Kaverukset Emil vastaan Botic kamppailussa Miamin puolivälieräpaikasta. Tuosta tulee mieleen, kun Jarkko pelasi Indian Wellsin semifinaalipaikasta Paradorn Srichaphania vastaan 2006. Se on (itselleni) yksi Jarkon uran katkerimmista tappioista.
Jarkko oli pudottanut edellisellä kierroksella Marat Safinin ja voittanut juuri edellisenä vuonna kaksi kertaa kaverinsa Paradornin. Oli vahva luotto, että Jarkko etenee mastersin semeihin. Äärimmäisen tasainen vuoristorata kääntyi kuitenkin Jarkon tappioksi 5-7 kolmannessa erässä.
Matsin jälkeen lohdutti ajatus, ettei tämä jää Jarkon viimeiseksi sanaksi tällä tasolla. Tuon jälkeen ei Indian Wellsissa kuitenkaan kolmatta kierrosta pidemmälle päässyt. Miamissakin Jarkko eteni uran aikana vain kerran 16 parhaan joukkoon.
Emilin ja Boticin kohdatessa päästään siis nauttimaan suomalaisittain melko erityistä matsia.
Paradornin ura oli kääntynyt jo selvään laskuun vuonna 2006. Vuosina 2002-2003 paradorn pelasi todella näyttävää ja tehokasta top10 tennistä. Todella harmi että ura jäi ilmeisesti vammojen takia niin lyhyeksi.
Voittolyönnit vs. helpot virheet tosiaan ATP:n sivuilla Ruusuvuorella 28-18, mutta ottelulähetyksen lopputilaston mukaan 23-30. Danielilla vastaavasti 18-21. Näitä tilastoja laskevat ilmeisesti eri tahot omine kriteereineen?
Tuntuu, että nuo negatiiviset tilastot ovat enemmän kohdillaan oman helppo virhe -määritelmämakuni mukaan.
Jarkkokin pääsi urallaan mastereissa 77 yrityksellä vain 4 kertaa puolivälieriin eikä kertaakaan välieriin (Wikipedian mukaan). Historiallinen paikka Emilillä sinälläänkin.
Joo, ne ATP:n viralliset tilastot on infosysin dataa, ja jotkut sanoo, että ne on just paremmat?Joka tapauksessa niitä virallisia statseja kannattaa käyttää, kun vertailee eri pelaajia, koska eri mittareita käyttäessä tulee harhaanjohtavaa tietoa esim., kun miettii jonkin matsin betsaamista.
Mutta minun silmään Ruusuvuori pelasi hyvin ja aiheutti Danielille enemmän vaikeuksia palloralleissa kuin Zverev ja kumppanit. Voi olla, että Daniel tykkää enemmän yläkierteisistä peruslyönneistä ja Emilin suorat ja aikaisin otetut peruslyönnit syvälle on hänelle myrkkyä.
Oli Daniel matsi Emililtä taktisesti tosi onnistunut suoritus. Toisen erän tiebreakissa tulu verkolle neljä kertaa ja kaikki pisteet voitti. Milloin viimeksi Emil tullut verkolle edes koko matsissa yhteensä neljä kertaa?
Joo, tätä olen toivonut itse pitkään. Se tuntui toimivan ameriikan kiertueella pari vuotta sitten, kun hetkellisesti lisäsi tuota, mutta sitten ne vain jäi.
Yleisemmin verkoille nousuista ihmettelen näin harrastajana, miten vähän pelaajat käyttävät lob:a verkolle nousuja vastaan ja toisaalta silloin harvoin, kun käyttävät, niin tarkkuus ei ole monilla kovin mairittelevaa. Mtta toisaalta onnistunut lob tuntuu olevan erittäin tehokas. Sillä saa ensinnäkin aikaa ja toisaalta vastustaja harvoin pääsee kovin hyvästä asennosta enää lyömään, eikä varsinkaan katsomaan, mihin on optimaalista sijoittaa. Siis myös ammattilaistasolla.
