Jes. Nyt oli tillilihaa lautasella ja vielä yksi vaihde silmään TB:ssä. Varmasti tekee hyvää henkisestikin hoitaa tuo kotiin ja huomenna sitten hakemaan pyttyä. (Vaatii kyllä vielä totuttelua tämä keskiviikkoinen finaalipäivä??)
Oli kyllä vaikea päivä toimistolla, mutta venymiskykyä riitti ratkaisevilla hetkillä. Molemmissa erissä kaveri pääsi syöttämään erää kotiin, mutta niin vaan ottivat kummallakin kertaa murron väkisin takaisin. Harri oli jo vähän liemessä toisessa erässä syötöllään 5-6 tilanteessa, mutta Pattenilta aivan loistavaa tekemistä verkolla matsin lopussa.
Harri siinä niisteli nenäänsä, joten mahtaako vähän flunssa ollut kiusana. Tänään ei kyllä syöttöpeli kulkenut ihan siihen perinteiseen malliin, joten se teki homman tänään hankalaksi. Toivottavasti huomenna on sitten parempi päivä, nimittäin aikamoista tykkipalauttajaa on tiedossa.
Huh, aivan karmea matsi, jonka vastapuolen olisi pitänyt voittaa 2-0, mutta onneksi Pattenilla oli tänään se pöljä päivä, erittäin läsnä tapahtumissa, jonka näki useista onnistuneista refleksilyönneistä.
Tänään Patten otti Harrin reppuselkäänsä, kaveria ei jätetä tyyliin.
Kaksoivirheitä tuli aikasen paljon, pahoinkin paikkoihin, mutta silloin kun operoidaan korkealla tasolla, niitähän tulee. Tärkeintä on säilyttää se oma agressiivinen pelivire.
Harri taas oli ihan yössä, pelaten jossain omassa kuplassa. Silloin kun pelissä ei ole läsnä, niin Harri näytti tänään siitä vähän mallia. Yleensä Harrilla on ainakin yksi osa-alue toiminut, joka on varmimmin ollut verkkopeli, mutta nyt sekin toimi vain väläyksittäin.
Vastapuolella oli käytännössä Pattenin veroinen pelimies ja toinen vain hitusen huonompi. Tiimillä valtava tulivoima takaa ja taktisesti sopivan paljon linjalyöntejä, / linjauhkaa, jotka varsin usein sukkana läpi.
Harrin taktisiin keskustaan suuntautuneille kierresyöttöihin, jotka siis “ykkössyöttöjä”, olivat tykinruokaa, joihin päästiin heti hyökkäämään. Harri oli tuon suhteen hövelillä päällä, sillä vasta tiebreakissa Harri muisti, että ykkösellä voi tehdä ässiäkin tai ainakin sen yhden ässän, joka tarvitaan Harrin puolelta, jotta erävoittoon olisi edes jotain mahiksia.
Harrin syöttöhorrastaminen jatkui myös toisessa erässä ja toivo lepäsi siinä, että Pattenin maaginen verkkotyöskentely jatkuisi niissäkin, jotta edes joku Harrin syöttö saataisiin pidettyä ja hänhän teki työtä käskettyä.
Vastapuolen valitsema perustaktiikka Harrin puolelle oli tällä kertaa, että rystylle ja leikataan krossipalautukset kiinni. Noissa Harri sinnitteli varsinkin alussa hyvin, saaden sellaista kulmaa, ettei verkkomies ehtinyt väliin.
Ne muutamat linjalyönnit olisi kyllä ollut helposti luettavissa lyöntiasennoista, joissa ei mitään salausta, mutta kun leikkuutaktiikka on päällä, niin silloin leikataan. Se että jos noita linjavastauksia tulee maksimissan 5 koko ottelussa, joista osiin syöttäjä vielä ehtii, niin kokonaiskuvassa sillä ei ole mitään merkitystä.
Se että Harri näyttää monesti aivan liian aikaisin lyöntisuuntansa, olemalla aivan liian hitaan huolellinen oikean lyöntiasennon muodostamisessa, on iso haitta. Silloin kun lyöntiin jää aikaa, niin niissä on hyvä testata loppurannekääntöjä, vartalo näyttää toista, mihin se pallo todellisuudessa lentää, niin voivat toimia sitten tiukoissakin tilanteissa. Noita tulee silloin tällöin, mutta sitten ne unohtuvat, varsinkin jos niitä virheitä tulee muussa pelissäkin.
