Harrillahan on tosiaan tuo selkäongelma, jonka seurauksena mies kärsii erilaisista kehon tulehdustiloista tasaisin väliajoin. Oliko se kaudella 2022 kun veti US Openin ja aluskisat käytännössä toinen silmä sokeana kun silmässä oli niin paha tulehdustila. Toki tuo kantapää voi olla ihan vaan perinteinen rasitusvammakin, mutta kausi on niin tiivis että kunnon lepoa ei ole mahdollista ottaa.
1 tykkäys
Ei näköjään eilen edes kantapää niin paljon vaikuttanut. Muuten vaan aivan täysi ohipeli.
Tässä kun on vuoden mittaan tullut katseltua aika paljon muitakin nelurimatseja, niin H & H:n yksi tämän kauden haasteista on ollut epätasaisuus. Toki AO:n jälkeen peli oli vähän hukassa useamman viikon, mutta sen jälkeen meno vähän parani. Silti erittäin hyvää matsia saattoi seurata selvä tasonpudotus seuraavaan otteluun. Ei ihme, että kisavoitoton tällä kaudella jääneet yhteen. Samanlaista heilahtelua ei ole kyllä nähty Arevalo / Pavicilta tai Cash / Glasspoolilta, joiden kohdalla päiväkohtainen vaihtelu tuntuu olevan paljon vähäisempää.
Sekä Harrin että Henryn kohdalla epätasaisuus näkyy erityisesti palautuspelin puolella.
1 tykkäys
Huippuonnistumisia ei ole nähty tammikuun jälkeen, hyvän pelitason matseja aina välillä väläyttävät. Mut ehkä se on tuo mitä ylempänä kirjoitettu, ei oikein henkinen turnauskestävyys ole tarpeeksi tasaisella pohjalla. Miksei se sitten ole sitä, kun ovat kaksi slämiä jo näyttäneet kuinka pystyvät mentaalipuolella olemaan rautaa läpi pitkän turnauksen. Mut ei vaan nyt ole lähtenyt, ei ATP-kisoissa eikä vikat pari slämiä myöskään ole suunnitelmien mukaan menneet.
Vähän on tuommoinen pettymysten sarja nyt menossa, ei paljoa ole kisoista hymyillen kotiin lähdetty kun kerrasta toiseen tuntuu turnaus päättyvän omaan tekemiseen sen sijaan, että vastustaja olis ollut liian hyvä.
Joo, se on kieltämättä vähän erikoista, että kun tappio on tullut niin useimmiten vastustajat eivät ole edes esittäneet mitään kummoisia otteita. Peiliin on ollut katsominen.
Itse olen vähän aistivinani sitä, että Henryn pelivire tuppaa vaihtelemaan enemmän ja mieliala on kiinni siinä, että miten Harri saa tiimin viritettyä. Jopa ihan yksittäisten matsien sisällä. Harri ei ole palauttanut mitenkään erityisen hyvin tänä vuonna, mutta kyllä tuo yleensä saa kaivettua sen taistelijan itsestään tiukoissa paikoissa. Tämä on vähän hassu sanoa kahden slämivoiton jälkeen, mutta en ole ihan varma että kuinka paljon H & H peli on lopulta kehittynyt tämän kauden aikana… Mietin, että pitäisikö kuitenkin katsella vähän vaihtoehtoja kauden päätteeksi. Mate Pavic tekee ymmärtääkseni yleensä ainoastaan kahden vuoden “sopimuksia” peliparinsa kanssa, joten hän olisi kauden päätteeksi kait vapailla markkinoilla.
Näyttäis vähän siltä, että äijät lähtee soitellen sotaan ja luottavat omiin kykyihinsä viedä rakaisupallot… luottavatkohan liikaa tilastoihinsa ja omaan nokkeluuteensa/ennakointiinsa. Nytkin verkkomies ennakoi usein liian aikaisin ja sen myötä lahjoitti pisteen vastustajalle. Jotenkin myöskään tiimipeli ei suju, vaan Harri on usein viemässä Henryn “varmoja” palloja, kun ennakoi ja kiirehtii liikaa… Pitäs luottaa enemmän tiimin peliin ja pelata enemmän… ei vaan hakea suoria ratkasuja ennakoinnin kautta… ennakointi aiheuttaa Henryllekin yllättäviä/paljon palautusvirheitä… 
Tossa ny jotain huomioita… 
No joo, jos olosuhteissa jokin mättää, niinku Fritz/Rublev tarinoi, niin eihän siin sit mitään… ???
