ITF World Tennis Tour ja ATP Challengerit 2019


#121

Juu, kyllä miekin uskon että tämä tästä järjestyy itsestään aikanaan. Muutosvaihe on aina vähän hankala. Mutta veikkaan, että uuden systeemin suunnittelijat eivät kyllä odottaneet että WTA-rankatut täyttäisivat $15 000 kisojen pääsarjan niin, että ITF-rankingilla ei pääse kukaan sisään. Ensi vuonna tilanne helpottunee kun WTA-rankattuja on selvästi vähemmän.


#122

Joo, naisilta kun puuttuu tavallaan challenger-taso, koska 100, 80 ja 60 tonnisia on niin vähän.


#123

Ja tämän ajan Orpanat maksavat muutosvaiheen hinnan…


#124

Näköjään myös näissä ITF:n WTT-kisoissa karsinnat aloitetaan vasta maanantaina, ja pääsarja vasta tiistaina. Eihän siinä mitään, samalla on varmaan tehty päätös, että tästä lähtien yhdelläkään turnauspaikkakunnalla ei sada. Piste. Tiettävästi nämä muutoksen räätälöineet huippukonsultit konsultoivat meteorologeja, jotka olivat eri mieltä, mutta kuka nyt olisi niin hölmö, että antaisi konsultin sanan vaikuttaa. Ai niin, ITF.

Hieno päätös tämäkin. Eihän aikataulut vanhallakaan systeemillä koskaan venyneet. Toisaalta, jos päätös pitää, ja luonto nöyrtyy vahvempansa edessä, niin ensi kesän lomat kannattaa laittaa Suomen turnausten kohdalle.


#125

Hohhoijaa, jaksaisiko nyt taas selitellä?
Ma su kisassa ei tarvitse tankkailla dubbelia, jos on kiire karsimaan ensi viikolle. SE spekulointi vähenee merkittävästi. Varsinkin 15 tonnisten järjestäminen helpottuu ja halpenee merkittävästi. Systeemi kestää kaksi sadepäivää, sitten vaan pelaillaan pari matsia päivässä, niinkuin pahimmillaan nytkin. Karsinta 2 tb erää+ MTB, voidaan vetää tarvittaessa läpi päivässä. Ja pelaajillekin tulee vähemmän maksettavia hotelliöitä, joten parempi mahdollisuus tienata edes jotain :wink:


#126

Jaksa,jaksa nyt vaan! Kyllä se meidän sarkasmi tokenee jahka usko uuden systeemin hyviin puoliin saa vahvistusta.
Asiasta kolmanteen: Kun nyt ottelumanipulaatiot on taas tapetilla, niin tuli mieleen mitä mahdollisuuksia uudet monimutkaisemmat osallistumisoikeuskuviot antavat pelaajille/järjestäjille sumplia listoja mieleisikseen? Vai menevätkö ne oikeudet WC paikkoja lukuunottamatta ehdottomien taulukkojen mukaan?
Sattui silmään tuo Koblenzin karsintojen junnupelaaja. Junnukiintiölläkö mukana?


#127

En ehtinyt kattoa Koblenzin kaaviota, mutta junnupisteiläkin niihin mennään. Ei niitä listoja voi mitenkään sumplata. Ns. Freeze deadlinen jälkeen ei lista enää muutu mihinkään ja Referee tekee sitten tietyt kuviot, kun karsinnan signaus on päättynyt.


#128

15-tonnisten järjestäminen helpottuu. Hyvä, järjestävä taho säästää rahaa. Pelaaja ei tästä hyödy, vaan joutuu yhä useammin pelaamaan monta kaksinpeliä päivässä loukkaantumisriskin kasvaessa.