Koska tuo rystysyöttö oli päätaktiikka, niin syöttö Harrin kämmenelle siten, että hän joutuu liikkumaan viistottain taaksepäin (koska mies itse liian edessä), josta lyöntiasennosta kaikki linjalyönnit menevät suoraan verkkomiehen lapaan, käytettiin vain sopiviin väleihin ja niihin ei tietenkään mitään tarvetta leikata, kuin joskus hämäyksen vuoksi, jossain ei niin tärkeässä pisteessä, niin pikkasen painetta niihinkin.
Joten perustaktiikkana kämmenpuolen syöttöihin oli, ettei leikata, koska ruokatarjoilu, joko verkkomiehelle tai pehmokarkkia syöttäjälle, joka pääsee noista lataamaan, linjaan tietty.
Yleensä käy vielä niin, että kun Harri ei saa palautuksista pisteitä, niin hän palaa niihin vanhoihin maneereihin, eli vieläkin jäykempään vastaustoimintaan, entistäkin suoremmilla jaloilla.
Tai sitten entistäkin edempänä, pitäen peukkua sille, että jos se pallo tulisi nyt rystylle. Harri ei todellakaan tykkää operoida siinä syvyydessä, missä lyönteihin jää runsaasti aikaa ja itse lyönti teknisesti helpoin. Rystykrossihan lähtee läheltä makeimmin, se joka yleensä merkataan vastapuolen toimesta kiinniotettavaksi, joten tuossa pientä kaksintaistelun makua.
Joskus nuo eteenpäin ryntäilyt, yhdistettynä syöttösuuntien oikeisiin arvailuihin, voi olla toimiva taktiikka, jos syöttäjän pasmat menevät siitä sekaisin. Mutta tuohan selviää nopeasti siitä, montako pistettä noissa voittaa tai häviää.
Kun ykkönen tulee miljoonaa kohti, niin Harrihan lyö noihin myös miljoonaa takaisin, aivan liian monivaiheisella kämmentekniikallaan, syöttöjen nopeuksiin nähden, puhtaana käsilyöntinä, jolloin katsojat voivat olla jo vaarassa. Kontrat ovat nössöille, on kai tuossa pääajatuksena.
Harrin linjanpitotekniikkahan verkolla on tunnetusti huono, varsinkin rystypuolelta. Taka-askelta ja maila jotenkin väliin, joten jos sinne saadaan lyötyä kunnon matala pommi, niin takuuvarma piste, viimeistään sillä toisella lyönnillä.
Pääsääntöhän noissa pitäisi olla, että linja pidetään takuuvarmasti, katsotaan lyönti ja leikataan sitten keskustaan, jos lyöntisuunta saadaan luettua mailasta tai vartalosta. Se hetki kun vastaanottaja katsoo palloa, on pieni ikuisuus, jonka aikana ehtii tekemään vaikka minkälaisia liikkuja. Ei koskaan niin, että varmistetaan molemmin puolin, joissa ajatus kaikkine käsioperaatioineen on aivan liian hidas työkalu.
Patten taas käyttää noissa linjaohitusten pelastushommissa tiukkaa rannetta, jolla voidaan saada hyvällä osumalla myös vastahyökkäys aikaiseksi. Kroppahan hänelläkin on noissa tilanteissa huitsin nevadassa, mutta ranne julma, joka tekee hyvää tiimin pisteille. Tänään vain tuo rannekin oli monesti huitsin nevadassa suhteessa palloon, aina ei voi voittaa.
Tuo Harrin linjanpidon heikkous oli siis tähän peliin skoutattu. Katsoin tuon vastapuolen porukan edeltävän pelin Arevalo/Pavic-tiimiä vastaan, jossa gepardi-Pavic oli kuin riivattu noissa linjanpito-tilanteissa, hyppiessään vuorotellen käytävästä keskustaan ja takaisin, päätyen lopuksi hyppyyn keskustaan päin, silloin kun näki että lyönti ei tule varmasti linjaan.
Silloin vastapuoli ei kauhean mielellään lyö linjaan, kun sitä palloakin pitäisi katsoa ja ei hajuakaan, missä se verkkomies on lyöntihetkellä, eli tässä tapauksessa Pavic. Tuo samahan pätee myös pelitilanteissa, linja pääsääntöisesti kiinni, välillä otetaan enemmän riskiä keskustaan, leikkaamalla rajummin, niin pysyy vastustaja sopivan epätietoisena. Tuota siis silloin kun se linjalyönti on vastustajalle se helpoin / ilmeisin valinta. Muutenhan tuossa leikkuutoiminnassa voidaan operoida vapaammin.
