Tähän on yksinkertainen vastaus: Suomalaiset ei arvosta, eivätkä ole koskaan arvostaneet tennistä. Tähän kategoriaan kuuluu kaikki kansalaisista mediaväkeen.
Media Suomessa kiinnostuu tenniksestä vasta, kun historiankirjoja kirjoitetaan uudelleen (DC Finaali) tai kun pelaajamme jossain turnauksessa “Selviytyy ilmiömäisesti välieriin/finaaliin”.
Tämän jälkeen tulee helvetillinen kiire ostaa kaupallisia oikeuksia, jotta ottelu saadaan buukattua sisään ohjelmistoon. JA mikä sen parempaa kuin siirtää ottelu ensimmäisen erän jälkeen Pikku Kakkosen tieltä Yle-Areenaan?
Jarkko Niemisen aikana tilanne oli aivan samanlainen. Jos pelit halusit nähdä, se oli pakko olla Eurosport. Usein Niemisen alkukierrosten matsit jäi aina näkemättä ellei vastassa ollut joku nimekkäämpi. Yle vähät välitti - ellei ollut välierä/finaali. Ai että, Christer Sarlin…
Tennis on valtavan kokoinen laji, mutta Suomessa se on medianäkyvyyden osalta lastenkengissä. Meillä on upea tilanne ja jatkumo menossa, jossa olemme saaneet nauttia 2001 Tukholman avoimista saakka tilanteesta missä pelaajamme kiertävät isoja ja rahakkaita kisoja.
Kaikki urheilu on tärkeää, mutta mikä se päälimmäinen syy on että tennis on jätetty vuosikymmen toisensa perään vähälle huomiolle?
Tuskin on ainut laji Suomessa missä lajiväki ajattelee että oma laji ei saa tarpeeksi (media)huomiota. Ja tuskin Suomi on ainut maa missä tennis saa rajallisesti näkyvyyttä lajin kokoon nähden.
Suomessa on 3-5 lajia mitkä ovat “instituutioita”. Lajit ovat jääkiekko, yleisurheilu ja hiihto. Tulevina vuosina nähdään kuuluuko F1 samaan kategoriaan vai ei.
Useimmissa lajeissa mielenkiinto katoaa kun menestynyt urheilija lopettaa, esimerkkinä naisten ampumahiihto viime vuosilta.
Mutta miksi Emil Ruusuvuori ei saa enemmän medianäkyvyyttä?
Syyt ovat menestys ja persoona.
Menestys: Lajiväki osaa arvostaa saavutuksia mutta ison massan silmissä menestys on ollut rajallista. Grand Slam or Nothing.
Persoona: Erityisesti yksilölajeissa olisi tärkeätä että henkilö on kiinnostava. Pitäisi löytyä ulkonäköä, persoonaa ja karismaa. Valitettavasti Emil Ruusuvuori on kuin valtion virkamies. Ei herätä minkäänlaisia ajatuksia suuntaan tai toiseen.
Itselleni tulee mieleen joukkuelajeista jalkapallo ja salibandy. Liikuttavat aivan käsittämättömiä määriä ihmisiä arkielämässä. Mutta kansallinen kiinnostus lajejaan kohtaan matala(veikkausliiga) tai olematon(f-liiga tjsp).
Hyvä kirjoitus. F1:ssä varsinkin Kimi omalla olemuksellaan “hallitsi” mediaa Suomessa ja ympäri maailmaa. Bottas on myös alkanut mersu vuosien jälkeen selkeästi ottaa otetta mediassa mulletteineen ja oluen juonteineen. Vaikka tulokset ovat surkeita, pitää somen avulla itseään hienosti kartalla. Kiinnostavuus ilman suurempia tuloksia on nykypäivää.
Tästä aasinsiltana - Ruusuvuorella kuten kirjoitit, on kyllä aika virkamies tatsi someen ja mediaan. Toki Ruusuvuori on persoonana selkeästi etäinen eikä paljon anna itsestään ulos missään, edes somessa. Ja ne harvat kerrat on jäätävän jäykkiä yhteistyö pätkiä 90% vitaminwellin kanssa.