Pelaajat (varsinkin meikäläisellä sijainnilla) ovat joka tapauksessa kiertueella, ja yöpyvät jokaisen yön hotellissa, eli ei tästä tule säästöä pelaajille. Jos paikkakuntaa ollaan vaihtamassa, niin järkevä pelaaja on joka tapauksessa varannut lentonsa ajoissa, koska siinä säästää aika runsaasti. En ole tennistä pelatessa noita joutunut pohtimaan, mutta muissa merkeissä aivan tarpeeksi. Tuomarina tuo viime hetken lentolippu on helppo vain lisätä matkalaskuun kustannuksia miettimättä, mutta WTT-tason pelaajilla tuota luksusta ei ole.

Tennis on kiillottanut kilpeään hyvin huipputasolla nostamalla esim. Grand Slamien alkukierrosten palkintorahoja, mutta alemmilla tasoilla pelaajia ei ole paljoa ajateltu. Turnauksiin pääseminen on yksittäisen pelaajan näkökulmasta erittäin hankalasti ennustettavaa. Onneksi järjestäjillä kustannukset saadaan laskemaan, koska hehän tämän lajin luovat…

Selvennähän vähän Arbitro tuon viestisi paria ensimmäistä lausetta. “Ei niitä listoja voi mitenkään symbolia”?

Ja Alakierteelle, Koblenzin karsinnan Presuhn oli ihan tavanomainen villillä kortilla mukaan otettu pelaaja.


#129

Autofill teki sanasta sumplata tuon symbolia…
Yritätkö kiusallasi provota vai oletko muuten vain yleisnegatiivinen, mutta en muista lukeneeni, että mikään asia tässä uudistuksessa olisi positiivinen.
Oliko siis vanha systeemi mielestäsi hyvä?
Uudistusta valmisteltaessa on haastateltu yli tuhatta pelajaa ja siitä näkövinkkelistä uusi paketti on kasattu.
Korjaan nyt samalla muutamia ilmeisiä väärinymmärryksiä edellisessä viestissäsi:
Se, että järjestävä taho säästää rahaa, lisää jatkossa kisojen määrää. Ennen tarvittiin noin 75T€ potti, jotta saatiin aikaan kolmen 15 tonnisen putki.
Nyt voi yksittäisen kisan järjestää noin 20 tonnilla. Esim Tanskaan, jossa ei 15 tonnisia ole pelailtu lainkaan on juuri tämän vuoksi suunnitteilla nyt 1-3 uutta kisaa.
Pelajalle säästö tulee myös siitä ettei enää tarvi matkustaa noiden kolmen viikon putkien perässä.
Jos olet karsintapelaaja, voit varata lennon sunnuntaille ja viidellä kympillä lisämaksusta + lentohinnan erotus - ellei se sitten ole älyttömän suuri - vaihdettava paluun sen mukaan mihin uskot pärjääväsi ja maksat esim 4-7 hotelliyötä, 4 jos putoat tokalla, 7 jos olet finaalissa
Ennen jouduit lentämään paikalle jo perjantaina ja aika typerää olisi varata paluu ennen torstaita, koska vanhalla systeemillä toka kierros pelattiin loppuun torstaina ja jos noutaja tuli tokalla rundilla niin maksoit aina 6 hotelliyötä ja finalisteille 9.
Ja jos karsintatason pelaaja oleili lähes kolme viikkoa ulkomailla ilman varsinaista menestystä, sehän vasta maksoikin…
Meillä tuomareilla on muuten erittäin tiukat matkustusbudjetit, joista suomalaisena jouduin aiemmin kärsimään melkoisesti, mutta pääsääntöisesti varaamme liput jo 3 kuukautta ennen sen mukaan montako päivää meidän on sovittu tuomitsevan. Ainoastaan poikkeustapauksissa kisa tai ATP maksaa lipun muutoskuluja. Viimeksi 2017 olin Genevessä kisaturistina torstaipäivän, kun kaikille tuomareille ei riittänyt pelejä ja lennon vaihto aikaisemmaksi olisi maksanut 400+ €

