Tää on erittäin ärsyttävä tilasto, koska HH tietää et britit voidaan kaataa mut ei ne vaan kaadu. Wimbledonin kvartsissa kolmoserän lopulla oli HH:lla kolme matsipalloa, ensimmäinen niistä Harri pääs tälläämään Cashin syötöstä läpi poikkikentän ja hyvä jos oli sentin yli sivurajasta. Kun puhutaan marginaalien marginaaleista niin tuossa yksi, sentti toiseen suuntaan olis tuottanut slämisemit ei voi tietää vaikka pytyn uusinnan ja ei me edes keskusteltaisi tästä matsirecordista tällä hetkellä. Ja olen ihan satavarma, että se lyönti on palannut Harrin mieliin matsin jälkeen kun v*tutuksessa koitettu purkaa hommaa osiin.
Kolme MTB:tä, yks matsitappio kahdella tie breikillä. Tapa millä tappiot tulleet on ehkä se pahin mahdollinen koska pelillisesti ei voi sanoa, etteikö jokaisessa ottelussa olisi ollut voiton avaimet ainakin olemassa. Mut se tenniksen tärkein eli win the right points ei nyt vaan HH:n kohdalla toteudu kun vastassa ollut Cash / Glasspool. Ja tässä on myös psykologinen puoli, brittiparilla henkinen yliote aivan selkeästi. Kun taas HH:lla tilanne, että tilastot pitäisi pystyä unohtamaan ja nähdä joka kohtaaminen puhtaalta pöydältä. Mutta helpommin sanottu kuin tehty, sen verran paljon on GlassCash nyt suolaa kaadellut HH:n haavoihin.
Mitä tulee Patteniin, olen jo aiemmin spekuloinut et perusvarmuus tiukoissa paikoissa alkoi heikkenemään siinä kohtaa kun HH:lta alettiin odottamaan tulosta. Wimbledon -24 Patten mielestäni tämän kaksikon perusvarma takalukko ja kesti päätyyn asti. Mut siellä kukaan ei odottanut mitään pyttyjuhlia ja pääsivät pelaamaan paineetta, monessa matsissa altavastaajan roolissa. Ne maailmanlistan top kymppi-sijat vain tuo sen oman painetilansa alitajuntaan missä pelaajalta odotetaan menestystä sen sijaan, että se yllättäisi menestyksellä. Toiset handlaa tämän tilanteen paremmin kuin toiset. Toki handlasivat vielä AO:n päätyyn asti mut sitä ennen esimerkiksi ATP-finaalit vuosi sitten, kyllä Patten välillä oli tiukoissa paikoissa sen verran epävarma et oikein hirvitti
Suuri osa näistä nykyisistä dubbelisuuruuksistahan ei tennispelaajina ole olleet kovin hyviä - kuten Patten tai esim John Peers, jotain 450-460 singelissä eli M 25 - challengerin alkukierrostasoa. Bryanit oli vähän parempia, muttei koskaan Tour tasoa. Eli ei se lyötivarmuus ja taitotaso nyt ihan huippua voi ollakaan - muuten tahkoaisivat edelleen 6 kertaa isompia palkintorahoja singelissä . Joitain top 50 ja top 100 pelureitahan siellä on kartuttamassa eläkeposaa ja Harri top 200:na on parempaa keskitasoa ennen singeliuran loppumista. Singelin rasittavuustaso on vaan nykyään niin kova ettei parhailla riitä paukut molempiin, kuten vielä kasarilla esim Fleming/Mc Enroe, jotka oli molemmat top 10 singelissä ja voittivat siinä ohessa 55 titteliä joista 7 GS.
Entisaikaan kaksin- ja nelinpeli olivat myös peli-idealtaan toisiaan tukevia syöttö-volleyineen. Nykyään ovat kaksi täysin eri maailmaa; toisessa jauhetaan pitkiä, fyysisiä pisteitä takaa ja toisessa mahdollisimman lyhyitä ja suoraviivaisia pisteitä verkolta. Tähän päälle tulee vielä se supertaktisuus datapankkeineen ym.
…tuli mieleen, et oisko Pattenille jääny jotain vanhoja traumoja johtuen aiemman peliparin hajoamisesta, niin tai sit vaan ku syöttö ei natsaa niin ei natsaa. On vaan aika käsittämätön tappioputki samalle parille…???
