Harri Heliövaara - maailman paras nelinpelaaja

Henri on yksi kaikkien aikojen dubbelilahjakkuuksia ja Harri pelaaja joukosta ynnä muut. Irvokasta edes puhua näistä verrannollisesti.

ATP-semistä saa CH-voittoa vastaavat pisteet.

Harrin pitää kehittyä pelaajana vielä jonkun verran jotta ranking kohenee merkittävästi.

1 tykkäys

Niin, olen nähnyt Henrin ja Harrin pelejä jo kauan sitten, toisiaan vastaan ja muita vastaan, kaksin- ja nelinpelissä. Olen sitä mieltä, että Harri on nelinpelaajana paljon moni puolisempi, voimakkaampi, terävämpi ja yllättävämpi kuin Henri. Henrillä kävi hyvä onni päästessään Jarkko Niemisen kyydillä syvälle sadan parhaan nelinpelaajan joukkoon, josta ei noin vain pudota. Mutta sinne on vaikea päästä.

5 tykkäystä

Ensin tuntui että tämä on provoilua, mutta ei sillä väliä tähän on hauska kirjoitella vaikka unohtaisi koko provon… Jos nyt puhutaan molemmista parhaimmillaan. Ei siitä Henristä joka äsken kävi pelaamassa selvästikin ei huippu-urheiljan kunnossa tennistä ja jo mielenkiintonsa menettäneenä niin:

Monipuolisempi? Harrilla on parempi rystypuolen palautus. Kaikki muut lyönnit on nelinpelissä huonompia kuin Henrillä. Miten silloin voi olla monipuolisempi käsitteellisesti? Liikkuminen takakentällä Harrilla parempaa, mutta ero ei mikään valtava nelinpelissä. Liike verkolla Henrillä monta luokkaa parempaa.

Henrillä on yhäkin aivan erilainen paletti lyöntejä käytössä, vaikka Harrillakin taitoa riittää. Siltikin juuri taitotasossa ja lyöntivalikoimassa Henri vie Harria kuin kuoriämpäriä. Henrillä on myös vielä toistaiseksi parempi sijoittuminen ja parempi ennakointi sijoittumisessa. Henrillä myös kunnossa ollessaan selvästi parempi ja, öhöm, monipuolisempi, syöttö.

Harri ja Henri sopisivat pariksi erinomaisesti. Täydentävät toisiaan, mutta on melko paksua puhua monipuolisuuden edusta Harrille.

2 tykkäystä

Niin, monipuolisuuteen kuuluvat kaikkien asioiden kakki puolet, eivät vain lyönnit. Tällaisia asioita ovat tenniskentällä (satunnaisessa järjestyksessä) näkyvät ilo, äly, johtaminen, psyykkaus, tuki, sijoittuminen, strategia ja vaikkapa puheet matsin jälkeen tai matsien välillä. Blogeista nyt puhumattakaan. Monipuolisuus on kaunista.

Aika monia ATP listalla ja ottelutuloksissa näkymättömiä asioita listasit.

Harrilla on saavutuksiin nähden eniten tukijoita ja kannattajia Suomen tennishistorian pelaajistossa. Moni samantasoiset saavutukset omannut jäänyt vähemmälle huomiolle. Toisaalta on näitä nähty aiemminkin, että tietty osa lajipiireistä arvostaa korkealle jotakin urheilijaa josta moni lajipiirien ulkopuolinen kovakin urheiluniilo ei ole edes kuullut tai tiedä sen enempää. Perimmäiset syyt näihin yleensä kentän ulkopuolisissa asioissa mikäli joku nostetaan jalustalle.

Toisena huomiona. Emil Ruusuvuori on nyt vasta siinä vaiheessa kaksinpelin top100 nimenä, että Suomen urheilukansa ryhtynyt -vähitellen- tunnistamaan nimen. Joskin edelleen kuulee sitä, etteivät ihmiset tiedä kuka on Emil Ruusuvuori. Henri Kontinen tunnetaan melko hyvin ennen kaikkea kiitos vuosien 2016-2017.

Saahan sitä arvostaa mitä haluaa ja mitkä asiat kokee itselleen mielyttävimmiksi. Oma arvostus ja yleinen näkemys kuitenkin kaksi eri asiaa. Nettikeskusteluissa on mahdollista pienellä mutta äänekkäällä kannattajajoukolla saada jotakin pelaajaa esille. Sitä teen itsekin, joskin pyrin asiaa tarkastelemaan myös kaikilta mahdollisilta kanteilta. Oma näkemys, yleinen näkemys lähellä ja kaukaa, Suomessa ja maailmalla. Tilastot, tunne jne. Näistä se kokonaiskuva lopulta muodostuu. Lajipiirit on Suomessa sen verran pienet, että eiköhän moni täällä kommentoi myös pelaajista kaveria tukien tai vähintään kaverihenkisesti ja siinä vaiheessa asioilla on usein vahvistettua värikynää tai silmissä sumennusta. Liian läheltä katsominen useinkaan ei välttämättä se realistisin muoto. Mutta siinäkin puolensa.