Nimenomaan alimpien tasojen pelaajia tämä muutos tukee pitkällä tähtäimellä, mutta valitettavasti ne pelaajat, jotka eivät saaneet pisteitä vanhalla systeemillä eivät tule niitä tällä uudellakaan saamaan. Parhaat juniorit pääsevät nyt helpommin WTT-kisoihin. Ne jotka saavat vain vähän ITF pisteitä, tulevat pelaamaan niitä WTT kisoja niin kauan, kunnes onnistuvat voittamaan kisoja ja ne jotka onnistuvat voittamaan WTT kisoja pääsevät kokeilemaan siipiään Challengereissa ja keräämään ATP-pisteitä ja vasta sitten kun niitä alkaa olla tarpeeksi, voidaan puhua ammatilaispelaajasta ja tuo ammattilainen sitten ansaitsee elantonsa tennistä pelaamalla.
Se että joku harjoittelee ammattimaisesti ja tähtää ammattilaiskentille, mutta ei tienaa enempää, kuin mitä menee kuluihin, ei ATP:n ja WTA:n mielestä ole ammattilaispelaaja.

Juuri ammattilaispelaajien statuksen ja rahanansainnan takia tämä muutos tehtiin.

Mitä tulee kisoihin pääsyyn, se on aina ollut vaikeasti ennustettavaa, jos on listoilla karsinnan varasijoilla. Esim. Harri Heliövaara matkusti pari vuotta sitten Bahrainiin, jossa edellisvuonna oli ollut monta byetä karsinnassa, mutta silloin tulikin paikalle niin paljon poppoota, että Harri jäi karsinnasta ekana ulos, odotteli päivän Alternate-paikkaa ja lensi takaisin kotiin. Miinusta tuli reippaasti.


#130

Ei kai se ole provoa, jos ei ymmärrä lausetta. Sen viestin ensimmäinen virke ei vieläkään aukea: “En ehtinyt katto Koblenz on kaaviota, mutta junnukisat niihin mennään”. Auto Correct varmaan, mutta tolkkua tuosta ei saa.

Vanha systeemi oli tähän mennessä nähdyn, ja ihan järkeilynkin, perusteella parempi kuin nykyinen, täydellinen ei toki sekään. Ja ei, vielä en ole löytänyt tästä systeemistä positiivista. Se tuskin tekee minusta yleisesti negatiivista. Et sinä, eikä kukaan muukaan, ole pystynyt selittämään, miten kahdet eri pisteet helpottaisivat nousua huipulle. Johtuisiko siitä, että se ei sitä tee? Jos keräät vuoden toisia pisteitä noustaksesi seuraavalle tasolle, ja sitten aloitat siellä nollasta, niin totta kai se ennemminkin hidastaa nousua.

Jos tämä järjestely mielestäsi lisää kisojen määrää, niin miksi niitä todellisuudessa on vähemmän? Tanskaan suunnitellaan, ja hyvä niin. Aika monesta maasta näkyy hävinneen, ja se taas ei ole niin hyvä. Tennisyleisöstä isolle osalle uusi systeemi on täyttä hepreaa, ja nyt sillä oman seuran pojalla ei ole edes sitä pientä mahdollisuutta kaikille tuttuihin ATP-pisteisiin. Ylittäisikö uutiskynnyksen, jos vaikka Patti nousisi ITF-listan kärkeen? Jos ylittäisi, niin perinteinen urheiluniilo ohittaisi olankohautuksella, kun ei tietäisi mistä on kyse.