Eilen oli myös hauska huomata ainakin yhden puoltenvaihdon yhteydessä, että Rombolilla oli omat muistiinpanot mukana. Samoin valmentajana toimiva Jamie Cerretani jakoi hyvin aktiivisesti ohjeita pelin aikana ja kävi läpi omia muistiinpanojaan. Yhtenä ajatuksena näytti olevan, että palautuspelissä pelasivat isolla riskillä ja aavistivat jatkuvasti kumpaan kulmaan syöttö tulee. Smith puolestaan hyökkäksi kakkossyöttöön todella agressiivisesti, eli kyllä siellä ihan selkeä taktiikka oli.
Olosuhteita on toki helppo kritisoida, mutta ne on lopulta kaikille samat. Jyvät erottuu aina akanoista ja pitää osata soveltaa. Se taas ei kuulu niin vahvasti brittilaisen koulukunnan ajatusmaailmaan, vaan päätä hakataan välillä turhaankin seinään.
Jep, tuli mieleen kans, et jos Romboli/Smith oli scoutannu edellisen HH:ta vastaan pelaamansa matsin viimesen päälle ja sitä kautta haki/sai etua peliinsä?!?!
Ehdottomasti ja moni muukin tiimi varmasti on näin tehnyt tässä kuluvan vuoden aikana. Pelin rullatessa loistavasti ja rankingin lähestyessä lähelle paalupaikkaa tulee aika nopeasti merkityksi tiimiksi ja joutuu ankaran scouttaamisen kohteeksi ihan koko nelurikiertueen toimesta. Omalla tiimillä sitten ei olekkaan resursseja scoutata jokaista top50 tiimiä samalla laadulla, niin valmistautuminen jää vääjäämättä heikommaksi, kuin joillain vastustajilla.
Mielestäni se, että vastustajien valmistautuminen on ollut yksinkertaisesti paljon paremmalla tasolla voisi myös selittää osittain tuota @tally pohdintaa siitä, että Harrin ja Henryn peli ei ole välttämättä kehittynyt odotusten mukaan tänä vuonna.
Tästä syystä hyvin taktiikkapainotteisessa nelurissa helpompaa on korkealle pääsy, kuin siellä pysyminen.
2 tykkäystä
Harri kun kuuluu Pattenin kyljessä tuohon brittitalliin, niin heillä on käytössä varmasti kiertueen paras ja laajin tietopankki, jota mm. valmentaja Calvin Betton käyttään aktiivisesti tukenaan. Louis Cayerin myötä myös muu valmennusosaaminen on vertaansa vailla, ei tuolla listan kärkisijoilla turhaan pyöri useita brittipelaajia.
Melkein siis väittäisin, että nelurin puolella Harrin on vaikea saada parempaa taustatukea kuin LTA:n kautta. Mutta kuten sanoit, se viime keväinen “yllätysmomentti” on käytetty täysin loppuun ja vastustajat tietävät varmasti aika tarkkaan, että mitä sieltä on tulossa kun H & H verkon toiselle puolelle astelee. Tällä hetkellä haasteena on enemmän oman pelisuunnitelman toteuttaminen ja pelitason vakiinnuttaminen. Parhaimmillaan ollaan maailman paras pari, huonona päivänä otetaan kunnolla vastaan top-50 kavereilta. Kait se jostain kertoo, että Pattenin kanssa saldona on kolme 250 kisan voittoa ja kaksi slämiä. Kaikki muut kisat siinä välissä on jääneet piippuun.
3 tykkäystä
Onhan tuo jo melkein absurdi tilasto, kaks slämiä kaapissa ja seuraavaksi parhaat kisavoitot pari 250-pystiä B-tason kaavioilla. Ei ole 500-pyttyä, ei edes tonnifinaalia vaikka näitä kisoja pelaillaan harva se viikko slämien ulkopuolella. Tonnikaaviotkin puolta pienemmät mitä slämeissä mut ei vaan kovia onnistumisia näy eikä kuulu.
