Kuinka vanha aikaisempi versio on, kun Chang tunnetusti syötti alakautta 1989?
ITFn vahvistamat säännöt 1.1.2004, mutta näytetäänpä heitosta puhuttavan myös 26.8.1979 vahvistetuissa.
Hmm, siis millä tavalla voit määritelmällisesti erottaa sanalla heitto tapahtuvan toiminnan pudottamisesta? Jos lisäät vauhtia alaspäin niin silloin ainakin toteutat heiton? Millä todennetaan lisäsikö vauhtia? Täysi mahdotttomuus minusta tuolla sanalla perustella ja erottaa heitto pudottamisesta, pitäisi vähintään todeta että palloa tulee heittää ylöspäin. Kuulisin mieluusti vielä Arbitron kommentin tuohon osumaan. Onko se ok tapahtua, väärällä puolella?
Jos se on tietoinen valinta tuo muutos ‘heittämisestä’ 'päästämiseen, joista jälkimmäinen kattaa myös pallon heittämisen (kädestä päästetään silloinkin), niin silloin siihen luulisi olevan joku syy. Itse en keksi muuta, kuin että nykyversio hyväksyy myös pudottamisen, antoi sitten pallolle lisävauhtia siinäkin tahi ei.
Pohdintasi olisi relevanttia, jos säännöissä oltaisiin tehty muutos päästämisestä heittämiseen mutta nyt se on menneen talven loskaa.
Olen muuten varma siitä vastauksestani alkuperäiseen kysymykseen.
Lars Ulrichin isä Torben Ulrich eteni näemmä neljällä eri vuosikymmenellä vähintään major-turnauksen toiselle kierrokselle - vaikka isot pytyt jäikin saamatta niin ihan hieno kv. tennisura silti - lajin alkuvuosikymmeniltä näitä löytynee muitakin jos etsii, mutta onkohan tämän tanskalaisen urheilun ja taiteen moniottelijan ja maailman suosituimman metalliyhtyeen zeniläisen mentorin jälkeen enää kukaan kyennyt samanlaiseen vuosikymmenien slämiputkeen?
Federer pääsee lähelle, mutta ei yllä samaan. Vuonna 1999 hävisi Ranskan avoimissa ja Wimbledonissa ekalla kierroksella ja nyt 2020 Australian avoimissa vähintään toisella kierroksella.
1 tykkäys
Pahus olipas niukasti huono tuuri Rogerilla tuon putken aloituksen kanssa - no joka tapauksessa Fedsku majoreissa pääsarjassa neljällä eri vuosikymmenellä, voi mennä taas hetki muilta tuon suorituksen ylittämiseen - ja ihan hauskaa että Torbenille jäi vielä tuo enkka kun on ns. erikoismiehiä monin tavoin muutenkin - ja omaksi ja metallifanien onneksi Lars vaihtoi mailat kapuloihin ajoissa, eiköhän ole niillä onnistunut viihdyttämään kohtuu paljon isompaa ihmisjoukkoa kuin tennistaidoillaan olisi saanut aikaan…
En tiedä mille alueelle tämä kysymys pitäisi laittaa, mutta ei kenelläkään olisi ylimääräisenä Wilsonin k factor blade 98 4 3/8 kahvalla? Ei suomesta löytynyt, kun katselin toria yms.
Onko nykyään niin, että tuota atp.com scoreboardia ei saa enää auki PC:llä ja tuo tour app on vain kännykälle tarkoitettu?
https://www.atptour.com/en/apps
Kehyksen kanssa en osaa auttaa, mutta jos löytyy oikea kehikko pienemmällä gripillä jostain, niin etsi netistä apua hakusanoilla ‘Heat Shrink Sleeve’ ja harkitse kiinteän lisägripin kiinnittämistä pienemmän kahvan mailaan - ja eiköhän noita ole saatavilla joillakin kotimaan tennishalleilla ja muissa tennikseen erityisesti keskittyvissä urheiluliikkeissäkin.
1 tykkäys
Noissa kannattaa muistaa että mailan tasapaino ja paino yleensä muuttuu.
1 tykkäys
En nyt löytänyt keskustelua, jossa kommentoitiin palloja.