“Viran puolesta” puolueettomasti tennistä yli 30 vuotta seuranneena minua kiinnostaisi tietää, keihin kaikkiin"moniin" pelaajiin Suomen tennishistorian pelaajistossa viittaat tässä?

1 tykkäys

Samaa mieltä, tällä kertaa moitteet meni minusta liian pitkälle vaikka äsken itsekin Harria kritisoin, niin eihän tässä nyt ole ollut ketään pelaajia joille huomion olisi ennemmin pitänyt mennä. Siltikin lienee selvää että Harri on osannut maksimoida löydettävä tuen Suomesta ottaen huomioon tämän hetkisen pelillisen tason. Sekään ei ole mielestäni Harrille tappioksi luettava seikka, vaan pikemminkin päinvastoin.

Harri on kaksinpelin puolesta ollut kuin Kim Tiilikainen ja Tapio Nurminen.

Dubbelissa saavuttamassa vähitellen Tuomas Ketolan tasoa, joskin Ketola oli merkittävästi Harria menestyneempi kaksinpelaaja. GS 2.kierros, ATP-kvartsi ja 5 kaksinpelin CH-titteliä sekä dubbelin ATP-finaali.
Melko paljon kuului tietynlaista ‘fletku-Ketola’ tyyppistä vähättelyä ellei jopa dissausta aikoinaan. Aivan toinen äänensävy yleisissä puheissa Heliövaaran osalta, vaikka saavutukset varsin kaukana Ketolasta.

1 tykkäys

Näitä vähän veikkailinkin… Aikamoista huomiota saivat hekin aikoinaan 90-luvulla ja hyvät saavutukset itse kullakin aikanaan. Itse en lähtisi kyllä heitä millään tavalla HH:n vertailemaan yli 20 vuotta myöhemmin. Voin kyllä pilke silmäkulmassa kysyä jokaiselta em. pelaajalta, mitä mieltä he itse asiasta ovat :wink:

1 tykkäys

Harrin ura on taukoineen aika poikkeuksellinen koko suomalaisessa tennishistoriassa. Myös esimerkiksi bloginsa avulla on varmasti saanut jokusen uuden tennisfanin, ja saanut monen vanhan fanin heräämään siihen, miten erilaista tennispelaajan arki joukkueurheilijoihin verrattuna. Hoidat lähes kaiken itse jne.

Harrissa arvostan eniten tuota todella vahvaa paloa ja panostamista urheiluun. Perinteinen suomalainen “kokeile nyt nuorena vähän aikaa, ja hakeudu sitten oikeisiin töihin” sai vaihtua oman intohimon edeltä. Lähellähän se Harrillakin oli niin mennä, mutta lopulta tutkinnon ja töidenkin jälkeen into palasi. Kaiken lisäksi suhtautuu mahdollisuuksiinsa realistisesti, analysoi, ja sen pohjalta tekee kaikkensa mitatakseen täyden potentiaalinsa.

Tätä toivoisin suomalaiseen tennikseen enemmänkin. Jos tietää pystyvänsä kehittämään peliään kypsemmälläkin iällä, niin voisi hyväksyä ensimmäisen, ja toisenkin, uran suvantovaiheen, ja jatkaa töitä uran eteen.

Ehkä tuolla samalla asenteella meillä olisi viime vuosikymmeninä ollut enemmänkin esim. Challenger-kiertueen vakikasvoja, joiden kauden huippuhetket olisivat sitten olleet GS-karsinnoissa ja Davis Cupin ratkaisuotteluissa.

Saattaa olla tennisromantikon puhetta, mutta tuollaista toivoisin meille enemmänkin.

7 tykkäystä

Harrillakin olisi lennokas kämmenlyönti ja kaksinpelin top100 haave/tavoite olisi toteutunut, mikäli panostanut tennikseen 100% tärkeinä kehitysvuosina 14-19v.
Ei tarvitsisi tavoitella dubbeliuraa yli 30-vuotiaana. Mutta kukin tavallaan.

Parempi tavoitella asioita tänään kuin tukahduttaa tavoitteet ja katua vanhainkodissa. Kaikki kunnia niille jotka uskaltaa yrittää.

1 tykkäys

Kuinka moni suomalainen on panostanut tennikseen 100% 14-19 vuotiaana?

Ainakin Henkka ja Otto.

Taannoisen Urheilulehden J.Eerikäisen artikkelin kanssa samaa mieltä. Jos haluat urheilumaailmassa oikeasti huipulle, niin tärkeinä kehitysvuosina kannattaa panostaa kaikki mahdollinen. Mutta eihän tuo ole kaikille se paras vaihtoehto. Ensin pitää olla poikkeuskyky U14 iässä jotta tuo riski kannattaa ottaa.