Kyllä se jostain kertoo, yhteisuraa pelattu melkein 1,5 vuotta joten tulosliuskassa alkaa olemaan jo kohtuullisen hyvät kisamäärät. Tonnejakin päästy yhdessä koittamaan toistakymmentä ja parit semipaikat löytyy‚ muuten jäänyt enemmän tai vähemmän piippuun. Se peli on edelleen siellä millä niitä slämipyttyjä on käyty harjaamassa, mutta tässä nyt katse sinne peiliin ja korvien väliin, että miten saatais nyt hommaa vähän paremmin raiteelle.
Ja tietysti Harrin terveystilanne hiukan laittaa huolestuttamaan, slämeihin ei enää ole pitkä aika ei siellä kestä olla edes 95% kunnossa vaan satku tarttis löytyä ennen sitä.
Minusta HH ovat pelanneet aika lailla odotusten mukaisesti Aus Openin jymypaukun jälkeen. Tieysti GS-voiton jälkeen toivoi, että voittokulkue jatkuisi, mutta jos rehellisiä ollaan, niin eihän Harrilla ole yhtään Masters-voittoa ja ATP500-voittoja taitaa olla vain se yksi Lloydin kanssa otettu. Harrilla on loistava kyky venyä juuri GS:ssa, mutta muuten perustaso ei oikein riitä huippuja vastaan.
Harrin saldo tänä vuonna ennen Torontoa 33-14, eli selvästi plussalla, ja jos katsoo ketä vastaan on hävinnyt niin 3 kertaa Glasspool/Cashia vastaan, jotka kuitenkin ovat olleet vuoden kuumin pari. Lisäksi ovat hävinneet Skupskille, Granollersille, Krawieztille jne, eli huippupareille. Joukkoon, kuten eilen, löytyy myös loukkaantumisten takia hävittyjä otteluita. Ainoa iso minus on RG:n häviö, mutta se nyt meni hermoilun piikkiin. Kauden päätteeksi tulevat tod olemaan TOP10:ssä, joten hieno kausi kuitenkin.
Se mikä hieman on pistänyt silmään on kuinka riippuvaisia pari on ollut Harrin johtajuudesta. Henry on toki useasti aloittanut huippupelillä, mutta ihan heti en muista yhtään kertaa, kun ratkaisuhetkillä Harrin peli olisi romahtanut, mutta Henry astunut esiin “Harri, don’t worry, I got this”. Jos Harri on pelannut huonosti, niin Henryn taso on melko varmasti tippunut myös. Siinä ehkä suurin kehityskohde jatkoa ajatellen. Miten Henry voisi ottaa enemmän vastuuta, jos Harrilla ongelmia?
Harrin terveystilanne aikamoinen huolenaihe myös. Edelleen ihmettelen, miksi pelaa noin paljon kisoja ja vielä mixed päälle? Kun kroppa ei vaan kestä. Koska on Aus Openin voitto puolustettavana, niin uskon, että pari jatkaa vielä ensi kauden yhdessä, mutta jossain vaiheessa voi olla, että Henry haluaa paremman ja terveen parin, jotta voisi ottaa vielä yhden kehitysaskeleen. Vaikea nähdä, että Harri enää saisi yhtä hyvää paria, joten pitää toivoa, että pysyvät yhdessä vielä pitkään. Ja että Harri pysyy terveenä.
8 tykkäystä
Vähän tilastovertailua HH:n osalta kausien 2024 ja 2025 välillä. Ehkä yhtenä nostona HH oli voittamaton tiimi vuonna 2024 tilastolla 8W-0L, kun päädyttiin sellaiseen skenaarioon, kun hävisivät ensimmäisen erän ottelussa, mutta päädyttiin ottelussa lopulta kolmanteen erään/MTB -ratkaisuun, siinä merkittävä ero esim. kauteen 2025 (6W-4L) tältä kaudelta. Tuo 2024 tilasto olisi HH:lla 7W-0L, vaikka tuosta poistettaisiin nuo CH -tulokset.