Haussa omiin harrastepeleihin hyvä pallo. Massalla pelataan näin kesän kynnyksellä mahdollisimman paljon. Kestävyyttä arvostan.
Pallojen hankinta on lähes tulkoon arpapeliä. Tismalleen samat pallot samasta kaupastakin tilattuna saattavat olla valmiiksi pehmeitä tai sitten erinomaisen kelvollisia. Jos käyttämäsi määrät ovat pieniä en ole aivan varma verkkokauppojen hyödyistä verrattuna urheilukauppojen alennushintoihin. Verkkokaupasta tilatessasi joudut maksamaan aina kuitenkin rahdin joka ei ole aivan vähäinen suhteellisen painavien esineiden kuten pallopurkkien tapauksessa. 6€ purkki lienee yleensä sellainen järkevä hintataso. Jos siis tarvitsin palloja vähäisen määrän (alle 8-10 purkkia) tsekkailisin saavutettavissa olevien urheilukauppojen tarjoukset + nyt ainakin verkkokauppa.com myy myös palloja. Voisin testata yhden purkin jos asiaa seudulle olisi muutenkin ja jos pallot kelvollisia, ostaisin sen halutun määrän toisella reissulla.
Käytetyimmät pallot Suomessa on Wilsonin Tour ja US Open ja Dunlop Forte. Noissa kaikissa on aivan älytöntä hajontaa millaisia ovat kestävyydeltään ja tuoreeltaan. Samalla merkillä myös tapahtuu ajansaatossa muutoksia eli ei voin aina luottaa siihen mitä luuli tietävänsä pallosta. Esim Slazenger on nykyisin liki tismalleen samanlainen pallo kuin kuin Dunlop Fort, kun se ennen oli erityisen kevyen oloinen ja nopeasti pehmenevä. Taitavat olla osa samaa valmistajaa nykyisin. Jos muistan oikein joku kaverini oli tavannut uudesta arvaamattomasta Fort putkilosta Slazengerin pallon.
Yleensä valmiiksi pehmeässä kyse on siitä että paineistetuilla palloilla on tietty säilyvyys, kunnes paineet purkista vaan yksinkertaisesti häviää. Paineiden häviämistä saattaa edistää huono säilytys ja kuljetuksenaikaisten lämpötilojen vaihtelu. RS (Söderlingin pallot) on riippumatta mallista olleet mielestäni useimmiten nopeasti pehmeneviä ja vähän huonosti pomppivia jo valmiiksi. Erittäin napakka ja kimmoisa ja kevyen oloinen viime kokemuksella oli joku Princen palloista. En ole varma onko heillä ylipäänsä useampia eri pallomalleja. Ulos ei välttämättä halua kevyttä palloa, johon tuuli vaikuttaa enemmän. Painoero tosin on kyllä hyvin pieni pallojen suhteen ja joskus tuntuma kevyestä pallosta voi valehdella, kun pallo on nimenomaan hyvin kimmoisa.
Sellainen lisähuomio vielä että itse olen tilaillut viimeiset 15 vuotta pääasiassa TW europesta palloni laatikon kerrallaan, mutta tällä hetkellä olen vailla vakitoimittajaa. Tämä johtuu siitä että aiemmin pehmeät pallot sai palauttaa maksutta tai jopa jättää palauttamatta ja uudet kelvolliset tuli tilalle. Nyt jos tavara on huonoa, on pallojen palautuksen joutunut tekemään omalla kustannuksella ja palautus omaan piikkiin on niin kallista että voi olla ettei palauttamisessa ole järkeä.
Kiitoksia paljon vastauksesta. Kyllä sitä pari kertaa viikossa tulee ainakin pelattua. Jos kelit on suotuisat, niin massalla varmaan viihtyy enemmänkin.
