Nykyisin saan lyötyä helpommat pallot jo todella hyvillä liikeradoilla ja tuntumalla. Taas sitten, kun on vähän nopeampaa peliä ja vaikeampia palloja niin melko äkkiä jää jälkeen, B-taso on minulle vielä pikkusen liian korkea 
. Olen vakuuttunut, että pystyisin oppimaan hyvän ja erittäin hienon yhden käden rystyn, mutta ainakin toistaiseksi tulee rouhittua rystyt kaksin käsin. Hyvällä liikkuvuudella ja sujuvalla tekniikalla on oikein mukava lähteä kesällä massakentille 
.
ASSMANN 
“letting federer off the back door” 
Käynyt nyt kerran viikkoon läiskimässä. On se kyllä kumma, että pelitaso on nykyisin lähes nelikymppisenä kovempaa kuin oli aikoinaan alle parikymppisenä jolloin lopetin kisamatsit. Junnuna treenasin 4 krt viikossa. Aikuisena useita vuosia jolloin ehkä kerran tai kaksi koko vuodessa kentillä ja tällainen kerran viikkoo treenit olleet vähissä.
Ei ne taidot minnekään häviä, paranee vain sitä mukaa mitä enemmän katsoo sohvanpohjalla ammattilaisten otteluja ja analysoi tekniikoita.
Ymmärrys tekniikasta nykyisin ihan toista kuin oli junnuna.
Kyllä houkuttelisi koittaa kisaotteluja. Junnuna 90-luvun lopulla A3/B1. Ja lyönnit lähtee nykyisin ihan toisella räväkkyydellä kuin silloin lähti. MUTTA, eihän ikämies jaksaisi fyysisesti kuin max puoli tuntia. Ainakaan nykykunnossa ja aivan varmasti tosimatsissa tulisi vammoja jotka lopettaisi koko homman. Sen verran hullu tsemppari olen kuitenkin kentillä joka ryntää jokaiseen tilanteeseen aivan täysillä.
1 tykkäys
Nyt veikkaan että haihattelet :)Se että lyönti lähtee hienosti on aivan eri asia kuin voittaa piste kilpailullisessa tennisottelussa. Sanoisin myös että jos vertaat A3 B1 -tasoja niin ne on tasoina menneet selvästi eteenpäin, vaikkei taso absoluuttisesti ehkä ole juurikaan laajempi. A luokassa enää 200 pelaajaa. Itsekin noilla tasoilla pelaanneena ja äskettäin b:n finaalissa olleena väittäisin että vaikka pelaajia on vähemmän, niin ainakin pääkaupunkiseudun b-luokat on vaikeampia voittaa ja varsinkin nousta A3 tasolle. Silloin täytyisi ei pelkästään voittaa useita b-luokkia vaan myös oikeastaan voittaa jotain A3 pelaajia.
1 tykkäys
Yksittäisien lyöntien tulivoimaa ja purevuutta en taatusti haihahtele. Ilman mitään leuhkimista pystyn täällä väittämään, että varsinkin kämmen lähtee nykyisin varsin puhtaalla tekniikalla. Piiskamaisuutta siinä aina ollut kun nopea käsi ja vahva kierre, mutta pystyn lyömään myös laakatykkejä.
Tottakai toistettavuus ei parasta mahdollista, mutta lisäämällä treenimääriä…
Joo, onhan se kisamatsi aivan oma juttunsa ja siinä korostuu tuo pelirutiini ja fyysinen jaksaminen, sekä muitakin juttuja mitä saavuttaa vain kisaamalla.
Voishan se olla että joku C-luokan tuupparikin alakierrettä viljelevä vois olla tässä vaiheessa paha paikka, mutta toisaalta koen niin, että perustreenipallotteluun kelpaisi nykyisin treenikaveriksi Suomen top10 pelaajalle johon junnuna ei ois lyöntien purevuus riittänyt. Ei toki varmuus välttämättä nykyisin lopulta kuitenkaan siinä vaiheessa kun vastustaja lyö tarpeeksi syvälle kentän takaosaan toistuvasti. VAATII enemmän treenitunteja jotta B-luokassa pärjäisi. Mutta voishan siellä käydä huvikseen vetelemässä oksatpoismoukareita ja hävitä tyyliin 36 26 tyytyväisenä.
1 tykkäys
Kisoihin osallistumallahan se selviää nopeasti, että missä taso kulkee!
Näin se on. Jossittelijat ja tekijämiehet ovat erikseen. Vuoden sisällä tähtäin pitkästä aikaa takaisin tuohon jälkimmäiseen ryhmään.