Tilastot HH:lla kausi 2025
-49 ottelua (Toronton jälkeen)
-30/49 ottelua kaksieräisiä = 61,22 % otteluista
-19/49 ottelua kolmieräisiä = 38,78 % otteluista
-34 voittoa – 15 tappiota = 69,39 % voittoprosentti
Voitot:
-23/34 voittoa suoraan 2-0 erin = 67,65 % voitto-otteluista
-6/34 voittoa hävityn avauserän jälkeen = 17,65 % voitto-otteluista
-5/34 voittoa hävityn toisen erän jälkeen = 14,71 % voitto-otteluista
Tappiot:
-7/15 tappiota suoraan 2-0 erin = 46,67 % tappio-otteluista
-4/15 tappiota voitetun avauserän jälkeen MTB:ssä tai kolmannessa erässä (GS) = 26,67 %
tappio-otteluista
-4/15 tappiota hävityn avauserän jälkeen MTB:ssä tai kolmannessa erässä (GS) = 26,67 % tappio-otteluista
Tilastot HH:lla kausi 2024
-59 ottelua
-40/59 ottelua kaksieräisiä = 67,80 % otteluista
-19/59 ottelua kolmieräisiä = 32,20 % otteluista
-47 voittoa – 12 tappiota = 79,66 % voittoprosentti (sis. myös CH-otteluita)
Voitot:
-33/47 voittoa suoraan 2-0 erin = 70,21 % voitto-otteluista
-8/47 voittoa hävityn avauserän jälkeen = 17,02 % voitto-otteluista
-6/47 voittoa hävityn toisen erän jälkeen = 12,77 % voitto-otteluista
Tappiot:
-7/12 tappiota suoraan 2-0 erin = 58,33 % tappio-otteluista
-5/12 tappiota voitetun avauserän jälkeen MTB:ssä tai kolmannessa erässä (GS) = 41,67 % tappio-otteluista
-0/12 tappiota hävityn avauserän jälkeen MTB:ssä tai kolmannessa erässä (GS) = 0 % tappio-otteluista
1 tykkäys
2024 HH käänsi aika poskettomalla prosentilla TB:t ja MTB:t itselleen. Tämä on suurin prosentuaalinen pudotus kauteen 2025 verrattuna.
Mielestäni HH pelaa edelleen aivan riittävällä tasolla jopa ranking kärkeen, mutta jollain tasolla toi henkinen rakoilu voi tulla myös sen kautta - mitä pari on jo saavuttanut (Wimbeli + AO). Tämä sitten on hieman syönyt sitä viimeistä irvistystä tärkeissä paikoissa.
Silti, vaikka 2025 ei turnausvoittojen ja muiden osalta ole ollut yhtä menestyksekäs kuin 2024, täytyy todeta ettei HH:lla ainakaan näy niitä samoja efektejä yhteisessä tekemisessä mitä ehkä Harrilla/Lloydilla alkoi näkyä tietyn luottamuksen karistessa ja tappiomäärien kasvaessa.
Samaa mieltä kyllä ylläolevien kanssa, että on mielenkiintoista nähdä jatkuuko heidän yhteinen tarinansa tuonne Losin kesäkisoihin 2028. Suurimpana on varmasti Harrin kondis, joka kaikesta puheesta huolimatta ei mielestäni ole vaikuttanut heidän otteisiinsa (henkiseen verrattuna + tilastofaktat).
2 tykkäystä
Viime vuonnahan nuo isommat kisat tuli kunnolla ohjelmaan oikeastaan vasta Wimbledonin jälkeen, mutta niissä kulki kunnolla oikeastaan vain Pekingin 500-kisassa ja ATP-finaaleissa. Tänä vuonna tonnikisoista saldona kuitenkin kolme semifinaalia, lisäksi slämeistä yksi voitto ja kaksi kvartsipaikkaa, lisäksi alkuvuodesta löytyy yksi 500-kisan finaali. Pitää itsekin myöntää, että siinä mielessä kausihan on ollut kuitenkin ihan kelvollinen ja aika hilkulla ollut pari isompaakin pottia. Miamin semi ja Wimbledonin kvartsi oli ihan pari pisteestä kiinni, joiden myötä kausi olisi kääntynyt suorastaan erinomaiseksi. Uskallan väittää, että jos Wimbledonissa olisivat voittaneet sen kvartsin, niin olisivat vieneet koko kisan.
Rankingin osalta tilanne itseasiassa kuitenkin tiivistyy top kympissä. Arevalo / Pavic hävisivät eilen, mutta Cash / Glasspool jatkavat voittoputkeaan (eilen taisi olla 17 voitettu matsi putkeen. RG:n jälkeen saldo on 20-1). Jos voittavat semin, niin Glasspoolilla taitaa olla mahdollisuus nousta listakärkeen Cincinnatin jälkeen. Jos yhtään sama meno jatkuu loppukaudesta, niin karkaavat kyllä rankingissa muilta. Siinä tapauksessa Harrin ja Henryn haaveet listan kärkipaikasta jää kyllä pitkälle ensi kauteen.