Varmaan voit kuitenkin sen myöntää, että tuo Heliövaara-esimerkki oli vanhalla systeemillä harvinaisuus. Kyllä silloin yleensä rankattu pelaaja karsimaan pääsi. Nyt tulevat lisääntymään joko nuo turhat lennot, tai kuten on nähty, minikarsinnat täynnä alternaten alternaten alternateja. Eli niitä, joilla on rahaa mennä paikan päälle vaikka turistina, jos ei pelaamaan pääse. Länsinaapurista löytyy ainakin esimerkkejä noista pelaajista, meillä ei taida olla…


#131

Tavanomainen? Ehkä. 18v kotimaan junnu jonka ennätysranking jotain 1140 viime lokakuulta. Turnauksessa viisi WC:tä joista neljä käytettiin pääsarjaan ja se viides tälle sankarillemme jota ei edes löydy miltään alternates listoilta. Karsintana siis nämä kaksi ottelua joista häviäjätkin päässeet LL:llä mukaan pääsarjaan tähän ainoaan euroopan-challengeriin tähän mennessä tänä vuonna.
Harmitusta/ihmetystä lisää että alternates listalta olisi löytynyt paljon parempia pelaajia, mm herra Ruusuvuori.


#132

Siis teknisesti tavanomainen. Villin kortin saa antaa kelle vaan. Kyllä Suomessa on annettu huonommillekin pelaajille villejä, ja ihan pääsarjaankin. Kannattaa myös vilkaista millaisille sankareille esim. Dohan ATP-kisassa annetaan villejä kortteja.

Ja siellä se Presuhn jo LL-paikalla komeileekin. Nuo karsinnat alkavat olla jo melko turhia…


#133

No nyt on sekin lause korjattu… :wink:
Ennenvanhaankin, -80 ja 90-luvulla kerättiin kaksia pisteitä: Rankingilla 300+ pelattiin suurimmaksi osaksi Satelliittiturnauksia jotka olivat ensin 5 viikkoisia ja sitten 4-viikkoisia.
Satelliiteisa kerättiin satelliittipisteitä, jotka muunnettiin kisan loputtua ATP pisteiksi tietyn taulukon mukaan, ja vain, jos oli ollut mukana kaikissa osakilpailuissa.
Aluksi neljän ja loppuvaiheissa kolmen ensimmäisen osakilpailun aikana 24 eniten satelliittipisteitä kerännyttä pääsivät mukaan masters-turnaukseen. Yhden neliviikoisen satelliitin maksimi ATP-pistemäärä oli muistaakseni 50 ja sen saadakseen piti voittaa 14-15 matsia 19 mahdollisesta. Jokaisen viikon palkintoraha oli viisiviikkoisena USD 5000 ja neliviikkoisen USD 6250, eli noin kolmasosa siitä mitä nyt 15 tonnisessa jaetaan.
Mastersissa sai sitten pikkuisen enempi massia, kun raha jaettiin vähemmille ukoille.
Silloinkin “oikeat ATP pisteet” jaettiin Challengereissa ja ATP kisoissa, mutta tuolloisella hintatasolla matsin voittorahoilla yleensä kustansi parin päivän asumisen.

Kun tämä järjestelmä muutettiin Futures Futures turnauksiksi, joissa vaadittiin kolme peräkkäistä 10 tonnin kisaa samassa maassa, mutta enää ei ollut pakko osallistua kaikkiin vaan jokaisesta saattoi jo saada ATP-pisteitä, oli kisajärjestäjien muutosvastarinta aluksi melkoinen ja joissain maissa ei vähään aikaan järjestetty ollenkaan kisoja, koska sitä pidettiin liian kalliina vanhaan verraten.
Kyllä niitä kisoja sitten taas alettin järjestämään kun huomattiin ettei omat pelaajat pärjää niin hyvin ulkomailla eivätkä tietenkään saaneet villejä kortteja muilta mailta.

Samoin oli silloin kun futureiden minimipalkintosumma nostettiin 10 stä 15 tuhanteen.
Jarrumiehinä olivat lähinnä Aasian valtiot, joiden mielestä 5000 taalaa oli jo ihan hirveä korotus - ja kyllähän se sellaisessa maassa onkin, jossa keskiarvo tienestit ovat 500 dollaria vuodessa.
Yleinen hintatason nousu ja se etteivät palkintorahat nousseet alimmalla tasolla viimeiseen kahteenkymmeneen vuoteen ja samalla kisamäärän hillitön lisääntyminen jopa 21 futureen samalla viikolla johti siihen, että heikkotasoisimmat Futuret alkoivat olla kaukana ammattilaispeleistä. Toki niihin heikoimpiin kisoihin aina silloin tällöin joku pelimieskin eksyi, mutta kisojen yleinen taso alkoi laskea ja samalla ATP-rankattujen määrä kasvaa ja ATP piste koki voimakkaan inflaation-
Tähän haluttiin muutos.