Aikoinaan 18-vuotiaana otin treenitunteja erään ikätoverin kanssa joka oli kymmenen vuotta myöhemmin Suomen tasoluettelon A1 porukan nro. 25. Ja ennen armeijaikää hävisin hänelle B-luokan kisassa 57 46. Tuo toiminut välillä porkkanana että vois sohvanpohjalta raahata luunsa useammin kentille.
2 tykkäystä
Omat kilpapelit ovat jääneet nyt kun veteraani-ikä on saavutettu. Ei enää kiinnosta lähteä kaikenlaisten vaivojen kanssa kisapeleihin, kun on nähnyt mikä se oma maksimitaso oli. Tästä ei ole kuin yksi suunta ja se on alaspäin 
10 viimeistä pelivuotta meni A1:ssä ja siihen voi olla ihan tyytyväinen. Futures-tasolle ei kuitenkaan riittänyt, syöttö ja palautus oli suurimmat puutteet. Kivat muistot jäi kuitenkin, uskoisin että tällainen määrätietoinen satsaaminen yksilölajiin antaa paljon myös muuta elämää varten. Suosittelen kaikille nuorille!
7 tykkäystä
KuInka moni teistä on opetellut lyömään palloa kohtisuoraan taivaalle niin ylös että pallo häviää käytännössä näkyvistä hetkeksi? Ja lopulta tippuu lähes omiin jalkoihin tai ainakin 5 metrin säteelle. Aikoinaan junnuna seuravalmennuksessa tuo toimi pallonhallintatreeninä.
Oon nyt koittanut viime viikkoina tuota. Se on kyllä nautinto lyödä pallo aivan täysiä kohtisuoraan taivaalle ja sitä pystyy toistamaan vaikka kuinka pitkään ilman että yksikään pallo karkaa kentältä ulos. Tuli samalla mieleen, että vois huvikseen joskus syöttää ottelussa tuolla tavalla. Mitähän vastustaja tuumaisi kun vetäisi pallon aurinkoisella säällä näköpiirin ulottumattomiin kunnes pomppaisi syöttöruutuun ja se pomppuhan on sellainen 5 metriä korkea sekin. Mutta heikoille siinä tahtoo jäädä jatkotilanteessa 
1 tykkäys
Ehdotapa Kyrgiokselle twitterissä niin saamme ehkä pian nauttia tästäkin tempusta ATP Tourilla. Kerraassan mainio idea. Ei tosin toimi välttämättä katetuilla areenoilla. 
Mutta lisään panoksia: pamauttakaapa tuo pallo sinne pakopisteen tuolle puolen ja napatkaa se mailalla “koukkuun” sen alas tullessa kuten Fed ja, eh, minä 
. Siinä pallonhallinnan master class ja sen läpäisykriteeri.
Mites kun tuohon löis pikkasen yläkierrettä mukaan, minnehän asti pallo pomppais kentän pinnasta. Lyönnissä pitäisi ottaa huomioon myös Magnuksen efekti: https://www.youtube.com/watch?v=QtP_bh2lMXc
Ilmeisesti tennispallon massa suhteessa tilavuuteen on suurempi kuin koripallolla, kun edellä mainittu temppu onnistuu, eikä ilmanvastuksesta syntyvät voimat lähde kuljettamaan tennispalloa samoin kuin koripalloa. Toki 140 metriä on hieman eri asia kuin korkeus, jossa tennispalloa ei enää nää.
Joo, tuossa on haastetta jo saada pallo kuoleutettua kun korkealta tulee vauhdilla. Joskus onnistunut melko ookoo, mutta usein lopputulema ei sellainen kuin siinä tavoittelee.
Mitä tulee tuohon Mutala_Kalkun ehdottamaan yläkierteeseen tuohon lyöntiin, niin se muuttuisi jo hankalaksi yhtälöksi. Kuitenkin avonaisella lavalla se pallo sinne 100+ metriin saadaan. Tai mistä mä tiedän miten korkealla pallo käy. Tekniikka olisi aivan toinen yläkierteellä ja korkeus jäisi väistämättä matalammaksi, mutta toisaalta ehkä mahdollista toteuttaa kuitenkin melko korkea ja ruutuun osuessa pomppaisi vastustajan kannalta hankalaan paikkaan.
Tuota taivaalle “räiskintää” kannattaa tehdä varsinkin silloin kun naapurikentällä on turhan tärkeitä tyyppejä jotka valittaa kaikesta. Hyvää paineensietokyvyn hallintaharjoitusta kun luottaa siihen ettei pallo karkaa naapurin puolelle silloin kun heillä piste käynnissä.
