In Slim Jesus we trust.
Mielestäni tappio-otteluiden syiden puiminen ja arviointi yleisesti on kiehtovaa monelta eri kantilta…Pidemmällä aikavälillä pystyy katsomaan, että toteutuuko tietyt kaavat tappio-otteluiden kohdalla tai pelilliset teemat…Näillä tietyillä asioilla voi tehdä jonkinlaisia johtopäätöksiä, missä pelaaminen menee tällä hetkellä ja mitä voinee odottaa tulevista turnauksista. Pystyy havainnollistamaan mahdollisesti tietyt kipukohdat, minkä takia ei tulosta synny toivotusti, eikä nojata yksistään pelkästään johon pelaajaan antamiin lausuntoihin, joilla tietysti on jonkinlainen painoarvo, mutta kriittisesti niitäkin pohtien.
2 tykkäystä
Sinänsä nurinkurinen tulokulma, koska tappiot ne opettavat ja tarjoavat sitä analyysin jutun juurta enemmän kuin smooth voittoputki jota on sinänsä siistiä seurata ja tuuletella. Kun peli toimii niin se toimii. Toki kehitysaskeleiden ottaminen on oma hieno lukunsa joka pitää kirjata kronikoida kansien väliin.
Mutta kuten Graham Greene kerran sanoi: Onnesta ei voi kirjoittaa mitään. Menestystarinat ovat toki “hienoa luettavaa” mutta 'mielenkiintoisia’ vain tuhkimotarinan osalta. Saman totesi toki tunnettusti tavallaan myös Leo Tolstoi Anna Kareninan avausriveillä. 
2 tykkäystä
Kyllä tappiot muistiin jää välillä paremmin kuin voitot ja tappioista saa rakennettua syvempää pohdintaa. Onnistumiset yleensä ei tarvitse sen isompaa perkaamista, silloinhan kaikki saattaa kulkea miten pelikirjassa on lukenut ja kun juna kulkee raiteellaan, ei muuta kun takapuoli penkkiin ja nauttimaan suomalaisten hyvistä peliesityksistä.
Mut oma viestini oli suunnattu lähinnä pohdintaan, miksi tappiot ei täällä aiheuta yhtä vilkasta keskustelua kuin voitot. Mun mielestä tappiot usein siirtyy yleiskeskustelun puolelle osaksi vaikka sitä, että missä mättää jos nyt on esimerkiksi vaisu vaihe menossa. Esimerkiksi Virtasen heikko jakso ennen Roannea, ei siinä yksittäinen tappio paljoakaan merkinnyt vaan ainakin itse näin asian isompana kokonaisuutena missä heikko pelivire seurasi matsista toiseen ja sen pohdintaa, mitä siellä taustalla oli vialla.
Voitokas ottelu pyörii kisarupeamakeskustelun ympärillä tarjoten esimerkiksi kaaviopohdintaa sun muuta, samaa pelaajaa pyöritellään useamman kerran otteluseurantaketjussa saman viikon aikana, tietyllä tapaa jokainen viikon matsi linkittyy toisiinsa ja siitä tulee yks kokonaisuus. Se pelaaja saa paljon näkyvyyttä useammassa ketjussa, jos päätyyn asti menee niin eihän täällä muista kerkeä paljon edes keskustelemaan kuten Oton kanssa viime viikolla nähtiin.
Ja niinhän se joka puolella, voitokas matsi tuo kasan hurraa-viestejä ja nostaa odotuksia. Tappiot ja huono matsi niin keskustelu vähän tyrehtyy tai muuttaa ainakin olomuotoaan. Tappioiden analysoiminen ihan toisenlaista argumentointia kuin hyvä matsi-kommentointi eikä kaikilla ole halua sellaiseen keskusteluun edes lähteä.
1 tykkäys
Joo, tappio-ottelut on vähän sellainen asia, että se saattaa vaatia erilaista lähestymiskulmaa otteluun ja pyrkiä huomioimaan niin paljon eri näkökohtia pelaamisen kokonaisuudesta sekä saattaa tarvita pidemmän aikavälin perspektiiviä, jotta pystyy havaitsemaan selkeät kohdat pelin aikana eikä vain keskittyä yksistään siihen, että voittaako ns. oma “suosikki” matsinsa tai johonkin muuhun epäolennaiseen seikkaan matsin aikana. Tuohon itsekin aikanaan liialti sortunut, niin tällöin jää monesti katveeseen mistä syystä tuli nyt tätä tiettyä pelaajaa vastaan tappio, vaikka toisen pelaajan ranking oli mitä oli “vain”.