Ei tennistä helpolla nosteta Suomessa tapetille, mutta mahdollisuus siihen olisi. On se sitten youtubessa tai jonkin tv- tai tuotantoyhtiön tekemänä. TV näkyvyys on maailmalla älyttömän kova, kuten aiemminkin mainittiin ja tämän lisäksi somen voima.
Näkisin että näkyvyyttä pitäisi lähteä avaamaan sarjana. 10-15 osainen sarja, vaikka käsivarakameralla toteutettuna ja kundien itsekuvaamina klippeinä. “Tennisammattilaisen matkassa”
Mitä vaatii ammattilaisuus? Kahdeksan kertaa käkättimeen 1.kierroksella tarkoittaa samalla usein kymmeniä tuhansia lentotunteja, kymmeniä hotelliöitä, tuskaa, harjoittelua ja tunteiden vuoristorataa.
Ammattilaisuus vaatii sitä, että pelaa vähintäin 25 kisaa vuodessa, jolloin voi sen 8 kertaa ottaa käkättimeen ekalla ja saada sen nollan pisteen kisan. Sitten kun on vähintään 18 kisasta pojoja, niin nähdään mikä se oikea ranking-taso on ja paljonko vuodesta jää tilille plussaa.
Aiheesta on jo olemassa Ari Heinilän tekemä dokumentti Tähti ja tähdenlento, jossa seurataan Jarkko Niemisen ja Juho Paukun edesottamuksia tennismaailman ääripäissä
Artikuloin huonosti. Tarkoitin kahdeksan ottelun tappioputkella sitä, että dokkarissa avautuisi katsojalle mitä ammattilaisuuden arki vaatii. Tappiot näyttäytyvät lähinnä teksti-tv:n sivulla 292 ja kohautetaan olkapäitä.
Turha parjata Suomea ja suomalaisia tenniksen arvostamattomuudesta. Ihan samanlaisia tyhjiä katsomoja löytyy ympäri maailmaa.
Se ei ole minkään kansakunnan tai asukkaiden vika, vaan tuotteistuskysymys. Yleisö tulee kun tapahtumista tehdään yleisöä kiinnostavaa. Siihen, miten yleisön saa kiinnostumaan ei ole mitään yhtä reseptiä, ja vaatii aika paljon: luovaa ajattelua, tahtotilaa, pitkäjänteisyyttä ja erittäin taitavaa avainporukkaa. Suomessa koriksen Helsinki Seagulls tulee mieleen tuoreimpana esimerkkinä siihen että saadaan uutta porulkaa katsomoihin, eikä se ihan helpolla ole tullut ja vei vuosien brändin rakentamista.
Kyllä uskoisin, että challengeriinkin pystyisi saamaan reilusti uusia katsojia paikalle, mutta silloin tapahtuman ympärille pitäisi saada iso pöhinä, mikä ei suoraan liity itse kentällä tapahtuvaan pallon lätkintään millään tavalla. Itse tenniksen taso ja pelaajakaarti on ihan riittävän hyvää ollut aina.
Ties mitä mahdollisuuksia olisi, lennosta tuli mieleen esimerkiksi että pari viikkoa myöhemmin on Slush ja vino pino kansainvälistä porukkaa paikalla. Jos olisi lähempänä toisiaan niin ehkä siinä voisi olla jotain synergiaa. Tai sitten ei, mutta pointti on, että laatikon ulkopuolelta löytyy keinoja saada core yleisön ulkopuolelta porukkaa paikalle.
Onhan Davis Cupin kotiottelut hieno tapahtuma, joka vetää paljon yleisöä. Se kertoo siitä, että halutaan nähdä nimenomaan suomalaisten pelejä ja menestystä.
ATP-turnaus on viikon kestävä turnaus, johon vaaditaan monta kertaa enemmän innostuneita tennisfaneja ja paljon työtä/vapaaehtoisia. Lisäksi paikka missä turnaus järjestetään vaikuttaa paljon yleisömääriin…
…tässä nyt muutama perusjuttu mitä tuli mieleen…
Ei todellakaan. Kun tekee ~500k€ liikevaihdolla tappiota 500k€ - kaikille toki yhtä kallista - niin harvalla riittäisi paukut pyörittää toimintaa muutamaa vuotta pidempää…
Siinä saa tehdä Suomessa kunnon amerikantempun että toiminasta tulisi kannattavaa. Nousee Helsinki Garden Töölöön tai ei.
