Juu, riippuu siis näköjään valmistajasta eli ei tarkoita mitään 
Tarkennetaan siis että 2000 -luvun puoliväliin saakka suurin osa pelasi 93-95 freimeillä, joista silloin puhuttiin midplus mailoina. Esim Jarkolla oli pidennetty 95 Wilson koko uran ajan. Esim Federer taisi aloittaa 88 Wilsonilla, mutta muistaakseni pelasi suurimman osan uraansa 90 freimillä. Nykyisin suurin osa ammattilaisista pelaa 98-100 mailoilla, joista en nyt siis enää ole varma minä niitä nykyisin pidetään Ennen niitä olisi pidetty oversize tai tweener mailoina, mutta nykyisin voivat olla melkein mitä vaan. Ohjeena siis, unohda koko MP maininta, sillä ei ole enää mitään merkitystä, katso freimin kokoa ja vertaile, niissäkin voi olla selkeitä eroja valmistajien välillä, siis mitä ilmotetaan mailan kooksi, kun eri valmistajat mittaa eri kohdasta pokaa.
Mitkä kaikki lääkeaineet ovat kiellettyjä atp-kiertueella?
Ovatko esim beetasalpaajat ja bentsodiatsepiinit kiellettyjen joukossa?
Tuota sopii etsiä, eiköhän ne ole: https://www.wada-ama.org/sites/default/files/prohibited_list_2018_en.pdf
Mistä kohdasta ammattilaiskisoissa mitataan syöttönopeus? Onko se heti kun pallo lähtee mailasta? Kaveri toi treeneihin mukaan sellaisen laukaisututkan ja sijoitimme sen verkon taakse. Paras syöttö lähti “vain” 146 km/h, vaikka onhan tuo syöttöni oikeasti paljon tykimpi ;D.
Tuossa tulee tutkaan matkaa se vajaa 12 metriä, joten ilmanvastus alkaa jo hidastaa vauhtia. Oletteko mitanneet syöttöjänne ja mihin tutka pitäisi sijoittaa?
Käsittääkseni ATP-kisoissa tutka on syöttäjän takana ja teknisesti tutka mittaa nopeimmin liikkuva kohteen maksiminopeuden. Tässä tapauksessa se nopein kohde on pallo ja mittaushetki juuri kun pallo on irronnut mailasta.
Näin siis googlauksen perusteella. En tiedä onko hawk-eye tuonut tähän muutosta, sillä kai sekin syötön nopeuden pystyisi suurin piirtein mittaamaan niillä muutamalla sadalla kuvalla sekunnissa mitä se ottaa. Tutka toki näin perstuntumalla tarkempi.
Amatöörilaitteet voivat tietysti toimia aika eri tavalla kuin ATP-kiertueen vehkeet.
Muistikuvani jostain kymmenen vuoden päästä on että mittaus yapahtuu metri osuman jälkeen. Ymmärtääkseni nuo laitteet sen mittaavat automaattisesti oikeasta kohdasta vaikka verkon taakse sen laitatkin. Syöttönne ovat vaan lussuja. Tai ehkä tyypillisesti kuvitelmat harrastelijan syöttönopeuksista ovat usein pielessä 
Mikä voisi olla ero nopeudessa uusien pallojen ja juuri ja juuri pelattavien pallojen välillä?
Ok, tiedän että on vaikeaa määritellä mikä pallo on pelattava ja mikä täysi munkki, mutta antakaapa silti valistuneita arvioita.
Heitän hatusta, että syötössä n. 5 km/h. Riippuu toki siitä miten pallot ovat kuluneet. Hieman kostealla kelillä karvat “pörhööntyvät”, etenkin jos veivataan yläjenkaa, ja se hidastaa vauhtia enemmänkin. Meillä on tapana pelata n. tunti ja vartti kerralla. Ekalla kerralla uudet pallot, samoin toisella ja kolmas treeni menee sitten noilla pelatuilla palloilla (8 kpl). Ja kyllä sen eron huomaa; rahtusen ovat pehmeämpiä hitaampia. Ovat ollet tuolloin alle viikon avatussa purkissa.
Meinaan vaan kun meidän pojat olivat taannoin treenaamassa niin vanhempi kundi pääsi hallissa kokeilemaan tutkaan syöttönopeutta. Sai parin treenisyötön jälkeen tauluun 174 km/h ja pallot olivat tosi munkit.
Eli voisi mennä 180 km/h rikki uusilla palloilla…
170 km/h on harrastelijalle ja jos tutka on kunnossa todella kovs nopeus. Olen itse syöttänyt zennikseen kaksi kertaa noin 200 km/h joista pystyn olemaan varma että olivst virhemittauksia. Normaalisti hyvänä päivän syötän 160 km/h ja 170 km/h väliin. Huonona 160 km/h ei mene rikki. Oma omasta mielestä oikein mittaantunut ennätys 179 km/h. Palloilla on iso ero, mutta pääosin se näkyy palauttaessa eikä ehkä niinkään syötön nopeudessa.