Voihan noita selitellä miten haluaa. Yhä todenmukaisin on se että dubbelistit ovat pelaajia joilla ei vaan riitä kaksinpelissä ja nykyään monilla ei riitä kovin lähellekään.
Ja höpsistä -Singelissä on vieläkin käsittämättömämpiä tappioputkia: Borg vs Gerulaitis, Borg vs Connors, Federer vs Nieminen, Federer vs Ferrer, Federer vs Youshny, Djokovic vs Monfils (20-0), Nadal vs Gasquet jne.
…no onhan muutkin tietty hävinny niille, mut, mut, mut… mun mielestä kyse on HH:n pelaamisesta ja yhteistyöstä johtuvista seikoista.
Voitto antaa viel odottaa itseään, jos vaikka ATP-finaalissa … mut näillä mennään. Aina ei voi voittaa eikä ees joka kerta.
Tsemppiä; Vamos
Jos tilanne on 1-1 erissä ja MTB:ssä 4-4, niin voisi melkein sanoa, että on aika tasan. Eli tässä vaiheessa ratkaisu haettiin juuri henkisellä puolella. On valtava ero uskotko voivasi voittaa, tai tiedätkö voivasi voittaa. Raha-altaat on aikamoisessa putkessa ja erityisesti HH:ta vastaan ovat onnistuneet joka kerta. Siksi heidän oli helppoa hakea teräviä läpilyöntejä ja koska luottivat niihin niin ne myös onnistuivat. HH ja erityisesti Henry pelkkäsi häviötä ja rupesi varmistelemaan, jottei tekisi virheitä. Ei mun mielestä teknisesti mikään muuttunut, ero syntyi puhtaasti siitä, että kumpi uskoi enemmän voittoon. Viime vuonna HH:lla oli vastaavanlainen putki menossa, näin tilanteet muuttuvat.
Hyvä puoli tässä on, että nopeasti asiat kääntyvät myös. Yksi voitto HH:lle ja tilanne on taas täysin eri. Ehkä paras paikka olisi jo kohtaisivat finaalien alkulohkossa. Vähemmän paineita, kun pelit eivät lopu siihen.
Hyvin kiteytetty. Näin tasaisessa matchupissa henkimaailman jutut painaa valtavasti vaakakupissa. Samaa nähtiin Harrin pelatessa Glasspoolin parina kun Mektic / Pavic paria vastaan piti ottaa useampi kertaa tasaisissa matseissa turpiin ennen kuin voittava resepti löytyi.
Harrin ja Henryn erona on vähän se, että Harri voi vetää suurimman osan matsista vähän varjojen mailla, mutta MTB:ssä mies on yleensä kuitenkin rautaa. Henryn kohdalla puolestaan usko tuntuu aina välillä tiukoissa paikoissa loppuvan ja tälläkin kertaa varmistelu paistoi läpi MTB:ssä. Cash ja Glasspool ovat kentällä aika pragmaattisia ja tappiota ei lähdetä pelkäämään. Silloin ei tarvitse myöskään tiukassa paikassa himmailla yhtään, vaan rohkeasti haetaan kovia ratkaisuja. Jos tulee turpaan, niin sitten tulee turpaan. Seuraavaa kohti.
Harri on jo parin tappion kohdalla todennut, että varmistelu ei kannata kyseistä paria vastaan. Jatkossa toivottavasti tämä näkyy myös ihan käytännön toteutuksen tasolla.
Arevalo / Pavic vetäytyneet Pariisista. Olivat toinen kärkiseedi HH:n puolella kaaviota mut eipä näiden keskinäistä ole näkynyt koko kaudella joten tuskin mitään suurempaa merkitystä, näin ansiokkaasti ovat väistelleet toisiaan tähänkin saakka
No se merkitys, että nyt mahdollista kuroa eroa kiinni maailman kakkospariin mut en ehkä tuolle taistolle enää anna suurta painoarvoa, kyllä se lähiaikoina on HH:n osalta enemmän selviytymistaistoa säilyttää jotenkin nykyiset asemansa
Pavicin loukkaantuminen vaikutti sen verran vakavalta, että vähän epäilen että pystyvätkö pelaamaan Torinon finaaleissa. Siellä heillä on puolustettavanaan finaalipaikka ja 800 pistettä. Eli ei taida enää kukaan uhata Glasspool ykköspaikkaa kauden päätteeksi.