Olin jo tuon Pavic-ottelun päättyessä sitä mieltä, että meidän tiimillä ei ole mitään jakoa, sen verran laadukas porukka nyt vastassa, ellei Pattenille satu ihan pöljä päivä ja sehän sopivasti sattui.
Edes Harrin verkkopelissä ei ollut tänään laatua, ajatus myöhässä, monta kertaa suorilta jaloilta, maila ties missä. Valovuosi siihen, miten esim. geparid-Pavic operoi noissa tilanteissa, varsinkin jalkojen suhteen. Hänellä ei kuitenkaan, Harrin veroinen käden herkkyys.
Harri tykkää nykyään esittää takakenttäpeliään, eli peruslyöntejään, jotka harjoituksissa kulkevat kuin unelma, jääden operoimaan metrin takaviivan taakse, eikä aikomustakaan tulla verkolle, vaikka saisi lyötyä onnistuneen yläkierretyn kohopallon.
Yleensä tuo taaksejääminen on äärimmäisen huono taktiikka, jos katsotaan montako suoraa pistettä omilla ansoilla Harri noista voittaa. Tuo taktiikkahan perustuu lähinnä siihen, että Harri työntelee palloa takaisin ja Patten sitten leikkaa johonkin sopivaan rakoon, mutta tuo ei toimi, jos tuollainen tämäpäiväinen tuhovoima vastapuolella. Pattenkaan ei ehdi aivan joka paikkaan, jos pallo tulee miljoonaa takaisin. Samoja taktiikkoja ei voi käyttää otteluista toiseen. Jos joku asia ei toimi heti, niin paree vaihtaa se johonkin toimivampaan, ennen kuin erä ehditään häviämään.
Patten taas pystyy operoimaan myös takana, koska hänellä on tuhovoimaa, kulmalyöntitaitoa ja hyvin hämätty nosto, silloin jos vastapuoli tulisi parina verkolle. Hänelle takakenttäpeli voi sopia, mutta silloinkin pitää huomioida se, että vastapuolella voi olla Patteniakin parempi / varmempi takamies, jolloin sekin on loppupeleissä huono taktiikka.
Pattenhan on todellinen huippu myös verkolla ja sieltä tulee pisteet helpommalla, kuin takana palloa hakkaamalla, joten sinne hänenkin kannataisi pyrkiä.
Silloin kun Harri on takana ja vastapuoli tulee parina verkolle, niin Harrilla tahtoo mennä ohituspeli yliyrittämiseksi. Vaarallinen yläkierteen määrä kasvaa noissa tilanteissa tai sitten tulee jokin suora tintti puoleen väliin verkkoa. Joten mieluimmin Harri verkolle, vastapuoli pysyköön takaviivansa takana.
Jäikö vielä joku Harrin osa-alue haukkumatta tältä päivältä, toivottavasti tuossa oli kaikki. Se miksi näin rankasti avauduin, niin jos tämän voimalla, saataisiin vihdoin loppuottelu-täyttymys. Patten on valmis, toivottavasti Harrikin. Harrillahan on kaikki tarvittavat taidot, mutta ne pitää vain ulosmitata, tuon yhden loppuottelun ajan.
Jos kaadutaan, niin kaadutaan saappaat jalassa,
kaikki omat taidot ulosmitattuna.
UGH, olen puhunut.. siis kirjoittanut.
Ettei nyt menisi ihan Henryn palvomiseksi niin todettakoon, että ensimmäisessä erässä Henryn “ansiota” olivat myös erän kriisitilanteet: oman syötön menetys kahdella kaksoisvirheellä ja kaksoisvirhe tie-breakissä (mikä mielestäni on kyllä täysin anteeksiantamatonta). Toisessa erässä Henry oli kieltämättä hyvä.