Paljonkohan itse syöttäisi nopeudeksi 
En ole koskaan tutkaan syöttänyt. Ehkä saman verran kuin Pahansuopa. Syöttö ei varsinaisesti kuulu vahvuuksiini, mutta luulisi nyt tuollainen 170-180 menevän hyvänä osumana ainakin yksi kymmenestä.
Mutta vaikea näitä on arvioida.
Kilpailu-urani paras saavutus, aluemestaruuskisojen A-luokan välierä 17-vuotiaana ja silloin vastassa oli mies joka sanoi syöttävänsä 190+. Hallissa pallot viuhui kyllä ihan kivasti ohitse ässinä ja numerot oli melko tylyt, mutta pronssilätkä muistona siitä kylmästä kyydistä.
Kämmenlyönnin tutkanopeus kiinnostaa yhtä paljon. Paljonko on kova lukema kämmeneen perusharrastajalle? 120-130 km/h ? vaiko onko tuo jo erittäin kova kämmentykki.
Ei mitään käryä kuinka kovaa normaali A/B-tasojen välillä oleva pelaaja yleensä lyö ottelun parhaan kämmenläpilyöntinsä. Arvioita, kuinka paljon päälle sadan kilsan menee.
Monfils vetelee välillä sellaisia 165 km/h kämmeniä, jotka terävintä kärkeä maailmassa.
Tuo tapahtui tässä keväällä Laajasalon tenniskeskuksessa, A-hallissa.
Ei tietoa kuinka hyvin tutka on tuolla kalibroitu.
Nuorempana tuli testailtua kisojen syöttötutkia ja sain parhaimmillaan lukeman 192 suoraan purkista otetuilla palloilla. Käytetyillä matsipalloilla, eli 9 gamea pelatuilla jäi aina alle 180, eli kymmenisen kilsaa oli silloin eroa.
Kokeilkaa Zenniziä, sen pitäisi olla melko tarkka lyöntienn nopeuden mittaaja.
Minulla on koneella englanninkielinen opinnäytetyö, jossa on pureuduttu IBM:ltä saatuun dataan. Kovimmat rystyt ovat olleet alle 180 km/h ja kovin kämmen 201 km/h datassa. Murrayn kämmen rintakehän korkeudelta Mardy Fishin löysään roikkuun oli 198 km/h ja Blaken palautus vastapalloon lyhyellä taakseviennillä Huta-Galungin syöttöön 199 km/h; nuo ovat nopeimmat “kellotukset” televisiolähetyksistä. DelPolta, Gonzolta jne. löytyy n. 190 km/h:n pommeja, kuten Monfilsilta.
Itse olen syöttänyt n. 205 km/h, lyönyt sekä yhden- että kahdenkäden rystyn n. 160 km/h ja kämmeniä selvästi yli 170 km/h. Salibandyssa olen laukonut paikalla olevaan palloon monta kertaa, kahdella eri poliisitutkalla, n. 2 km/h:n päähän maailmanennätysmieshen paikalla olevan pallon lukemasta. Palloon vauhdin saaminen on yksi asia, mutta sen tekeminen harmonisesti lyönnist toiseen, ja tenniksen pelaaminen jatkuvalla suoritusvarmuudella, oikealla ajoituksella, jne. toinen asia, ja varsinkin kun lyöt ammattilaisten painavaan, syvään palloon. “Koppapaukuttaminen” pienentää tasoeroja, mitä lukemiin tulee.
Kyllähän Hermanni Tiainen, Otto Virtanen ja jotkut vähemmän tyylikkäät pallonlyöjät et al. vetelee niitä yli 210 km/h:n syöttöjä ja n. 180 km/h:n kämmeniä, eikä siinä sen ihmeempää.
Nykyinen Zenniz on oikein kalibroitu, ja Jarkko syötti siihen n. 200 km/h kokeillessaan tuon kalibroinnin jälkeen.
EDIT: Masi Sarpolan Zenniz-lukemat kämmenistä olisi kiva tietää. Kun laite antaa, tämän hetken kalibroinneilla paikoista, joissa ne ovat olleet pitkään (Tali, Tapiola) lukeman vihreänä eikä valkoisena EST (estimation) -lukemana, puhutaan Haukansilmän vastaaviin vertautuvasta todenmukaisuudesta. Tästä ei ole kahta sanaa, ja firman tekniikan tohtorit voivat selittää asiasta lisää epäilijöille.
Eli tuo meidän kundin lukema uusilla palloilla olisi voinut olla lähelle 190 km/h…
No, tämä nyt on tämmöistä hupimielessä tehtyä arvailua.
Onko tietoa mikä tutka on tuolla Laajasalon hallissa?
(http://tennisnerds.blogspot.com/2019/01/australian-open-dunlop-vs-wilson-balls.html)
Kuvitellaan, että pelaajat hieman väsyvät. Ero silti aika iso. En tiedä, onko ero suhteellisesti konkreettisesti eri kun lyödään “100 km/h:n lyöntejä” vs. “200 km/h:n syöttöjä”, mitä tulee uusien vs. kuluneiden pallojen antamaan vauhtiin.
Kannattaa näköjään ostaa Wilsonin palloja…
Tähän liittyen, mitä merkkiä arvon forumistit suosivat?
Wilson nykyisin