Ei taida pallo 100+ metriä kohota? Eikö se tarkoittaisi että pallon pitäisi lentää pituutta vähintään helposti se 150m, mitä kuitenkaan tuskin lentää? En ole itse kokeillut kumpaakaan lajia, mutta olen nähnyt HVS vanhimpien junnujen kokeilevan pituuslämimistä ja ei näyttänyt silmämääräisesti menevän edes 100m sillä tavoin.
Jos palloon saa alkunopeuden 100 km/h, niin pallo nousee noin 40 metrin korkeuteen.
Jos Feliziano Lopez syötti ulkoilmassa pallon 70 metrin päähän, tuskin sitä pystysuuntaan saadaan 100 metriin.
Onhan se 100m älyttömän korkealla. 40m korkeat jotkut näkötornit tai Suomen korkeimmat puut toisaalta vaikuttaa kuitenkin siltä, että kumma ellei palloa niiden yli saisi.
50-60m lienee realistinen. Sekin on sellainen että pallo käytännössä häviää hetkellisesti tai muuttuu hyvin pieneksi. Riippuen toki millainen sää on.
15vee junnuna otettiin kisaa treenien jälkeen kuka saa pallon kenttien vieressä kasvavien korkeiden koivuen yli. Ehkä 30 metrisiä puita ja siinä piti palloa lyödä myös eteenkin päin, jotta pallo meni puun latvan toiselle puolelle.
Enpäs muistanutkaan tuota kisaa, vaikka olen nuo pätkät aiemminkin nähnyt. Yhä kuullostaa taitopelaajan arvelut vähän kalavaleelta. Jos yksi maailman ķaikkien aikojen kovasyöttöisimmistä kavereista saa pallon 70 metrin päähän, niin tuskin nyt sinä saat huonommasta asennosta, jossa ei mahdollista syöttää optimaalisesti vain 10 metrin päähän suoraan ylöspäin (ottaen huomioon suuremman painovoiman rasituksen), vaikka sinulla voi hyvin kova syöttö ollakin.
1 tykkäys
Kyllähän pallo lentää kropan sivulta ns. alakautta kämmenellä “mattopiiskajuntalla” lyödessä pidemmälle kuin syöttöliikkeellä pään yläpuolelta lyödessä.
Minulla on kova kämmen ja syöttö taas ei ihmeellinen. Tuossa taivaaseen lyöntiin tarvitaan nimenomaan piiskamaisen nopeaa kämmentä.
Voisin veikata että pallolle saa tavallinen harrastajakin ylös tai yläviistoon viskomalla 200 km tuntivauhdin. Siinä ei tarvitse tähdätä välttämättä mihinkään ja kierre ei hidasta lyöntiä. On ne paljon kovempia piiskoja kuin pelikentällä koskaan mikään lyönti.
Välillä kun ammattilainen saa raivarin ja paiskoo pallon vaikka Arthur Ashe stadion ylitse niin siinä sen näkee mikä lyönti on vauhdikkain.
Ei muuta kuin yleisurheilukentän keihäänheittopaikalle tai 100m etusuoran lähtöviivalle koittamaan mihin saakka pallo lentää. Kuinka moni yrittää pään yläpuolelta normaalilla syöttöliikkeellä ja kuka viskoo alakautta. Tennis ei ole keihäänheittoa koska kädessä olevan välineen lisäksi on myös se pallo joka pitää kiertoradalle lähettää.
Jos Feli ja kumppanit harjoittelisivat n. 45 asteen kulmaan lähetettävää syöttöä, ja vetäisivät all-in, varmasti saisivat yli 80 metriä, kenties yli 90 metriäkin. Teemu Wirkkula, joka mätkäisi 240 km/h tutkaan, saattaisi olla tämän homman erikoismiehiä – tarkkuus- ja kierrevaadetta kun ei ole. Ylöspäin pallon saa varmasti alakautta korkeammalle anatomian rajoitteiden takia.
Myönnetään, kyllä se varmaankin on niin että alakautta nykäisemällä saa pidemmälle. Sanoisin kuitenkin että alakauttakaan se paras suunta ei ole suoraan ylös. Viistoon olettaisin saavan paljon kovemman vauhdin. Toisaalta jos mitataan pelkkää pallon lähtönopeutta niin tuo 240 km/h ei vielä riitä edes maailman kovimmalle ruutuun osuneelle syötölle, josta varmaankin saataisiin petrattua reilustikin mikäli tavoitteena olisi pelkkä lähtönopeus.
1 tykkäys