Noinhan se usein menee, et Harri pelaa suht varmaa peliään, mutta Henry ei saa siitä fiilistä, niin taso tippuu. Sit Henryn on pakko yrittää paikata ja nostaa tasoaan… tällä kertaa onnistu ja riitti voittoon. Harri jää vähän statistiksi; tokan TB:n lopussa molemmilla oli tsemppi päällä. ![]()
![]()
![]()
Ei ehkä nyt ihan noin synkin mielin tarvitse olla. Vastustajat pelasivat tänään aika ajoin todella hyvin ja pallo sai heidän puoleltaan aikamoista kyytiä. Se että vaikean matsin käänsi voitoksi oli kyllä aikamoinen taidonnäyte suhteessa siihen, kuinka kehnolla tolalla peli oli pari kuukautta. Kyllä siinä molempien eforttia tarvittiin, että kaksi kertaa noustiin murron takaa erävoittoon. Ja eivät vastustajat tänään kyllä voittoa ansainneet, sillä sen verran taso laski kun olisi pitänyt syöttää eriä kotiin. Jyvät erottui tuossa kohtaa akanoista.
Henrylle toki kaikki kunnia toisen erän lopun osalta, paransi kuin se kuuluisa sika juoksuaan. Harrilla ei ollut paras päivä, mutta hyvin taisteli palloa takaisin palautuspelin osalta. Molempia kuitenkin tarvittiin ja peruspelaamisen osalta tänään sai suorittaa ihan kelpo tasolla. Henry toki on enemmän sellainen pelaaja, että kun kulkee, niin vaikea miestä on pysäyttää. Mutta ensimmäisen erän aikana oli kyllä välillä aika kuutamolla ja helppoja virheitä kertyi niin syötöllä kuin verkkopelaajanakin. Onneksi sai kaivettua itsensa kuopasta ja lopussa nähtiin lentokeliä.
Voisi kuvitella, että huomiseen finaaliin on tosiaan aika yksinkertainen kaava ja mitään nelurin hienouksia ei vastapuolella ole tarjolla. Siihen tykittelyyn pitää vastata hyvällä verkkopelillä ja toivottavasti parilla hyvällä palautusvuorolla. Hankala matsi toki tiedossa, sillä aika rennolla otteella saa vastustaja matsiin lähteä ja paukutella menemään sen verran mitä mailasta lähtee.
KAU/RUU vetää ihan hienosti. Vastassa kuitenkin rutinoitunut Walkow ja ihan kohtuullinen pelimies Kielan.
KauRuu hoiti homman 64 64. JesJes!
Juu ei synkistellä. Yleistasolla Pattenin on paha tuosta enää parantaa, niitä kaksoisvirheitä lukuunottamatta, mutta murtuiko tänään, en enää muista. Patten harvemmin syöttelee kaverin lapaan, vaan hakee aina niitä ässiä ykkösellä, joka on huippujen nykytennistä. Harrilla on hyvä kierresyöttö kakkossyötöksi, mutta jos heti alussa näkee, että ykkössyöttöinä ne ovat tänään täysin kelvottomia, tätä porukkaa vastaan, niin se homma kannattaa lopettaa kuin seinään. Edellisessä pelissähän kierteet purivat, joten se jäi jotenkin sitten päälle tähänkin matsiin.
Harrilla on muutama ikuisuusongelma, jossa hän hakkaa päätä seinään ottelusta otteluun. Joista tuo syötönvastaus on kamalin, koska vastustajat hyödyntävät sitä jatkuvasti ja jatkuvat epäonnistumiset heijastuvat sitten muuhunkin peliin. Edelleen sitä mieltä, että Harri ei haasta mitenkään syöttäjiä, vaan tekee asiat aina samalla tavalla, samoine virheineen, ei olisi pakko. Se että alkaisi sekoittamaan syöttäjien päitä omalla liikkeellä, olisi jo hyvä alku ja helppo toteuttaa.
Ja totta kai Harri on hyvä tennispelaaja. Syötönvastausta lukuunottamatta, hän on onnistunut kehittämään kaikki lyöntinsä huipulla vaadittavalle tasolle. Verkolla leikkuupeli on huippuluokkaa oikeine ajoituksineen ja kosketus palloon yleensä herkkä kuin mikä. Iskupelikin nykyisin parasta A-luokkaa.
Kaikesta näkee että Harrilla on aivan hirveä tahto olla maailman paras syötönvastaaja, mutta siinä kehitys on jotenkin jumiutunut pieniin yksityiskohtiin, vartalon kiertoihin, mailan liikkeisiin, kun se iso ongelma on kokonaisliike / sijoittuminen / syvyyssuuntien säätäminen, huomioiden molempien syöttäjien bravuurit.
