Sekin vielä. Ehkä kannattaisi jättää matsi tähän, jos on noin paljon haittaava vaiva. Tai tasoero.
2-1" Oskari piti ensimmäisen kerran ottelussa syöttönsä. Kolmen murtopallon kautta tosin.
M15 Oegstgeest (NED), 2. kierros
Oskari Paldanius - Peter Makk (HUN) 1-6, 6-2, …
Ohoh! Sehän kääntyi. Oma vähäinen seuraaminen jää tosin tähän.
Valitettavasti Oskarille lopulta tappio 1-6 6-2 2-6.
Edelleen vähän kaksijakoiset fiilikset, pitäisi ehkä Oskarilta itseltään kysyä miten näkee alkukauden suoritteet ja onko kroppa ihan kunnossa, ei tällä kaudella olla Paldaniukselta paljoa kuulumisia kuultu.
Aiemmin kirjoitin, että kohdattu kovempia rankingeja ja tappioita näiden kautta kertynyt jonkin verran, mut missä Oskarin oma taso rankingin näkökulmasta menee. Ei tuo nykyinen sijoitus paljoa mitään kerro, muuten kuin että tulosta ei tällä kaudella ole tullut toivotulla tavalla. Tietysti kun tappioita tulee 600, 700 ja 800 rankingeilta, vaikea se sanoa et oma pelitaso noiden yläpuolella olisi.
Pitäisi kuitenkin olla suunta ylöspäin näinkin hyvän junnu-uran tehneillä nuorilla, ATP-rankingeissa ei olla menty metriäkään eespäin noin vuoteen. Toki vika junnuvuosi oma lukunsa mut sielläkin tuli aikuisissa parempaa tulosta mitä nyt tähän mennessä tällä kaudella nähty.
Oskari mainitsi viime kaudella et varavaihtoehtona on mietitty yliopistotennistä jos tämä nykyinen plääni ei tuota toivottua tulosta, onkohan siellä suunnitelmakansiossa vielä tämä vaihtoehto.
Itseäni myös yllättänyt isosti nämä vaikeudet. Ajattelin, että itf kisat eivät olisi Oskarille edes mikään mittari…tosi vaikea sanoa, että mitä siellä on tapahtunut. Mahdollisesti jokin sitkeämpi vamma jonka kanssa tuskailtu ja se syönyt tuloskuntoa ja itseluottamusta. Jotenkin myös kisannut todella vähän(?). Vähän yli vuosi sitten oli fiilis, että uusi top100 pelaaja tulossa suomesta, nyt näyttää todella kaukaiselta.
Itse en ole kovinkaan yllättynyt. Viime vuoden jälkimmäinen yhdeksän kuukautta oli aikamoista tarpomista kaksinpelissä. Hyvin menneiden maaliskuun futureiden jälkeen näytti hienolta, kun pärjäsi nelinpeleissä, mutta tarkemmin seuraamalla kaksinpelivaikeudet olivat ilmeisiä. Ja nelinpelivoittoja seurasi reality check, kun miesten peleissä saman parin kanssa taisi jäädä erävoittokin haaveeksi.
Yksittäisiä välähdyksiäkin oli vähän, kenties ainoa ITF Mastersissa, kun voitti Vasilevin ja sitäkin seurasi tuhnu reissu Jenkkilään rankingpisteiden perässä. Suomen haastajaturnauksissakaan ei näkynyt sellaista, jota suomalaisilta huippujunnuilta vikalla junnukaudella on totuttu eli, että kotiyleisön tuella voitetaan tai vähintään haastetaan niitä 200-300 pelaajia.
Tämä vuosi on ollut melko samanlaista. Nyt vain se viime vuoden alun huippusuoriutuminenkin on jäänyt tulematta. Toivotaan parasta, pelätään pahinta…
Paldaniuksen pelissä on sellaisia elementtejä, joilla pärjää junnutenniksessä hyvin eli lähinnä varmuus ja suhteellisen kova kunto, mutta varsinaisia aseita ei löydy, joka taas on tyypillisesti edellytys, että atp-tasolla tulee menestystä. Tulee mieleen Stefan Kozlov, joka oli jo 16-vuotiaana kaksi kertaa Grand Slam finaalissa ja hänestä povattiin uutta menestyjää, mutta koskaan pystynynyt lupauksia lunastamaan. Kozlov jyräsi juuri nuorena varmuudellaan, mutta tuhnuthan ne lyönnit on miesten kisoissa.
Mikä mahtaa olla Oskarin valmennuskuvio tällä hetkellä? Viime vuonna mukana kuvioissa oli Tiilikainen ja ITF-puoleltakin tuli leiritystä. Suomesta on vähän vaikea saada riittävän tasokasta vastusta edes treenikentille, sen sijaan Euroopassa eri akatemiat pukkaa jatkuvasti nousevia kykyjä.
Rehellisesti sanottuna huolimatta viime vuoden AO:n semifinaalipaikan aikaan, niin en oikein löytänyt sellaista elementtiä pelistä joka herättäisi “wow” -efektiä Oskarin pelistä. Toisin kuin esim. Jack Kennedyn liikkuvuus (Oskari voitti AO:n kvartseissa) tai Jan Kumstatin syöttö sekä sitten loppuvuodesta Guto Miguelin kämmen.
Tuosta syystä ei tule ihan täytenä yllätyksenä tämä nykyhetken tilanne, vaikkakin pelaajana muutosta on tullut tuohon vuoden takaiseen paljonkin, ote on enemmän offensiivinen jota tarvitaankin aikuisten tasolla enemmän, tuosta syystä prosessi on hyvin keskeneräinen ja asiaa ei varmasti ei helpota pidempiaikainen itseluottamuksen selkeä putoaminen, monia otteluita ovat leimanneet hyvin tiukat erätappiot pl. Suomalaiskohtaamiset/eräs +2 metrinen Braynin, jonka voittanut kahdesti.
Ei välttämättä ole huono valinta siirtyä yliopistotenniksen puolelle ja katsoa tilannetta myöhemmin. Sieltä kuitenkin lopulta tullut valtavasti massaa ATP-kiertueelle tai siihen kynnykselle, johon Oskarille on varmasti mahdollisuudet myöhemmin päästä…
Esimerkkeinä lähivuosilta. Vacherot, Rinderknech, Spizzirri, Kypson, Diallo, Kovacevic, Fearnley, Walton, Pinnington Jones, Zheng (edelleen), Rodesch, Chidekh, Draxl, Holmgren, Smith, Samuel, Fery.
Kaikki nämä ovat top 200:ssa ja tuosta jäi vielä lukuisia muita luettelematta, joilla on enemmän pikavisiitti (kärkipelaajia) tai enemmän viime vuosikymmenen puolelta olevia pelaajia.