rublev on monella tapaa uuden sukupolven Davydenko. Peli näyttää usein hosumiselta, kun yrittää liki epätoivoisesti nostaa tempoa ottamalla kaikki lyönnit niin pian pompun jälkeen kuin mahdollista. Myös puolustuslyönnit pyrkii liki poikkeuksetta lyömään kovaa. Tempopelillään myös pelaa itseään välillä turhaan ulos ralleista. Kenttäpositio monesti liian aggressiivinen ja altistaa itsensä vastustajan counterpunchille. Väkisin kovaa ja aikaisin lyödessä myös tarkkuus monesti kateissa; lyönnit ovat periaatteessa kovia mutta liian keskellä tai helposti luettavissa. Zverev pääsi useasti rokottamaan pitkin linjaa rystyllä, kun Rublev turhaan kiersi kämmenelle ja löi sisältä ulos kovaa mutta tehottomasti.
Davydenkon pelissä järkyttävä tempo ja jatkuva paine olivat käytännössä ainoa tapa voittaa. Sama filosofia tuntuu olevan Rublevilla, mutta olisiko hänellä eväitä pelata monipuolisemmin ja puolustaa järkevämmin? Koljan uskomattoman tason, taidon, riskinottokyvyn ja tajuttoman in the zone -pelaamisen saavuttamiseen tuntuu joka tapauksessa olevan vielä matkaa.
Federerillä ilmeisesti selkä ongelmia. Syötön nopeus tippunut hurjasti.
Sandgrenilla ollu jo pari matsipalloa, muttei ole vielä uskaltanut ottaa…
Mitenkähän monta noistakin ottelupalloista Federer pelasti vain siksi, että vastustaja tiesi kentän toisella puolen olevan Federer?
Kyllä jos Federer vielä tämän vie, niin pakko olla kypsä seuraavassa pelissä, vaikea uskoa, että enää palautuu mitenkään.
Kun “kuuppa” ei kestä, niin se ei kestä. Voittamisen pelko on paha “vihollinen” tenniksessä ja tietysti muissakin urheilulajeissa.
Ei olis eka kerta kun kuitenkin palautuu… No 5. erä vielä.
Jos Sandgren tämän häviää niin on saman luokan choketus kuin Jarkolla Andya vastaan muutama vuosi sitten.
Sandgrenin GS-semi olisi tilastojen mukaan kuin Filip Dewulf RG 1997 rankingilla ATP122. Vuotta aiemmin ATP46.
Sandgren ATP100 vuotta aiemmin ATP41.
Tottakai Medvedev ATP100 eteni RG finaaliin 1999 ja melkein voitti sen.
Ja Ivanisevic ATP125 voitti Wimbledonin 2001.
Mutta nuo olivat jo aiemminkin huippunimiä ja eivät vertaudu Sandgreniin. Mutta tuo Dewulf kyllä.
Toisaalta Sandgren on tuttu näky ollut aiemminkin GS kisojen toisella viikolla, mutta ei semissä saakka.
Oli se Dewulf yllättävämpi.
Haha Rogerille murto viidennessä erässä, pappa se jaksaa…
Koko kauden mittakaavassa olisiko ollut selän puolesta freesimpi seuraavina kuukausina jos olisi hävinnyt jo Millmanille?
Oliko suunnitelmissa pelata helmikuun lopussa? Nyt tuskin pelaa. Mutta eihän legenda tähtää muuhun kuin GS-menestykseen.
Ja pappa meni ottamaan koko matsin. Kova jätkä.
Nyt pitää vaan toivoa, että Raonic voittaa viidessä erässä ja kuuden tunnin jälkeen. Muuten semifinaali tulee olemaan aika yksipuolinen, jos Roger edes pystyy pelaamaan.
Rookeri Veteraani osaa kyllä palautumispuolenkin kohtuudella. Pitää kyllä kurkkia välieräkin, ainakin millä taktiikalla lähtee yrittämään Djokoa vastaan. Tennesseen poikaa harmittaa nyt tavallista hävittyä matsi enemmän…
Sandgrenilla 7 hukattua ottelupalloa 4. erässä. Rogerille riitti yksi.
Sandgren oli kyllä aivan kipsissä jokaisessa ottelupallossa. Federer ei kuitenkaan ihan super ihmeitä niissä tehnyt vaan lähinnä löi palloa kenttään.
Sandgren pelasi valitettavan heikosti monet niistä 4. erän ottelupalloista ilmeisesti kipsaamisen takia. Mutta tällaisia käy joskus parhaimmillekin pelaajille, kuten Federerille itselleen Wimbledonissa viime vuonna.
On hyviä pelaajia, huippupelaajia, ja sitten on niitä, jotka 38-vuotiaana ja vammasta kärsivänä pelastavat 7 ottelupalloa rauhallisella pelillä, ja voittavat viidessä erässä. Tuohon kun laittaa perään vielä Millman-matsin nousun, niin onhan jo tuo 720 pistettä yli odotusten.