Tietysti avainasemassa on myös minkä verran haluaa käyttää vaivaa/riittää aikaa tutkiakseen esimerkiksi matsin ennakkoasetelmia ja mitä mahdollisesti voi odottaa etukäteen jostain ottelusta huomioiden erilaiset muuttujat, minkälainen ennakko-odotus on esim. minkälainen pelin kuva tulee olemaan yksittäisessä ottelussa, kumpaa pelaajaa match up suosii, mikä tulee olemaan ratkaisevaa ottelun kannalta etc…Pointtina, että pyrkii yhdistelemään kaikenlaisia tiedonjyviä kokonaisuudeksi koittaa arvoittamaan kokonaisuudessa, mikä painaa eniten vaakakupissa kussakin matsissa.
Tietysti voi olla vaikea kokonaisuus on hahmoteltavaksi sellaiselle, joka seuraa tennistä tai jtn. muuta lajia puhtaasti katsomisen ilosta tai että ns. oma suosikki oma pärjää, se ilo toki heille suotakoon. Onhan se ylimääräistä bonusta sivussa, jos Suomalainen pärjää tenniksessä huipputasolla.
Tässä hyvin jäsennelty artikkeli Empun kertomana. Itselle nousi mieleen kohdat “puhelimesta se lähti” ja “elänkö omaa vai jonkun toisen unelmaa ?”
HS Visio | Emil Ruusuvuori katosi tenniskentiltä – Nyt hän kertoo ensimmäistä kertaa, miksi mieli järkkyi
6 tykkäystä
Mielestäni jutun ja koko keissin avainkappale on tässä: “Sitä jotenkin tuntee itsensä paremmaksi, kun lapsena menestyy. Sillä on isot varjopuolet, kun ’haippaus’ alkaa nuorena. Ei opetettu, miten menestystä sitten käsitellään.”
Kokee että hyväksyntä on ehdollista ja tulee vain menestyksen kautta. Itsensä arvottaminen muita paremmaksi johtuu heikosta itsetunnosta ja johtaa osaltaan siihen, ettei voi näyttää haavoittuvuutta ja tämä nostaa vielä painetta olla vieläkin parempi. Kierre on valmis ja seuraukset on tiedossa. Hienoa, että tällainen juttu on tehty, siitä voi monet muut ammentaa oppia itsensä käsittelyyn.
7 tykkäystä
Harmi kun on maksumuurin takana. Itäsuomalaisena en nimittäin rupea Hesarin tilauksia tekemään.
2 tykkäystä
Se on kuitenkin realiteetti, että varsinkin miesten maailmassa on aina kovaa keskinäistä kilpailua ja enemmän tai vähemmän määrin itseä arvotetaan menestyksen ja paremmuuden kautta. Sen takia kilpaurheilu on ylipäätään olemassa.
Ruusuvuoren tapauksessa se vaan meni ilmeisesti sitten lapsena jo vähän yli ja koki liikaakin paineita, kun lapsuudessa pitäisi saada jotain vastapainoa sille. Mutta sinänsä tuossa ei ole varmaan mitään poikkeuksellista, ei huippu-urheilijaksi pyrkiminen ole vähempään tyytyvien keskivertoihmisten hommaa.
Tarkoitan tämän lähinnä positiiviseksi viestiksi Ruusuvuoren suuntaan, että hyvä, että on ollut rahkeita raivata itsensä huipulle ja on sitä kautta saanut menestystä ja statusta, jota 99,9% nuorista miehistä ei ole lähelläkään. Sen päälle voi rakentaa, vaikka on ollut noita vaikeuksiakin.
Yritän copypasteta textinä…
Älä yritä, se on tekijänoikeusrikkomus.
1 tykkäys
Empun matsi huomenna illalla joskus yheksän maissa 
2 tykkäystä
Rehellinen artikkeli tosiaan Ruusuvuoresta. Uutena ja jokseenkin hämmästyttävänä nostona toi älypuhelimen vaikutus nuoren miehen psyykkeeseen. Ehkä sen ammatin varjopuoli, että reissataan paljon ja kuten artikkelissa mainittu ei pelikaverit ole aitoja ystäviä. Siksikin erityisen tärkeää että Kontisen Henkka mukana niin on juttukaveria somen ulkopuolella. Ei voi kuin toivoa isosti jaksamista ja edelleen toipumista!
1 tykkäys
Ei tossa puhelimessa mikään hämmästytä. Olen kv. junnukisojen yhteydessä (huolestuneena) seurannut, kuinka osa pelaajista istuu omaa matsiaan odotellessa tuntikausia puhelin nenän edessä, eivätkä tee juuri mitään muuta. Olen myös kuullut, että jotkut propelaajatkin pelaavat esim. counterstrikea läpi yön sen sijaan että nukkuisivat riitävästi. Monissa lajeissa on tajuttu, että huipuilta ja sinne pyrkiviltä on some ja päätelaiteiden käyttö rajoitettu voimakkaasti, koska se vaikuttaa negatiivisesti suorituksiin ja keskittymiskykyyn.