H & H kohdalla toivotaan nyt kunnon riipaisua näihin kahteen jälkellä olevaan kisaan, jotta saisivat edes vähän bufferia ensi kauden alkuun ja AO:n pisteiden puolustamiseen.
Granollers / Zeballos pelaavat harvoin. Mutta silloin kun pelaavat, niin ovat aika vahvasti kisavoitossa kiinni. Pariisissa ovat onneksi samalla puolella kaaviota kuin Cash ja Glasspool, joten paremmin on H & H:lla väylää nyt auki kohti kisan päätöskierroksia.
Ja jos pelaa sekä Pariisissa että Torinossa, niin menee ensimmäistä kertaa kauden osalta miljuuna rikki palkintorahoissa. Kuinka paljon tulee siihen päälle riippuu sitten ihan että kuinka monta matsia viitsii loppukaudesta voittaa.
Itselläkin on tuo bufferiajattelu tässä ollut mielessä, jos hyvillä pisteillä ei enää kärkipaikoista taistella niin ainakin ne olis siten vähän keventämässä AO:n savottaa.
Ei ole loppukauden kisatkaan mikään ihan iisi juttu, Pariisista ei ole miljoonia puolustettavaa joten semipaikasta eespäin pisteet kasvais. Mut sitten 600 pinnaa ATP-finaaleista, se otettiin kolmella lohkomatsivoitolla. Ei sitä tarvii samaan tyyliin nyt hoitaa mut jos jää vaikka kahteen voittoon, sitten pitäis semi voittaa jos ei miinuksia haluta. Semipaikka Pariisista ja kaks lohkomatsivoittoa finaaleissa, olis loppukauden pinnat jotakuinkin puolustettu. Mut ei oo ihan helppoa plussaa takoa, nyt tekis vuoden paras tonnikisa tähän paikkaan todella hyvää eli se HH:n ensimmäinen tonnifinaali.
ATP-finaalien wikisivulta löytyy ihan hyvä taulukko, ilmeisesti tilanne ennen Pariisia et mistä noi parien kausipisteet koostuu. Kisoja ei oo yksilöity mut se ei olekaan tässä pointtina vaan nähdä pistekertymän painotuksia. HH on koko sakin ehdoton semikuningas, 3x tonnisemi 4x 500-semi ja 2x 250-semi. Arevalo / Pavicille tänä vuonna luu käteen siinä mielessä, että ainoa top nelosesta joka jää ilman slämipyttyä mut ovat kuitenkin tonnitilaston kiistaton kuningas kolmella voitollaan
Taulukko mun mielestä kuvaa aika hyvin sitä, että kuinka pienet ne erot lopulta on tässä lajissa, aika laajasti on isompia voittoja jaeltu sinne tänne kauden mittaan. Vaikka siellä brittipari hieman karussa kausipisteissä, sijat 2-5 vähän yli tonnin sisällä ja käytännössä tämän hetken varaparit mukaanlukien kuka vaan noista voi vaikka slämipyttyjä nostella jos päivän vire kohdillaan.
Oikeassa olet, että ATP:n sivuilla tuota ei enää näy tämän päivän ohjelmassa. Vielä eilen näkyi. Ja Harrin blogin mukaan matsi pelataan vasta torstaina.
Harri blogin kommenteissa sanonut että pelataan torstaina:
Kyllä se torstaina vasta pelataan. ATP:n ohjelmaan lyötiin tuo ottelumme alustavasti TBC-merkinnällä, ja olisi pelattu keskiviikkona, jos Dimitrov/Mahut olisivat voittaneet.
Tänään sitten mennään. Pelit alkaa puoliltapäivin ja H & H kentän toisena matsina, joten puoli kahden aikaan lienee hyvä arvaus.
Nys & Roger-Vasselin on nelurin racelistalla 9. parina 200 pistettä Harrison & Kingin perässä. Jenkit hävisivät jo avausmatsinsa, joten siinä mielessä nyt olisi iskun paikka on. Voi olla haastava matsi tulossa.
. Joitain top 50 ja top 100 pelureitahan siellä on kartuttamassa eläkeposaa ja Harri top 200:na on parempaa keskitasoa ennen singeliuran loppumista. Singelin rasittavuustaso on vaan nykyään niin kova ettei parhailla riitä paukut molempiin, kuten vielä kasarilla esim Fleming/Mc Enroe, jotka oli molemmat top 10 singelissä ja voittivat siinä ohessa 55 titteliä joista 7 GS.