Krawietz / Pütz sai Torontoon unelmakaavion, sillä alkuun kaksi helppoa matsia singelipareja vastaan ja siihen päälle luovutuksella semeihin. Kisavoitolla nousisivat kuitenkin hetkeksi kait H & H:n ohi. Skupski / Salisbury ovat päässeet kovaan vireeseen ja voivat aivan hyvin nousta seuraavien viikkojen aikana myös siihen kantaan. Salisbury on voittanut US Openin kolmeen kertaan, joten ovat omissa papereissa siinä kisassa vahvoilla.
Nämä kun ottaa huomioon, niin ihan hirveästi ei Harrilla olisi varaa antaa siimaa tuon jalan kanssa. Harmi vain, että kyseessä on niin viheliäinen vamma, että tuota ei ole helppo saada kuntoon ilman kunnon lepopätkää. Pari päivää huilia siellä täällä ei hirveästi auta.
2 tykkäystä
No joo mutta tässä lajissa ei oikein voi noita niin lähellä-tilanteita laskea, menisi ihan mahdottomaksi touhut kun puhutaan kylmästä tulosurheilusta.
Wimbledonin finaali vuosi sitten, siinä oli myös Fortunaa matkassa et ylipäänsä selvittiin kolmoserään asti. Se oli niin hilkulla et olis jääny juhlat juhlimatta. Mut tennis on laji missä voitat oikeat pisteet voitat matsin. Se matsi oli osoitus siitä mitä tässä kaivataan nyt takaisin, eli raudanlujaa mentaalipuolen hallintaa ja sitä marginaalien kääntämistä entistä paremmalla prosentilla.
Tämän vuoden Wimbledonin kvartsissa Harrilla oli kolmoserän lopulla mesta kun saatiin kolme matsipalloa, yhden niistä matsipalloista vetäs palautuksena sivurajasta ehkä puol senttiä leveäksi. Noin helkkarin pienestä se oli kiinni onnistuneen ja epäonnistuneen kisan välillä. Kuten ylempänä todettu jos olisivat sen matsin voittaneet, pytyn uusiminen olisi ollut täyttä realismia. Ja se matsi oli täysin voitettavissa, ei voitettu. Samaa voi sanoa aika monesta muustakin tämän kauden tappiosta.
Täällä nostettiin esiin kuinka vastustajat nykyisin skouttaa HH:ta eri tavalla kun nämä ovat ns. valokeilapari. Näinhän se on, mutta pitäiskö miettiä saisiko pelikirjaan vähän lisää yllätyksellisyyttä, ei mentäis niin selkeästi sapluunalla missä vastustaja skoutattu ja pelataan puhtaasti näiden heikkouksia vastaan vaan koitetaan siihen kylkeen omaa peliä sekoittaa enemmän. Vaihtaa vaikka taktiikoita lennosta, luoda peliin jotain sellaista lisää mikä tekisi skouttaamisesta vastustajille hieman haasteellisempaa. Onhan siellä pelikirjassa jo nyt eri variaatioita mutta neluri kun on hyvinkin taktinen, joskus vois sanoa et jopa fläppitaulupeli niin ei ne samat sapluunat loputtomiin toimi samalla teholla.
Tuo on mielenkiintoinen pointti, että missä määrin sitä pelikirjaa pitäisi päivittää, se kuitenkin nojaa pitkälti tuohon brittien luomaan systeemiin, niin hyvässä kuin pahassakin. Calvin Betton on ymmärtääkseni luottaa varsin pitkälti Louis Cayerin teeseihin mitä tulee valmennukseen, tiedä sitten onko Cash / Glasspoolin tai Skupski / Salisburyn taistaulla vähän enemmän variaatiota. Melko samalla sapluunalla kaikki kolme paria kuitenkin pelaavat. En usko, että hirveästi ollaan pelikirjaa jatkossa kuitenkin päivittämässä.