Harri on kirjoittanut blogissaan mielenkiintoisesti ”Tenniskauden 2020 yhteenvetoa”.

http://www.harriheliovaara.fi/2020/12/11/tenniskauden-2020-yhteenvetoa/?utm_source=mailpoet&utm_medium=email&utm_campaign=uusi-blogipostaus-on-julkaistu_1

1 tykkäys

Minun tietojeni mukaan on niitä panostajia ollut enemmänkin - tosin se “kaikki mahdollinen” tarkoittanee, että lopettaisi koulunkäynnin 16 vuotiaana, joka nyt ei suomalaisessa yhteiskunnassa ole välttämättä se kaikkein fiksuin vaihtoehto ja siksipä kai sitä ei kovin moni olekaan tehnyt.

Monesti se täysi panostus on vaan niin kallista, että monien pelaajien perheillä ja taustajoukoilla tulee jo parin kolmen vuoden päästä “kulukatto” vastaan. Jokainen voi itse ynnäillä, paljonko esim. 10 parin viikon kisareissua valmentajan kanssa kustantaa ja siihen sitten päälle kulut kotimaan kuvioissa.

Kirjoitit ylempänä ketjussa: “Harrillakin olisi lennokas kämmenlyönti ja kaksinpelin top100 haave/tavoite olisi toteutunut, mikäli panostanut tennikseen 100% tärkeinä kehitysvuosina 14-19v. Ei tarvitsisi tavoitella dubbeliuraa yli 30-vuotiaana. Mutta kukin tavallaan.”
Tästä kommentista paistaa läpi jotenkin negatiivissävytteinen mielipide ja lausumasi absoluuttinen totuus miten top 100 olisi toteutunut :thinking:

Joopa joo, vuotta nuorempi täysillä panostaja ei koskaan puhkaissut top 200 rajaa, joten 23 vuotiaana oli sitten sopivampaa ja hyväksyttävämpää lähteä sitä dubbeliuraa tavoittelemaan - vai?

On epäkunnioittavaa arvostella kenenkään panostuksen määrää tasolla kuin tasolla. Eiköhän se ole viime kädessä pelaajasta itsestään kiinni kuinka paljon on valmis panostamaan ja onko hän valmis niihin mahdollisiin uhrauksiin, joita tuo panostus voi vaatia.

Ja jos ne tavoitteet vieläpä toteutuu, niin todella hienoa ja lakki päästä!

Itse aion panostaa tulevaan tavoitteeseni voittaa ainakin yksi ottelu seuraavan parin vuoden sisällä ITF Seniors-kisoissa. Jos siihen pystyn, olen hyvinkin tyytyväinen ja jos en, niin ehkä pystyn senkin kanssa elämään :wink:

6 tykkäystä

Eipä tainnut esim Jarkkokaan panostaa aivan totaalisen sataprosenttisesti ammatilaisuus mielessä koko 14v-19v kauden jaksoa ja meni silti lähelle TOP10:iä. Mutta toisaalta ei ollut Jarkollakaan lennokasta kämmentä :slight_smile:

Mutta se kunkin pelaajan kämmenen, tai muidenkin lyöntien, kohtalo on yleensä tekniikan osalta nakutettu selkärankaan jo ennen tuota 14v ikärajaa. Lisäksi harvalla on geenilotossa käynyt niin satumainen tuuri että edes aivan äärimmäisellä panostuksella kropasta saisi ikinä irti singelissä top100 tasoista peliä. Eli ei aivan niin yksinkertainen yhtälö kuin voisi olettaa.

Mielestäni Harri on hienosti ja fiksusti hakenut jatkoa uralleen dubbelilla sekä edelleen kehittänyt peliään. Marginaalit huipputasolla ovat äärimmäisen pienet ja siten kämmenen stabiilisuus on Harrin tourille nousun kannalta se olennaisin kysymys. Mutta erityisesti verkkopelissä Harrilla on jo tapahtunut selvä kehitysloikka parin viime vuoden aikana.

6 tykkäystä

Tää voisi olla ihan kiinnostava, Harrin blogin kommenteista:

Toinen pointtisi rahasta on myös tosi mielenkiintoinen. Mulla on tottakai olemassa tarkat tiedot esim. 2019 budjetista ja toteumasta verottajaa ja itseäni varten. Varmistan kuitenkin vielä parilta taholta onko noiden lukujen avaaminen ihan sellaisenaan ok vai pitääkö vähän ”sumentaa” joitakin summia. Mutta jos julkistamisessa ei heidän kantiltaan ole esteitä niin voisin tätä avata lähitulevaisuudessa ihan omassa kirjoituksessaan! Kiitos siis ideasta!

2 tykkäystä

Harri julkaisi eilen uuden kirjotuksen. Mielenkiintoista juttua miten tienasi ja käytti rahaa 2019. Kertoi myös Kontisen olevan taas motivoitunut.

Heliövaara yrittää Antalyan ATP-turnaukseen Ruusuvuoren kanssa. Ovat kolmannella varasijalla pääsarjaan.

4 tykkäystä