Joudun käymään vuosittain näöntarkistuksessa ja optikkoni kertoi minulle, että nuorten näkökyky on huonontunut merkittävästi viime vuosina ja nuorille määrätyt silmälasit lisäntyneet - tutkimusten mukaansyynä tähänkin on liiallinen puhelimien ja tablettien näpläily.
1 tykkäys
Ehkä nyt menee jo vähän ohi Emil Ruusuvuoren aiheen, mutta tablettien, puhelimien ja TV:n katselu on aiheuttanut jo monille lapsille näköongelmia. Nyt puhutaan jo ikähaarukasta 1-4v. Nykypäivänä tabletti lyödään jo 1-vuotiaalle ja sitä kun siinä muutenkin kehittymättömän näön kanssa naputellaan “10cm” päästä pari-kolme tuntia päivässä, niin en ihmettele lainkaan miksi esimerkiksi silmälasien käyttö on lisääntynyt. Näissä suurin on hajataittojen lisääntyminen juuri läheltä seurattujen päätelaitteiden takia..
Eipä tässä kovin kauaksi tarvii mennä, niin esimerkiksi F1 puolella videopeleistä (sim) tuttu Max Verstappen pelaa käytännössä 24/7. Tenniksestä taas tuttu nimi Nick Kyrgios on myöntänytkin, että jos ei dokaa niin pelaa videopelejä yöt läpeensä.
Juu, lähinnä hämmästelin, että kännykkä nostettiin yhdeksi juurisyyksi paniikkikohtauksille ja masennukselle. Somen epätodellisuus kasaa nuorille paineita menestykseen, ulkonäköön, maineeseen ja ilmeisesti menestyneet urheilijatkaan ei ole asialle immuuneja.
Ahdistuksesta, joihin myös paniikkihäiriö kuuluu, puhutaan jopa kansantautina. Tässä juurisyinä on toki oma geneettinen alttius neuroottisuuteen (kuten Emil esitteli omaa tulostaan ja samalla puffasi alustaa), toisaalta nykyinen kasvatustapa, jossa annetaan ymmärtää, että sinusta voi tulla mitä tahansa. Tämä johtaa siihen, että olet itse vastuussa menestyksestä tai menestymättömyydestäsi. Ja sitten some-maailma, joka tuo vertailun eli iloiset ja menestyvät kaverit joka paikkaan.
Toisaalta ahdistus kuuluu ihmisyyteen, mutta tänä päivänä ollaan huonoja hyväksymään nk. negatiivisia tuntemuksia ja ajatellaan, että muilla menee paljon paremmin tms. ja minä vain ryven jossain paniikkiajatusten suossa.
Emil kohtaa toisella kierroksella huomenna Francesco Passaron ATP-139…h2h 0-1 Passaron eduksi 57 67 voitto Torinon CH-175 massakisassa 2024 toisella kierroksella…
Karkeasti arvioituna Passaron taso on ollut tuloksellisesti tänä vuonna 2. kierros/QF -tasoa CH-kiertueella, yksi massa CH-semifinaali, jossa luovutustappio avauserän jälkeen.
Ottelu on huomisen ohjelmassa kentällä 1, kolmas matsi (ensimmäinen ottelu alkaa klo 12 nelinpelillä), joten Emilin ottelu alkanee joskus klo 15-15.30 välillä luultavasti.
EDIT. Emil on vetäytynyt ensiviikon Bratislava 2 CH -kisasta.
3 tykkäystä
Hmm, mikäköhän tuossa on syynä jättää Bratislava väliin… Säästelläänkö yksi PR-lisää ensi vuoden alkuun? Vai onko yleisfiilis mennyt huonompaan suuntaan ja katsoi parhaaksi pelata loppukaudesta enää vai ehkä Helsingin kisan. Ainakin maanantain matsissa mies vaikutti jotenkin levottomalta.
Neljä niitä nyt on vielä käyttämättä, tarkkaa päivää ei taida meillä olla et koskakohan mahtaa nyt jäädytyksen jälkeen mennä käyttöpäivä umpeen.
Se pelitauko toukokuusta elokuun loppuun oli noin 3,5 kuukautta, jos sen lisää alkuperäiseen aikaan missä deadline oli marraskuun alku, päästään helmikuun puoliväliin. Eli hyvin kerkeää yhden käyttää vielä AO:n jälkeen, ellei sitten jollain ihmeellä satu vaikka Bergamoon menemään mut kyllä kai kausi kuitenkin Helsinkiin päättyy
Ensi viikon vetäytyminen kieltämättä on vähän outo koska tässä ollaan jollain PR-aikataululla menty ja kyseessä olisi Emilille oikein passeli kisa. On kuitenkin pelikunnossa kun ei olla Brestistä sivuun hypätty ja vetäytyminen Bratislavasta näinkin aikaisin. Voi olla vaan joku suunnitelman muutos, mahdollisesti