Sitä vain ei tapahdu ja jos alussa tapahtuukin jotain erilaista, niin se palautuu ottelun edetessä siihen vanhaan. Tuo pitäisi saada jotenkin resetoitua niin, että siihen vanhaan ei enää edes pysty palaamaan, aloittaa kokonaan uusi aikakausi puhtaalta pöydältä. Vastustajillekin tuo toisi uuden haasteen, mihin nyt syötetään, kun vanhat keinot eivät enää toimikaan?
Jos Harri saisi tuon syötönvastauksen kuntoon, niin sitten hän olisi kokonaisvaltainen tenniksenpelaaja, jolla ei enää heikkouksia. Sen jälkeen kysymys olisi enää päivän vireestä.
Tennishän ei ole koko elämä, vain yksi osa sitä, joten kentälle tulee aina repullinen, tenniksen ulkopuolista yksityiselämää, alkaen yöunista. Ja tietenkin se että pysyy terveenä ja kivuttomana, ilman kipulääkkeitä, olisi aika tärkeää.
Pikku paniikissa tässä, kun tietää että lujaa verkkonauhan pintaan lyövät eivät ole HH:n lempivastustajia. Palloja hankala tiputella verkolla lyhyinä ja löysät taaksetyöntelyt, yleensä vielä hyvin suunnattuina suoraan kavereiden lapoihin, ovat herkkupaloja noille kaksinpelaajille. Veikkaisin että käytäviin vetävät aikasen paljon noita tai sitten keskeltä läpi. Molemmat yhtä pahoja poimittavia, jos vielä tuota varioivat.
No ni, nythän olinkin jo superpositiivinen, ainaskii tuossa, missä Harria kehuin ihan aiheesta, no ni ![]()
Patongeilla ei vaikuta olevan hirveää kiirettä laittaa matseja Challenger-töllöön…
Eilen ja tänään koettanut Empun matseissa olla tulospiilossa, ei tahdo pitkäjänteisyys riittää… ![]()
…1-1 Harri syöttää… ![]()
![]()
![]()
Hieno taistelu Harrilta 2-1.
Kovaa tykitystä tulee K/R:ltä koko ajan… ![]()
![]()
Rublevilla vanhoja kalavelkoja maksettavana…
MTV Katsomossa lähetys myös. Venäläiset mursi juuri Harrin. Siinä se heikko kohta nyt on, muuten pysytään tykityksessä mukana.
Harri voisi lyödä kämmentä selvästi kovempaa, kun pääsee lyömään reilusti hartiatason yläpuolelta. Liikaa varmistelua.
…ei oo varaa antaa puolustavia palautuksia takakentälle, kun takas tulee tarkkaa tykitystä ![]()
![]()
![]()
Pitäisi pakottaa ennemmin Khachanov ohittamaan verkolla oleva pelaaja kuin Rublevin.
Aloitin katsomisen vasta ekan erän lopussa. Rublev pelaa tosi hyvin, huomaa että pelaa ilman paineita ja pystyy lyömään rennosti ja kovaa. Henry taistelee minkä pystyy, mutta Harrilta en ole vielä nähnyt yhtään onnistunutta lyöntiä. Auttamatta myöhässä koko ajan ja myös lukee pelin väärin. Aikamoinen ryöstö, jos tästä vielä nousevat voittoon.
Rublev oli ekassa erässä kentän kingi, onneks nyt K/R vähän rauhottunu…
Harrilla oli kyl jokunen onnistuminen ekassa erässä, yks hieno taistelupiste…
Ykköset pitäs saada osumaan. ![]()
![]()
![]()
MTB:ssä lienee ratkaisevinta miten onnistutaan Pattenin syötönpalautusruudussa työskentelyssä, hirveästi ei voi tämän ottelun kuvan perusteella laskea sen varaan, että Harri voittaisi liikaa pinnoja omissa syötönpalautuksissa. Nuo toki olisivat ylimääräistä bonusta.
Khachanov/Rublevin voittoprosentissa on selvästi isompi kuilu 1 ja 2 syötön välillä kuin HH:lla, tuokin huomioitava seikka.
Hieno taistelu MTB:ssä 10-8 ![]()
![]()
![]()
sekä Harrin että Henryn viimeiset syötöt ässät, näin viimeistellään turnausvoitot oikein ![]()