Juu, en nyt muita Luganon seedejä lähde tarkistaa miten tämän viikon jälkeen näillä rankingit mut kyllä tuolla jo sijoitus irtoaa, voi irrota jopa top nelonen.
Teoriatasolla kun Miamin karsintojen entryt otetaan muistaakseni huomisen listalta niin sinnekkin mahduttaisiin ilman sen suurempia ongelmia. Mut jotenkin epäilen, että Otolla on ehkä jotain muita suunnitelmia, miksi matkustaisi yksien karsintojen takia jenkkilään. Toisaalta kävihän se viime kaudella yhden matsin meksikossa pelaamassa ja takaisin kotiin joten kaikki mahdollista. Siinä viime kaudella tosin taisi suunnitelmat muuttua kesken kaiken.
Itse pitäisin järkevimpänä suunnitelmana selvittää ranking hankaluudet lopullisesti Europaan halli CH-kisoilla, että vältytään viime kauden sudenkuopilta mahdollisilta ATP-kisojen karsintatappioiden osalta. Sitten Wimbledonin jälkeen voisi olla ehkä hyvä hetki, kokeilla karsintoja Amerikan ATP-kisoissa tai jokunen Euroopan massakarsinta. Toinen juttu on sitten, mikäli jostain sattuisi saamaan yllätys WC:n ATP -pääsarjaan, tämä toki varsin epätodennäköinen skenaario.
Ongelma on Challenger-kalenteri joka ei tarjoa enää Luganon jälkeen hallikisoja. Yks Saksan viiskytäpinnanen on maaliskuun tokalla viikolla mut ei Otto sinne ole menossa.
Eli jos pitää Luganon jälkeen väliviikon niin siinä sen jälkeen vaihtoehtona on massaa Espanjassa tai Kroatiassa tahi Miamin karsinnat.
Ihan validi pointti, silti olen Euroopassa pysymisen kannalla, välttääkseen ylimääräistä matkustamista ja käyttää tarvittava aika massapelin kehittämiseen treenien kautta ja CH-kisojen, että olisi parempi iskukyky massakaudella kuin viime vuonna. Viime vuonna massakausi meni lähinnä ATP-karsintojen 1. kierroksen tappiosta tappioon. Toissakaudella tuli kuitenkin jonkun verran voittoja myös massalta CH-kisoissa.
Mutta, jos menee Miamiin, niin ehdottomasti kannattaa silloin sen jälkeen pelata Houston ATP-karsinnat myös tai x2 Meksikon CH-kisat 125k ja 75k, ne kisat toki saattavat olla todella hitaita olosuhteilla varustettuja kovan kentän kisoja.
Tuossa varmaan varteenotettavimmat vaihtoehdot:
Ensimmäinen vaihtoehto parempi valmistautuminen massakisoihin ja RG:n karsintoihin Euroopan puolella.
Toinen vaihtoehto kokeilla mahdollista menestymistä isommassa kisassa ja siihen päälle pari lisäkisaa, jotka eivät niin optimaalisia vaihtoehtoja ehkä RG:tä varten, mutta välttämättömiä mahdollisen Amerikan reissun kannalta ja jonkinlaista saumaa kerätä lisäpisteitä.
Rohkeasti vaan Challengereita kiertämään myös massojen aikana, kuitenkin parempi mahdollisuus sieltä on edes kohtalaisia pisteitä kerryttää kuin tonnikarsinnoista.
Tonnikarsinnat ehdottomasti harkintaan jos ne kovilla pelataan, mutta massojen suhteen tuo pari kuukautta taitaa Virtaselle olla lähinnä pakollinen paha joka on vain kestettävä. Tietysti tonnikarsinnoissa on se rahallinen aspekti, viime vuonna Miamin karsintoihin pääsystä sai 5000 euroa miinus verot. Läpipääsystä sai 15 000, se on vähän samaa luokkaa mitä Otto tienas Paun voitosta, 20 000 miinus verot.
No ens viikolla se selviää, että mitä meinaa touhuta 18.3 alkavalla viikolla.