Viikon verran yleensä asialliset pallot säilyy avauksen jälkeen pelattavassa kunnossa ja niistä pitäisi saada irti ainakin kaksi (1 1/2 h) pelikertaa. Riippuen tietysti miten tarkka on palloista ja millä tasolla kierteen ja voimantuoton suhteen pelaa. Ammattilaisten käsittelyssä yksi tuubi on tunnin pelin jälkeen melko valmista kauraa, mutta suurin osa b-luokassa kilpailevista tutuistani pelaa kahdesti samoilla palloilla. Ulkona jostain syystä oma fiilikseni on että pallot usein säilyvät vähän kimmoisampina riippumatta pelin intensiteetistä. Oma selitykseni on että ne altistuvat silloin vähän vähemmän lämpötilavaihtelulle. Toki erittäin karhea sisäkova on pahin karvannyhtäjä, mutta karheuden en itse ymmärtäisi vaikuttavan kimmoisuuden säilymiseen vaikkakin kaljuuntumiseen kyllä.
Pitäisi hankkia äly- / urheilukello. Pääasiassa liikuntani on tennistä ja muita pallopelejä (sisällä ja ulkona).
Nyt kun olen tutkinut aihetta, olen huomannut noiden urheilukellojen ominaisuuksien olevan yleensä suunnattuja yksilö- ja kestävyysurheiluun. Ei niinkään pallopeleihin.
Olisiko täällä jollain palstalaisella asiasta käytännön kokemusta? Eli osaisiko joku suositella, mikä urheilukello olisi sopiva juuri tennikseen ja miksi?
Mites kun näin aloittelijana haluaisi avata monta purkkia kerralla ja laittaa ne vaikkapa koriin josta syöttää sitten samanlaisia palloja saavuttaakseen suuremman määrän toistoja helpommin? Miten suuri tuo pallon painehävikki sitten todellisuudessa on vain avauksesta johtuen, jos palloa ei pelata juurikaan? Kannattaako tuota asiaa miettiä edes aloittelijana? Saa tietysti suositella myös palloja tälläiseen käyttötarkoitukseen. 
1 tykkäys
En suosittele paineellisten pallojen avaamista erikseen tuohon tarkoitukseen. Paineettomat ovat ehdottomasti kestävempiä ja halvempia ja jos aiot syötellä tai drillailla pidemmällä aikavälillä kuin 3 viikkoa, niin sinulla on yhä kelvollisia palloja kun samassa ajassa paineelliset pallot on jo täysin pilalla, riippumatta siitä pelaatko niillä.
Viimeksi itse ostin Wilsonin trainereitä ja nuo kestivät kelvollisina ainakin vuoden minun käytössäni eli satunnaisessa syötön treenaamisessa ja drillauksessa. En siis ole vetänyt niillä mitään säännöllistä coachausta. Jos olisin itse valmentaja jolla on monta ryhmää päivässä vedettävän, niin tilanne muuttuisi. Paineelliset luultavasti silloin paras vaihtoehto. Varmaankin joku 36 pallon paketti sopiva määrä koriin, ettei tarvitse koko ajan kerätä. Vähemmälläkin tarvittaessa pärjää eli joku 18:kin voi rittää, mutta siinä ei enää ole varaa paljon palloja hävittää ja joutuu aika paljon keräilemään.
1 tykkäys
Minä olen käyttänyt ihan paineistettuja syöttöön, mutta syöttelen 2-3 kertaa viikossa. Hinta-laatu-suhde ratkaisee itsellä.
Pallojen kestävyys on ollut ihan hyvä. Ennemmin ne tulevat lyötyä lötsöiksi kuin että paine lähtee.
Korissa on itsellä ollut n. 60 palloa, mutta uutena otan käyttöön 40. Lisäilen koriin sitä mukaan, kun pallot eivät kelpaa enää peliin.
Tuo määrä myös sen puolesta hyvä, että valo ei ehdi kentällä sammua ennen kuin pallot loppuvat.
Hajamietteitä koronaviikoilta:
Miksiköhän on aikanaan siirrytty paineistettuihin tennispalloihin? Toisaalta kotikirjaston Suuri Tenniskirja (Paul Douglas, 1983) kertoo palloista kuitenkin näinpäin:" Nykyisin on saatavissa paineettomia palloja jotka eivät menetä ponnahduskykyään ja joilla pelaaminen on jokseenkin samanlaista kuin tavanomaisilla palloilla."
Kyllä kai ne paineettomat olivat yksinkertaisempina teollisuustuotteina ensin ja jostain syystä…