Kaikki odottivat Emilin tappavan pallon kämmenpuolelle, koska niin oli tehnyt siihen mennessä . Ikävä kyllä päätti nyt yllättää…
Emil pelasi vapautuneena loistavaa tennistä ja hyödynsi hienosti Felixin heikot hetket toisessa ja kolmannessa erässä. Valitettavasti Felix sai matsista taas otetta ja Emil ei pystynyt siinä kohti lisäämään tarvittavia kierroksia mitä voittoon olisi vaadittu.
1 tykkäys
Harmittava tappio ja olihan tuossa avaimet voittoon käsissä.
Mutta jos vireen saa pidettyä jatkossa edes lähellä ottelun keskivaiheen tasoa, niin se on kuulkaas Punessa ensimmäisen ATP-tittelin paikka.
3 tykkäystä
Ruusuvuori voitti 13 pistettä enemmän 
Epäonnen luku. Ei sattumaa. Jostainhan se kertoo. Ainakin kohtalon ivasta. No, eteenpäin. Hyvä tuosta tulee. Emil on älykäs kaveri joka ei ole jäänyt eikä jää junnamaan paikoilleen vaan parantaa kuin sika juoksuaan ja pian sataa nannaa ja mannaa Ruusuvuorenkin päälle. Ei tarvii sarkaan saati säkkiin pukeutua eikä ripotella tuhkaa olohuoneen ikkunanlaudan yksinäiselle verenpisaralle… Olenpas runollinen heti lounasaikaan. Lupaa hyvää. Wink wink.
Loistava peli Emililtä ja kovatasoista tennistä! Hienosti haastoi kovan kaverin, joka toki näytti odotetusti tasoeron lopussa. Tästä on erittäin hyvä jatkaa kautta Intiassa.
1 tykkäys
En haluaisi olla mikään ivaaja, tai muutenkaan maalailla piruja seinille,
…mutta valitettavasti Emilistä on sanottava, että on hieman liikaa “pelasin kyllä hyvin, mutta tällä(kään) kertaa ei riittänyt”-pelaaja. Ainakin toistaiseksi. Johtoasemassa pelaaminen on Emilille myrkkyä. Toivottavasti käy urheilupsykologin pakeilla ja työstä tuota puolta. Aikaa siihen on.
1 tykkäys
Jokaisen erän voitti se, joka teki vähemmän virheitä. Ensimmäisen erän UE-tilasto oli molemmille lohduton ja viimeisessä Emilin virhemäärällä ei vaan voinut voittaa. Oliko sittenkin fysiikka, joka petti lopussa ja näkyi sitten virheinä?
1 tykkäys
Kyllähän kauden alku on ollut hieno. Ensin ATP semi, jossa tappio Nadalille ja nyt tasaväkinen ottelu top-10 pelaajaa vastaan.
5 tykkäystä
Onko se nyt noinkaan?
Tsekkasin tulokset muutamista viime peleistä, ja viimeksi syyskuussa on peli kääntynyt voitetun eka erän jälkeen tappioksi.
Siis minusta Emil pystynyt aika hyvinkin pitämään pelin hallussa silloin kun on päässyt johtoasemaan?
Syyskuussa Duckworth 63 46 46, siis se kääntyi johtoasemasta.
Sen jälkeen 10 matsia joista 6 voittoa, ja Emil on voittanut joka kerta kun on saanut johtoaseman:
Khachanov 26 57, tappio, ei johtoasemaa.
Koepfer 67 62 60, käänsi voitoksi
Simon 60 63 johtoasema säilyi voitoksi
Popko 76 64 johtoasema säilyi voitoksi
Fritz 16 46 tappio, ei johtoasemaa
Martinez 46 63 67 tappio, en muista oliko johdossa vika erässä? Eka erä hävitty kuitenkin eli ei ainakaan eräjohtoa.
Baez 76 61 johtoasema säilyi voitoksi
Thompson 76 57 63 johtoasema säilyi voitoksi
Molcan 62 61 johtoasema säilyi voitoksi
Nadal 46 57 tappio, ei johtoasemaa.
1 tykkäys
Mielestäni Emilin pelityyli hankaloittaa tiukkojen pitkien matsien voittamista.
Pelityylistä kun puuttuu eläimellinen tsemppi ja puristus, jonka avulla usein tiukat matsit lopulta tahdonvoimalla puristetaan voitoksi.
Varmasti Emiilläkin tahdonvoimaa on, mutta onko hieman sellaista Alex Corretja ‘hyvä tyyppi’ henkeä jopa liiaksi? Antaa hyvän kaverin voittaa jne.
Turnausvoittajat ovat urheilussa melko usein persoonina hyvin vahvoja ja itsetietoisia - en sano itsekkäitä.
Pelityylikysymyskin osittain mielestäni.
2 tykkäystä
Myönnän, että kommenttini on ehkä hieman provosoiva ja perustuu enemmän katsomiseen ja mutuun.
Mutta se mutu on, että oelin sisällä todella usein tulee niitä romahduksia juuri silloin, kun pitäisi olla helpompi tilanne. Eli murron jälkeen hyvin usein tuntuu menettävän oman syöttönsä. Tiukoissa otteluissa usein juuri ne ratkaisevat pisteet päätyvät vastustajalle.
Yksinkertaisesti omaan silmään pelin sisällä toiminta näyttää siltä, että jännitys paistaa vielä esiin liian usein.