Lillen voiton puolustaminen alkaa 1. kierroksella karsijaa vastaan, toisella taas Paire tai NG-statuksella pääsarjaan tullut viimevuotinen AO:n juniorimestari, Belgian 18-vuotias Alexander Blockx.
Toivottavasti nälkä kasvaa syödessä ja samalla mentaalisetupilla vaan uuden kisan kimppuun. Näyttää homma toimivan niin jatketaan ihmeessä samaa rataa.
Luganoon kakkosseediä tyrkyllä ellei joku villikorttilainen sieltä vielä ohitse tule. Ei nyt tule mieleen, että oliskohan Virtasella koskaan noin korkeaa sijoitusta ollut Challenger-kiertueella.
Joo kyllä se vaan olis rahallisestikin luultavasti fiksumpaa nyt pistää kunnon challenger-tour vaan päälle. Voisi nöyrästi vielä kysyä hampurin 50:stäkin, että saisko sinne villin kortin, kun taitaa olla kevään viimeinen sisäkova. Jos tuolta onnistuisi vaikka finaalipaikankin kairaamaan (minkä pitäisi kyllä olla taas hyvien mahdollisuuksien listalla), 25 pinnaakin on tällä hetkellä hyvä lisä turnausta kohden voitosta puhumattakaan.
Sitten tuon jälkeen voisi ottaa vähän huilia, mutta jos virtaa riittää, niin siinä olisi 4 challengerin putki espansjassa tarjolla, tai vielä villimpi peliliike olisi lähteä ulkokoviemn perään massan sijaan Aasiaan asti.
Riippuen toki, miten nämä turnaukset etenee. Toki, jos hyvät pisteet kairataan jo Lillestä ja Luganosta, niin sitten tuo amerikan reissu voisi olla perusteltavissa.
Nyt pitäis joka tapauksessa ensin laittaa pisteasiat kuntoon, eli vielä se 150-200 pinnaa nyt lisää tavalla, tai toisella. Ja jos tuo järkevällä aikavälillä onnistuu, niin mieluummin sitten jatkaa samaa rataa ja koittaa kairata noita challengereita niin, että pääsisi siihen sadan kintaille. Suora GS pääsarjapaikka on aina rahallisestikin sitten mukavampi kuin se karsinta.
Otolla ei luulisi nyt ihan valtavaa peliväsymystä olevan, joten luulisi jaksavan.
Viime kaudella sitä jo haisteli, että ottaisko Otto sen Aasiatourin niin vois väistää jokusen massakisan. Itse ainakin ajattelin kun rankki oli jo niin lähellä sataa, että nyt mennään pisteet edellä ja koitetaan hommata suora pääsarjapaikka Garrosiin. Mutta tekivät sitten toisenlaisen päätöksen kiertämällä kovatasoisia tonnikarsintoja suht vaatimattomalla menestyksellä.
Ei ne pistepaineet tuohon turnausvoittoon loppuneet. Vaikka saisikin viime kevään kisavoittojen pisteet puolustettua seuraavien hallikisojen aikana, niin eihän se muuta tee kuin palauttaa rankingin sinne 160 -170-hujakoille huhtikuun alkaessa. Ja koska tässä nyt varmasti Otolla ja Oton tiimillä on takaraivossa tällä kaudella se satanen rikkoa, niin tarvitaan lisää menestystä senkin jälkeen kun mahdollisesti on ne lähtevät pisteet puolustettu.
Tuohon nyt ensimmäinen tavoite estää ranking-laskut. Täyttä realismia takoa seuraavan parin viikon aikana sen verran pisteitä, että pääosin on tuo tärkein suoritettu. Sitten siihen seuraava tavoite palauttaa ranking vaikka sinne 110 - 130. Nuo sijat on jo iskuetäisyydellä ja voi olla jopa yhden CH-voiton päässä sataseen nouseminen.
Ei massoilla tosiaan ole tulossa kovin kummoisia pistemenetyksiä joten kaikki pienikin menestys on kotiinpäin myös rankingeissa. Jos jää pistepotti massoilta heikoksi niin ei hätää, on siellä ruohoillakin parantamisen varaa viime kauteen verrattuna. Ei se välttämättä Wimbledon liian aikaisin tule, etteikö voisi siihen mennessä rankingiaan hilata ainakin lähelle sataa.