Se on selvää, että Harrille kun syötetään, niin tiedetään että kannattaa välttää viimeiseen asti rystypalautusta. Ja Harrin kohdalla tuo kämmenpalautus osuu edelleen vähän turhan harvakseltaan. Onhan sitä varmasti treenattu, mutta tiukassa paikassa vastustajat kyllä sieltä pisteitä hakevat. Ehkä Harria enemmän vastustajat ovat kuitenkin päässeet kiinni Henryn palautuspeliin. Ihan samaan tahtiin ei ole tällä kaudella Henry paukuttanut palloa läpi. Uskon, että seuraavien viikkojen aikana molempien kohdalla laitetaan aika paljon aikaa ja energiaa nimenomaan palautuspelin kehittämiseen. Edelleen väitän, että sieltä on eniten saatavissa “uusia” tehoja irti. Ja jotenkin pitäisi saada pidettyä se pelitaso mahdollisimman vakaana koko kisaviikon ajan.
1 tykkäys
Mielestäni tänä vuonna on otettu kokonaisvaltaisesti nimenomaan palautuspelissä takapakkia vrt. viime vuoteen…Tuo oli selvä osa-alue, joka teki viime vuonna HH:n pelaamisessa erityisen vaikutuksen varsinkin Pattenin puolelta, jonka pelillinen kontribuutio määrittää isossa kuvassa ottelujen menestystä ja Harri astuu sitten tietyillä isoilla hetkillä sisään antamaan taustatukea Pattenille.
Tuo scouttauksen paraneminen muilla, kun on menossa nyt HH:llä toinen vuosi on varmasti yksi suurimmista osasyistä, miksi palautuspuolella enää ei kaikki tule yhtä helpolla ja saattaa täten syödä ratkaisevasti itseluottamusta.
Mielestäni ylipäätänsä HH:n ei tarvitse liikaa jossitella omaa syöttötyöskentelyn tasoa yhtä isossa mittakaavassa vs kuin mitä on syötönpalautus/palautustyöskentelyn taso (pisteessä kiinni -ei mitään lahjoja vastustajille).
Syy tälle on se, että mielestäni syöttäminen on kyllä riittävän laadukasta Harrilla nelinpelissä menestymiseen, ehkä jotain pientä parannusta toivoisi Pattenin osalta ainakin korkeampien ykkössyöttöprosenttien kautta, kyseessä kuitenkin 198 cm pelaaja.
Kokonaisuudessaan tiimi elää loppujen lopuksi laadukkaasta palautustyöskentelystä, Pattenilla tuo osa-alue ei ole vaan toiminut enää tuo osa-alue yhtä hyvin kuin viime vuonna. Tuolla osa-alueella on kuitenkin sauma erottua muista kärkitiimeistä edukseen ja noilla voidaan kompensoida mahdollisesti tiebreakeissä/MTB -tilanteissa, mikäli jäädään jälkeen minibreikin näissä tiukoissa matseissa. Tämä korostuu erityisesti ATP -tourin peliformaatilla pelattavissa otteluissa, jotka enemmän yksittäisistä pisteistä kiinni kuin GS -tasolla.
Se pitää mielestäni tässä hetkessä hyväksyä, että Glasspool/Cash ovat yksinkertaisesti parempia syöttäjiä ja varmempia syötönpitäjiä, ettei pelkässä syötönpitokilpailussa olla kovin vahvoilla. Sen takia nuo ottelut käännetään eduksi “riittävän” hyvällä syöttämisellä ja entistä paremmalla palautustyöskentelyllä, kuhan onnistuu myös voittavien suoritusten tekeminen tärkeillä hetkillä.
…vaikee sanoo miten paha/vakava Harrin jalkapohja/nilkkavamma on, jossei juuri vaikeuttanu edellistä matsia. Kevyt tuki lämmittää/nopeuttaa parantumista ja auttaa pelaamista. Jos se vaikka helpottais tässä ennen USopenia… liike on lääke, toivotaan. 
Ei välttämättä auta se lepokaan jos ärtyy kunnolla. Kyllä nuo ovat urheilijoillakin olleet puolen vuoden-vuoden vaivoja ainakin, niin että häiritsee.
Vaikea sanoa jos oikealla hoidolla/kuntoutuksella pysyisi aisoissa. Kuitenkin pitäisi saada suunta toiseen suuntaan jos on Monte Carlosta jo alkanut. Peräkkäiset pelipäivät lienevät pahimpia.
Noh, Harri on soturi!
…ai se on alkanu jo MC:ssä; ilmankos liikkuminen niillä main alko näyttää vähän varovaisemmalta. No, jos alaselän vaivat helpottais ja sitä kautta muut siihen liittyvät vaivat vähenis…