Näin täysin maallikkona ainakin itsestä tuntuu, että tuo taitaa olla aliharjoiteltu lyönti, josta voisi pienellä panostuksella moni pelaaja saada erittäin toimivan lyönnin ja tise ainakin valmentajana vähän tuohon panostaisin. Kokemukseni on tietenkin vain pubitason peleistä, mutta noin suhteessa muihin lyönteihin (esim. hyvät ohituslyönnit), lob on mielestäni jopa varsin helppo lyönti ja ammattilaistasolla tuo voisi vain korostua,koska periaatteessa siellä ohituslyönnit täytyvät olla 100 kertaa parempia kuin minulla, mutta lobiin ei tarvitse lisätä kovuutta yhtään, vain korkeus pitää pystyä pitämään vakaammin riittävänä ja pituus vähän tarkempana.
Aktiivisella Lobilla siis näkisin tuotavan mukavasti lisävaihtelua ja sitä kautta epävarmuutta jollekin Cressyn kaltaiselle vastustajalle. Syötönpalautuksiin tuota voisi luultavasti harjoitella vieläkin varmemmaksi. Siinä olisi Cressyltä iso ase pois, jos ei oikein viitsisikään enää lähteä syötöstä verkolle, kun ei koskaan tietäsi, tuleeko sieltä painava ohituslyönti, vai sittenkin lob, johon outuu juosta hillittömästi.
Onko tämä puhdasta haihattelua oikeiden tilastojen varjolla? Onko Lob tosiasiallisesti ammattilaiskentillä huono ja tehoton lyönti, vai onko kyse vain vähän fakkkiintuneisiin asenteisiin liittyvästä seikasta?
Jos en väärin katsonut, niin verkolle tuloja oli 17, joista 15 voitettua pistettä. Tämä oli ihan selvä avain otteluvoittoon ja varsinkin toisen erän voittamiseen, kun takakentältä virheitä tuli erän aikana runsaasti. Olipa kivaa katseltavaa!
Nelinpelissä ammattilaisetkin käyttää aika paljon lobbeja, jopa syötönpalautuksena.
Kaksarissa ammattilaistasolla, lobin täytyisi olla niin hyvä että hyökkääjä ei pysty lyömään smashiä, ne kyllä yleensä hyökkääjä taitaa voittaa keskimäärin.
Nelurissa smashin puolustaminen on helpompaa kun on kaksi yrittämässä.
Pubitenniksessä (ainakin C-luokkaan asti) joo, lobbi on hyvä lyönti, kun pelaajilla on kehnot smashit, ei tarvitse saada takarajan lähelle, vähempikin riittää varsinkin jos saa rystypuolelle nostettua.
Rafa Nadal on harjoitellut a-ruudun kulmasta puolustavan lob palautuksen jota oikeastaan nykypäivänä ei kukaan muu osaa. Nykyhuipputenniksen tempo ja kierteen määrä tekevät lobista äärimmäisen haastavan lyönnin. On aivqn eri asia lyödä lobi kun kaikki muutkin lyönnit on jo vslmiikso lobeja. Huipputenniksessä pallo tärähtää niin kovaa että aggressiivista yläkierrelobia ei palautuksena pysty kukaan lyömään, ei edes Nadal.
Puolustavan lobin heikkous on että huipputasolla sillä yleensä häviät pisteen. Ammattilaistason miespelaaja voittaa pisteen jos puolustava lobi on vähänkään heikko. Puolustava lobin täytyy tulla joko aivan takarajalle tai sitten varsin taakse ja rystylle. Nadal on todella taitava kontrolloimaan suuntaa ja saa tuon a-ruudun puolustavan lobin suunnattua oikeakätisen rystylle. Hänkään ei käytännössä koskaan lyö puolustavaa lobia omalta kämmeneltään tai ylipäänsä b-ruudusta. Arvelee aina olevan parempia vaihtoehtoja.
Oh yeah, nyt ei ole epäselvyyttä, ettenkö Emiliä kannusta ikuisesti. Kerrankin vielä parikymppinen nuori, joka kuuntelee musiikkia, eikä rytmiuhopuhetta!
Kyllä Emppu taitaa myös räppiäijä olla, vaikka nostikin tässä zepukat ja pepperssit esiin. Mutta mitäpä väliä sillä on. Tänään Emil ottanee uransa suurimman voiton, uuden ennätysrankingin ja menee Mastersien kvartsiin.