Nyt tammikuussa on vielä vaikeaa sanoa järjestetäänkö kisoja enemmän vai vähemmän kuin viime vuonna. Tammi- Helmikuun kisoissa on aina ollut kova cutti ja useimmiten mitä kauempana ja kalliimmissa paikoissa kisoja on järjestetty, sen heikommat karsinnat niissä on olleet.

Sanot että suurelle osalle tennisyleisöä systeemi on täyttä hepreaa - no sitä on edesauttanut meidänkin kärkimedioiden negatiivissävytteinen vääriin termeihin ja osittain vääriin faktoihin ja pelaajien omien kommenttien tarkoitushakuisesti väritetty uutisointi. " Ei mitään tietoa missä pelaan ja milloin" - tyyliin.
Olen jo aiemminkin kertonut, että tennisliiton sivuilta löytyy hyvin toimitettu ja selvästi kirjoitettu kirjoitus uudistuksesta. Sen kun lukee ei asioiden pitäisi enää tuntua Heprealta.

Uskon, että jos vaikka Patti tai kuka tahansa suomalainen nousisi ITF rankingin ykköseksi, se ylittäisi uutiskynnyksen ja se olisi hienoa, koska sitten hän pääsisi melko pitkään sisään kaikkiin muihin paitsi isoimpiin challengereihin, joihin ITF rankatuille ei ole spotteja.

WTT kisojen ITF pisteet ovat vähän niin kuin golfin pikkutourien pisteet, joilla parhaat saavat pääsyn pääkiertueelle. Kuinka moni suomalainen pelaa tai on pelannut PGA Tourin kisoja?
Ei sielläkään yhden pikkukisan voitolla mennä mukaan isoimpiin karkeloihin.

Yritän mukailla esimerkkiäsi: jos joku muutaman vuoden aikuisten sarjoissa pelannut kaveri, sanotaan nyt vaikka on saavuttanut vanhalla systeemillä rankingin 500 ja ei ole välttämättä päässyt montaa kertaa challengerin pääsarjaan - eikä pääsisi välttämättä pariin seuraavaankaan vuoteen - pelaa jonkun aikaa WTT-kisoja sen verran hyvin, että pääsee seuraavat noin puoli vuotta ITF-pisteillään mukaan kohtuulliseen määrään Challengereita, niin hän saa erittäin hyvän mahdollisuuden vakiinnuttaa paikkansa Challenger tasolla sieltä saatujen ATP-pisteiden avulla. Jos siellä ei tarpeeksi otteluvoittoja tule, niin silloinhan Challenger ei ole oikea taso hänelle.
Vaikka tämä esimerkkipelaaja aloittaakin ATP pisteiden keräämisen nollasta, niin hänellä on vanhaa systeemiä paremmat mahdollisuudet kartuttaa pistetiliään niin paljon, että ennen kuin ITF ranking alkaa merkittävästi tippua, hänellä olisi jo sen verran ATP pisteitä, että niillä pääsee jatkossakin mukaan Challengereihin.
Nyt tällainen nousu on mahdollinen 1-2 vuoden haarukassa. Jopa alle vuodessa.
Ennen nousu alle kahdessa vuodessa Pro Circuitilta Challengeriin oli äärimmäisen harvinaista ja monilla se on kestänyt useita vuosia.
Kun Challengeriin otettiin vanhassa systeemissä kaikki pelaajat mukaan vain ATP rankingillä, ei tällainen pelaaja välttämättä pääsisi kuin muutaman kerran CH-pääsarjaan, ellei sitten olisi tehnyt jonkinlaisia “Nedelkoja” .