Slush idea on hyvä ehdotus. Tai pystyisikö turnauksen järjestää jonkun suuren messun kanssa yhtäaikaa messuhallissa? Tulisi synergioita mutta varmasti tarvittaisiin myös tietyissä asioissa joustoa…
Kyllä, juuri näin. Kautta maailman harvan urheilujoukkueen pyörittäminen on koskaan kannattavaa. Eikä se johdu siitä, etteikö (osa) joukkeita pyörittävistä taustajoukoista olisi päteviä, on vaan todella haastava yhtälö. Maineikkaimpien futisjengien tuloskyvystä en tiedä, mutta yleensä ottaen jenkeistä löytynee ne oikeasti tulosta tekevät joukkueet.
Samalla se, kuinka paljon näkyvyyttä ja toimintaa urheilutapahtumien ympärille saa aikaan helpottaa niiden tarpeellisten tukijoidenkin mukaan haalimista.
ATP250 kisan lisenssin vuokraus siis olisi 1-2m€/vuodessa, minkä lisäksi palkintopotin tulisi olla yhteensä 700k€ luokkaa. Tähän sitten järjestämisestä aiheutuvat kulut.
Jos nyt nopeasti mietitään;
Turnauksen kustannukset olisivat siis yhden turnauksen osalta karkeasti n. 1-2m€ lisenssi, 700k€ palkintobudjetti sekä järjestämiskulut tilavuokrasta pyyhkeisiin +700k€.
Yhteensä järjestämiskulut infrasta lisenssiin olisi siellä jossain +3m€ luokassa.
Katsomot jos olisivat esim. Pääkenttä (4000) ja 2.kenttä (2000).
70% minimi täyttöaste Pe-Su, olisi katsojia oltava viikonlopun aikana n. 13 000.
Tämä jos täyttyisi, ei tähän varmasti alkukierrosten Ma-To välillä päästäisi kuin mahdollisesti n. 40-50% täyttöasteeseen. Tämä olisi jo kova suoritus ja katsojia pitäisi olla n. 12 000 viikon aikana.
Yhteensä 25 000 myytyä pääsylippua siis koko turnauksen aikana.
Jos lippuja olisi myytävänä hintaluokassa 30-200€, asettuisi myytyjen lippujen keskiarvo karkeasti jonnekin 60-80€ tuntumaan kokonaisuudessaan. Ehkä tietyillä VIP lipuilla pystyttäisiin kokonaiskeskiarvoa korottamaan. Lasketaan keskiarvo vaikka 90€/lippu.
Lipputuotto kassaan olisi siis tässä tapauksessa n. 2,2m€ n. 45-55% täyttöasteella.
Tähän päälle oheismyynnistä ja palveluista tulevat royaltit - mitä on liki mahdoton laskea.
Ei mahdoton tehtävä, mutta ehdottomasti esim. 2026 järjestettävään ATP250 kisaan Helsingissä pitäisi buustaus aloittaa jo paria vuotta aikaisemmin ja liput saada myyntiin heti.
Bisnes on aina riskiä, mutta lukuja pyörittelemällä vähintään nolla tulokseen pääseminen olisi ensimmäisen vuoden osalta jo saavutus.
Hienoa pohdintaa. Ymmärtääkseni ainakin isommissa ATP-kilpailuissa ja Grand Slameissä lipputulot ovat sivuseikka muuhun tulovirtaan nähden. Todennäköisesti ATP250-kisassakin varmasti iso osa tulopuolesta saadaan kasaan TV-oikeuksista ja datan myynnistä sekä tietysti sponsoreilta. Mutta toki lipputulojakin tarvitaan.
Mä vähän luulen, että ne lipunmyyntitulot on vain yks osa tässä. Myös sponsorikuvioilla on iso osuus siihen, että millainen loppulaskelma kisasta saadaan. Mitä isommin kisa onnistuu näkyvyyttä saamaan paitsi kotimaassa myös ulkomailla, sitä parempia diilejä on tiedossa.