Ihan jees arpa. Otte ei ole kuitenkaan ollut pitkään aikaan sillä tasolla missä parhaimmillaan käväisi. Tähän joku taisteleva vastustaja kuka ei anna ilmasia pisteitä olisi ollut varmaan pahin mahdollinen. Toivotaan, että Oton fokus ja asenne Paun kaltainen niin hyvää voi odottaa.
Nopeesti piti googlettaa, että mistä moinen tasolasku kun ollut top50-pelaajia vielä 2022. Tuolla kaudella käyny kesällä Wimbledonin jälkeen jonkinlaisessa polvileikkauksessa ja sen jälkeen on alamäki ollu melkoinen.
Virtanen Miamin karsintalistalla, eli siinä vuoden ensimmäiset tonnikarsinnat.
Sopivasti sattui kisavoitto just ennen entryjen sulkeutumista ja suora paikka karsimaan, muussa tapauksessa oltais jonolistalle jouduttu.
Kova päätös! Kaudella on jo useampi top 100 päänahka eli kyllä se hyvän päivän taso riittää noissakin karsinnoissa, jos ehtii olosuhteisiin sopeutua. Vähän huolettaa miten ulkopeleihin pääsee kiinni…
Juu, Otolla tosiaan ne hallit tuntuu olevan se ykkösalusta, ulkokovilla ei kummoista tulosta olla toistaiseksi nähty. Mutta Miamissa nopeat kentät joten se on hyvä juttu Virtasen kannalta.
Tai no nopeammat ne ainakin on kuin Indian Wellsissä.
Yksi alustan suhteen välimallin ratkaisu voisi olla antaa Har-Trulle mahdollisuus. En pidä tuota kovinkaan todennäköisenä, mutta pisteiden kannalta pohtimisen arvoinen. 1.4. Houstonin massakisan jälkeen olisi mahdollisuus mennä kolmeksi viikoksi vihreille massoille CH75-kisoihin (Sarasota, Tallahassee, Savannah). Euroopan massat ovat silti varmaan se Oton ratkaisu, ja isoimmissa kisoissa, minne mukaan mahtuu…
Mutta hieman kyllä harmillinen ja hämmentävä tämä, jos tuonne jenkkeihin nyt tosiaan lähtee. Viime vuosi tosiaan tuota kokeiltiin ja huonoksi havaittiin. Saahan siinä lähdössä toki jo 5 tonnia hynää ja parilla karsintavoitolla päästään jo ihan kivoillekin rahoille, mutta vastapuolella on se, että matkakulutkin ovat kohtuulliset ja avauspelin ja jopa toisen karsintakierroksen tappiolla jää melko tyhjä arpa käteen.
Periaatteessa toki minun toiveeni voi jopa vielä toteutua, että lähtee Miamiin vain, jos pari seuraavaa viikkoa tuo hyvin pisteitä ja muussa tapauksessa käy kyselemässä sitä Hampurin villiä korttia, eihän se pois ole suljettu vielä sekään. Tuolta tosiaan rahaa jäisi turnausvoitostakin saman verran kuin Miamin karsinnasta taattuna, mutta tosiaan vähemmillä matkakuluilla.
Vaan kyllä nyt pitäisi kaikki efortti laittaa nimenomaan pisteiden maksimointiin. Miamissa pitää todellkain ottaa monen monta voittoa, ennen kuin alkaa olla jotan järkeviä pisteitä. Monen voiton päässä ne ovat challengereissäkin, mutta vaikkapa tuolla Hampurissa se olisi “ihan vähän” helpompaa kun ois se sisäkova ja ykkössijoitetun atp on 167.
Mutta ei vain vissiin sytytä lähteä taas pikkuturnaukseen pikkurahojen perässä… Pelkään pahoin, että tästä voi tulla taas uusi alho positiivisen käänteen jälkeen. Toivon todella, että olen väärässä.