Sama pätee WTT-kisoihin: Ennen parhaat junnut eivät välttämättä päässeet mukaan mihinkään Pro-kisoihin, elleivät ensin (yleensä) kotimaassaan saaneet villiä korttia tai kortteja ja sitten vielä voittanutkin useita matseja että sai niin paljon ATP-pisteitä, että alkoi mahtua suoraan pääsarjoihin. Karsintojen kolme matsia saattoi monesti olla melkoinen miina jo rasituksen kannalta, tai kun sinne aina silloin tällöin tuli hyviäkin pelaajia ilmoittautumislistan ulkopuolelta.
Nyt esim Otto pääsee aika pitkään mukaan mihin tahansa 15 tonniseen maailmassa, ellei kaikki top 5 junnut päätä myös ilmoittautua samaan kisaan.
Ei ole mahdoton skenario, että joku tai jotkut nykyisistä top 10 junnuista hyvän kevään ja kesän jälkeen pääsevät jo syksyllä pelaamaan Challengereita ITF-ranking paikoilla.

Eli lyhyesti: Pärjäämällä hyvin WTT-kisoissa ITF pisteitä keräten pelaaja saa nopeammin mahdollisuuden alkaa kerätä ATP-pisteitä ja tienata rahaa.


#134

Hyvä kirjoitus, mutta tuo viimeinen yhteenvetohan ei mitenkään pidä paikkaansa. Futuressahan noihin pisteisiin oli mahdollisuus jo heti, kun taas nyt nollilta lähtevä joutuu pelaamaan kuukausia ennen kuin saa mahdollisuuden ATP-pisteisiin ilman villejä kortteja.

Otetaan esimerkki kaudelta 2018, Alex Molcan, ikää 20 vuotta tuolloin:

  • Heinäkuun lopulla Molcan oli pudonnut Top1000:n ulkopuolelle.
  • Heinä -elokuun vaihteessa hän voitti kolme Futurea putkeen. Kahteen ensimmäiseen hän pääsi sisään huonolla rankingillaan, kolmanteen villillä, koska ei ollut ilmoittautunut
  • Noilla pisteillä hän mahtui Sevillan Challengerin karsintaan, jonka läpäisi, ja eteni lopulta finaaliin.
  • Kauden päätteeksi noiden neljän turnauksen pisteillä ranking oli 347, ja sillä Molcan olisi päässyt mm. Koblenzin pääsarjaan.

Noin temppu tehtiin viime vuoden säännöillä, ja sen tekemiseen meni vain 1,5 kuukautta. Jos olisi ilmoittautunut kaikkiin turnauksiin, niin se olisi onnistunut ilman villejä kortteja. Ja jos Molcan olisi ollut täysin ilman rankingia, niin myös silloin yksi villi kortti olisi riittänyt.

Kun tämä uusi järjestelmä mielestäsi nopeuttaa Challengereihin nousua, niin kerrohan miten sama temppu nykyään tehdään. Aikaa seitsemän viikkoa, pelaaja käytännössä ilman rankingia, ja käytössä yksi villi kortti 15-tonniseen.


#135

No kuinka moni muu on tällaisen ihmeteon tehnyt? Yksi äärimmäinen poikkeus ei vahvista sääntöä, että keskimäärin nousu kesti useita vuosia.
WTT:lle päässee heinäkuussa ainakin karsimaan ilman rankingin ja tuolla yli tuhat tankilla varmaan pääsarjaan. Jos voittaa kolme kisaa putkeen, saattaa myös jo nousta ruuhka viikkojen Challenger karsintaan, mutta jos on noin hyvä niin eiköhän se Challenger taso tule saavutettua aika nopeasti muutenkin. Sevillassa muistaakseni aika iso CH joten finaalipaikka saa jo kohtuullisen rankin uudessakin systeemissä. Joopa, se Molcan sai Sevillasta 60 pistettä eikä sen jälkeen mitään ja on nyt sijalla 349. Ei siis kovin hyvä esimerkki.