Mikäli tätä 250-formaattia lähdettäis tosissaan puuhaamaan, niin median kiinnostus olisi tärkeää saada jo projektin rakentamisvaiheessa. Ja sekin pitää muistaa, et ei sponsoreiden pääkiinnostus ole niitä kohtaan jotka lippuja ostaa tai näkyä hallissa olevalle yleisölle. Ykkösprioriteettina on näkyminen mahdollisimman isosti isoille massoille tv-ruutujen ja promomatskun välityksellä.
Ne pääsponssidiilit on aika arvokkaita diilejä. Ja mitä houkuttelevammaksi kisaprojekti itsensä tekee, sitä enemmän se herättää myös firmojen kiinnostusta. Suomessa sekä ulkomailla. Eihän pääsponsorin edes tarvitse kotimainen olla, kun katsoo Tukholman kisaa niin täksi vuodeksi tais vaihtua ykkössponsoriksi ranskalainen pankkilaitos.
Hyvää pohdintaa ja kyllähän Suomella varmasti on tiedossa jo sponsoreita sekä rahoituslupauksia tapahtumaan. Tilojen kartoitus jos on jo käynnissä, niin yleensä se on jo merkki positiivisesta valosta tunnelin päässä.
Minkä tahansa urheilun suurtapahtuman järjestely on melko pitkäjänteistä touhua ja tässä tapauksessa ratkaisevaa on että löytyykö sopiva tila joka olisi vapaana mahdollisesti vuokrattavissa olevilla kisalisenssiviikoilla. Kun ja jos tapahtuma päätetään sitten järjestää alkaa mittava projekti saada kaikki järjestelyihin liittyvät tekijät sovittua ja saada mittava järjestelyorganisaatio vapaaehtoisineen kerättyä kasaan ja sitoutettua toimenkuviinsa.
Olen ollut muutaman eri lajin MM - kisojen ja Maailmancupin järjestelyissä mukana ja itselleni oli yllätys kuinka paljon porukkaa tarvitaan eri tehtävissä.
Näillä näkymin kisan järkkääminen Suomessa ei ole mahdotonta, mutta suurin kysymys on milloin ja missä
Vaikea sitä kokonaisuutta on hahmottaa jos ei itse ole projektissa mukana, että mitä kaikkea se himmeli oikein nielee. Ja eikös se mene vähän kuin festivaaleilla, että itse tapahtuma on vain osa siitä työmäärästä mitä tehdään. Uuden kisan tai muun tapahtuman rakentaminen alkaa suunnilleen heti kun edellinen on päättynyt.
Mehän nähdään katsojina vain ne pelikentät pelaajineen ja mainostauluineen. Mutta sehän on pieni osa sitä, mitä siellä taustalla on tapahtunut pitkin vuotta.
Ja tässä tapauksessa kyse erittäin arvokkaasta brändistä, vaikka puhutaankin alimman tason ATP-turnauksesta. Eli siellä ATP sanelee ne laatustandardit jotka käytännössä on toteutettava. En tiedä sanktioista jos näin ei tapahdu, mutta tuskin puhutaan mistään pikkusummista. Joten lisähaasteen tuo se, että sen tekemisen pitää olla ammattitasoa jo heti alusta lähtien. Suomen etuna tietenkin, että meillä nyt on hyvää kokemusta Challenger-tason järjestämisestä. Siinä mielessä ei tarvitse ihan puskista lähteä. Mutta toimintaa kuitenkin pitää upgreidata aika huomattavasti.
Kyllä tässä riskit on olemassa, se on ihan selvä asia. Mutta niin se on varmaan ollut kaikilla muillakin lisenssin omaavilla kisoilla aikoinaan. Jostain se rahoituspääoma on näissäkin kisoissa kaivettu ja ilmeisesti nyt suht suuri osa kisoista taitaa kuitenkin pyöriä vakaalla pohjalla. Pune nyt oli vähän tuollainen oma settinsä siitä joskus oli joku artikkeli. Ei oikein konsepti toiminut tuolla päin ja kuten pelaajakattauksestakin pystyi näkemään, niin yksi heikkotasoisimmista ATP-kisoista ainakin parina viime vuotena.
Mites tuo mediapuoli? Länsinsapurissa isot mediatalot horjuu uhkaavasti ja moni syyttää urheilutapahtien hirmuisia hintoja. Tuskinpa fanitkaan mitä tahansa suostuu maksamaan niinkuin eivät vanhemmatkaan penskojen harrastuksista…
