Neluri on tuote, jolle voitaisiin kuitenkin tehdä jotain markkinoinnin näkökulmasta, tai ylipäätään miten se tuodaan esille kisoissa aikataulutuksen puitteissa. Eri maissa sitä toki arvostetaan eri lailla, jenkeissä ja briteissä varmasti eniten, myös Aasian kisoissa sivukentät ainakin vetää hyvin. Laji itsessään tarvisi selvät omat ”johtotähdet”, kuten singelinkin puolella, mutta ei nekään tyhjiössä synny. Itsekin palasin uudestaan tenniksen pariin Harrin kautta, joka osaltaan tehnyt itsestään mielenkiintoisen, fanitettavan pelaajan. Samalla kylkeen on tullut seurattua neluria paljon laajemminkin, top satasen puolella nähnyt varmaan kaikkien osalta useammankin matsin, muutamassa turnauksessa jutellut jokusen pelaajan kanssa jne. Mielenkiintoisia tyyppejä, joiden pelejä ja tuloksia näiden kohtaamisten myötä tullut seurattua jatkossa tarkemmalla silmällä. Jos minut saa ”imettyä mukaan”, niin miksi ei onnistuisi monen muunkin kohdalla.
Miesten nelurin puolella toki kliinisyyden ja syöttäjien dominoinnin ongelmaa, WTA:n puolella viihdearvoa on helpommin tuotettavissa. Livenä kuitenkin mielenkiintoisempaa seurattavaa kuin television välityksellä, mikä tietysti laajemman suosion kantilta haaste. Toisaalta, eipä joku Halys-Vucic matsi jaksa myöskään hirveästi sytyttää, eli kyllähän ne huiput ja ”tunnetut” tyypit on ne, jotka saa isomman massan kiinnostumaan.
Se taas että tuottaako neluri mitään on monitasoisempi kysymys. Turnaukset saa nelurista lisämatseja ohjelmaan, erityisesti kisan loppuvaiheen päiviin, joka helpottaa lopulta myös lippujen myyntiä, potentiaalista oheismyyntiä jne., joka isoissa kisoissa voi painaa paljonkin. Sen sijaan että tuotteesta päädyttäisiin luopumaan kokonaan, niin voisi olla paikka miettiä, että halutaanko oikeasti yrittää tehdä siitä soiva peli.
Opelkan kohdalla enemmän risoo se, että kaveri on täysin epäkunnioittava mm. kollegoitaan kohtaan. Dubbelin haasteet tietää kaikki, mutta tuollaiset ulostulot on mielestäni täysin tarpeettomia. Singelin puolella reilu sata kaveria tekee ihan elantonsa lajissa, mutta sellaiset kaverit jotka seilanneet vuosia siinä top 100-200 välimaastossa on sellaisia, että kun ottaa huomioon verot, valmentajan, fyssarit, matkustamisen jne. niin ihan hirveästi ei jää urasta taskunpohjalle. Mikä siis tekee epäonnistuneen kaksinpelaajan? Neluri tarjoaa kuitenkin osalle pelaajista mahdollisuuden tehdä lajista ammatin. Ja nelurin huipulla on useita kavereita, jotka myös olleet singelin puolella top satasessa.