#136

Tuo oli esimerkki siitä, miten vertailtavien systeemien matematiikka toimi. Vanhalla systeemillä tuo nousu oli mahdollinen, uudella ei. Väite siitä, että uusi järjestelmä nostaisi pelaajia nopeammin, ei vain laskennallisesti pidä paikkaansa.


#137

Loputon eipäs juupas väittely. Katsotaan syys-lokakuussa kumpi oli oikeassa.


#139

…ja heidän jatkaessaan loputonta torailuaan, keskityttiin naapurissa pelaamiseen…
Ja Kass! Nousua saavutettu toistasataa sijaa yhteensä leveällä rintamalla, niin miehissä kuin naisissa, nelurissa kuin kaksinpelissä. Ja tämä muutamassa viikossa, uuden systeemin puitteissa, vaikka paras miespelaaja on telakalla!
Eivätkä ne olleet ITF sijoja…


#140

Niinpä ne naapurin pojat ja tytöt. Vielä tuohon väittelyyn, niin itse asiassa nythän pääsee yhden isomman Challengerin finaalilla ATP 350, ilman että pelaa yhtään 15 tonnista, kun jarrumiehet on poistettu junasta.


#141

Siirrän tämän Emilin ketjuun jo kirjoittamaani tekstin tänne jankkausketjuun.

Joka tapauksessa nyt on suunnattava haastajakisoihin niin pian kuin mahdollista sillä toukokuun lopussa Emililtä putoaa isot pisteet Loughboroughin toisen kierroksen paikasta. Onhan noissa Emilin nykyisissä ATP-pisteissä vähän epäsuhtaa havaittavissa:

15 Orleans CH, 2. kierros
13 Loughborough CH, 2. kierros
 3 Ruotsi $25 000, turnausvoitto

Yhdellä otteluvoitolla haastajissa saa ihan hurjat ATP-pisteet verrattuna suhteellisen kovien $25 000 kisojen menestykseen. Emilillä näissä on toki myös rehellisesti ansaitut karsintapisteet mukana. Ainoa järkevä strategia tällä hetkellä on siis hommautua tavalla tai toisella haastajakisoihin ja jos onnistuu yhdenkin ottelun voittamaan, on varmistanut ATP-rankingin seuraavaksi vuodeksi.

Kyllä tässä systeemissä on riskinä se, että noissa haastajakisoissa roikkuu sille tasolle liian huonoja pelaajia, jotka ottavat 1-2 avauskierroksen voittoa vuodessa jostain toisesta yhtä kehnosta tai villin kortin pelaajasta. Ja sillä kahdella avauskierroksen voitolla on käytännössä edellä kaikkia ITF-kiertueen miehiä rankingissa, sillä samoihin ATP-pisteisiin vaaditaan jotain seitsemän $25 000 kisan voittoa. Tai viisitoista finaalipaikkaa, jos samaan $25 000 kisaan on sattunut toinenkin kova pelaaja.

Mutta tällä hetkellä Emil on hyvässä asemassa, koska hänellä näitä toisen kierroksen paikkoja on se kaksi kappaletta. Nyt vain pitää puolustaa toukokuun Loughboroughin pisteitä ja pysyy haastajakisajunassa hyvin mukana.

Muuten alan olla samaa mieltä, että tämä jankkaamisemme ei taida enää tuoda paljoa uutta sisältöä tähän ketjuun ja parempi katsella myöhemmin taaksepäin miten systeemi lopulta vaikutti. Suomalaisittain meillä on todennäköisesti hyvät vertailukappaleet, sillä uskon Emilin pysyvän tuossa haastajaportaalla ja Patrik Niklas-Salmisen pysyvän sen alla.