Mutta en tosiaankaan halunnut tätä sanoa provosoidakseni, tai muutenkaan minään selvänä totuutena, vaan pettymyksen tuomana toteamuksena tunteesta, joka minulla nyt vain on. Tuonkin osalta tilanne on ehkä mennyt eteenpäin ja aikaa on sitä tehdä yhä lisää ja varmasti paranee entisestään. Mutta jotenkin, kun olen omissa harrastepeleissäni hyvin samanlainen (perisuomalainen voittamisen pelko, joka kyllä on yleisesti nykyisen sukupolven aikana vähentynyt), niin pystyn jotenkin jopa sisälläni aina aistimaan, milloin on semmoinen negatiivinen jännitys ja melkein pystyn selkäytimsetä aistimaan etukäteen, koska Emil menettää syöttönsä.
Mutta nyt vaan katsottava eteenpäin. Hyvältä se tulevaisuus kaikesta huolimatta näyttää. Mutta uskoisin, että henkisellä puolella melkein on eniten kehityttävää. Pelillisesti, kuten näimme, Emili voisi ihan hyvin olla top10 pelaaja jo nyt.
4 tykkäystä
On Emil kyllä enemmän alkanut mielestäni tsemppaamaan itseään kuin ennen. Tässäkin matsissa monesti murtopalloissa itselleen puhuu ja tsemppaa. Ei se toki mitään eläimellistä ole mutta mukava huomata tämä muutos
1 tykkäys
”Suomalainen on sellanen että itkee ennenkuin lyödään - että sattuis vähemmän”. J.Turkka.
3 tykkäystä
… niin minäkin olen, eikä se ole mikään erityisesti suomalainen ilmiö, vaan suurin osa maailman ihmisistä alitajuisesti vähän löysää kun pääsee voitolle.
Sitten tulee niitä kuten itse muistan että vika erässä 5-0 johtoon, sitten vastustaja nousi 5-6, kunnes hän vuorostaan löysäsi ja minä voitin 7-6 
Ammattilaiset pystyvät paljon, paljon paremmin jatkamaan omaa voittavaa pelitapaa kun ovat sen löytäneet.
Ja purkamaan kipsin silloin kun se iskee. Esim tässä matsissa FAA syöttö oli aivan sekaisin 3. erässä, mutta niin vain pystyi keskittymään ja löysi sen takaisin.
Myös minusta FAA muutti peliään hyökkäävämmäksi 4. erästä lähtien (en ole katsonut näkyykö tilastoista), Emil varmaan myös lopussa ehkä väsyi ja lyöntien voima luultavasti vähän heikkeni.
Mutta siis minusta kun oikeasti katsoo Emilin tuloksia (eikä mutua) on ihan ammattimaisen näköistä eli silloin kun on ollut alussa parempi, on hyvin pystynyt painamaan päälle ja pitämään matsin hallussa loppuun saakka kunnes matsi on poikki.
Myöskin tappiomatseissa on Emil useimmiten pakottanut vastustajan oikeasti ottamaan se matsi, loppuun asti pelaamalla.
Siinäkin on ammattilaisen ja harrastelijan ero että noillahan on sellainen luonnevika että ne eivät osaa luovuttaa ollenkaan… tavallinen ihminen kyllä osaa
2 tykkäystä
Olen vähän samaa mieltä siitä, että etenkin omia syöttövuoroja tulee hävittyä johtoasemassa ajoittain aika herkästi, jos ottelu on pelillisesti tasainen. Emil ehkä alkaa joskus hiukan yliyrittämään ja väkisin estämään, ettei vastustaja pääsisi mukaan peliin. Sen sijaan, että malttaisi kysyä kysymyksen vastustajalta. Sitten siinä käy niin, että Emil tekeekin 3 helppoa ja hätäistä virhettä putkeen eikä vastustajan tarvinnut tehdä sitä vähääkään päästäkseen takaisin mukaan.
Mutta toisaalta mietin, että kuinka usein Emil on voittanut juuri siksi, että uskaltaa jatkaa omaa hyökkäävää peliään eikä vastustaja ole saanut juonesta kiinni? Todella moni passivoituu liikaa johtoasemassa ja se ei ehkä näytä pään pettämiseltä yhtä paljon, mutta on yhtä lailla tuhoon tuomittua.
EDIT: 2tenorilta tulikin tuohon väliin oikeastaan sama pointti.
En muutenkaan näin nuoren pelaajan kohdalla vielä jaksaisi huolestua asiasta. Tärkeintä, että kehitystä tapahtuu ja siltä ainakin alkukauden perusteella näyttää. Kaksoisvirheet vähentyneet ja monia hyviä ykkösiä tulee tiukkoihin paikkoihin jne. Lisäksi palautusvuoroissa Emil on jo pitkään esittänyt kovia suorituksia tukalissa paikoissa.
Ja jos tänään Emil ehkä vähän yllättyi siitä, että on pieksemässä top10-pelaajaa slamissä maanrakoon (ja puntti alkoi aavistuksen tutista), niin se tarkoittaa vain sitä, että tulevaisuudessa siitä ei tarvitse enää yllättyä
2 tykkäystä
Sanoisin, että suomalaisilla on perinteiesti ollut silti vähän enemmän tuota voittamisen pelkoa. Esim. jääkiekossa se on näkynyt aikanaan paljon ja siihen tuli murros nykypelaajien osalta.
Ja itse olen myös luonnevikainen ja useampi maila on säpäleiksi mennyt. Tässä se ero harrastelijatason ja ammattilaistason osalta on se, että sitä katsotaan valitettavasti vähän eri silmällä harrastelijatasolla 
1 tykkäys
Joo tuo syöttö on kyllä niin positiivista nyt katsoa kun vertaa viime kesään ja syksyyn, jolloin jossain kohtaa sitä oli aika tuskallista katsoa. Ja tosi hyvää tennistä tosiaan muutenkin pääosin. Voisi hyvin olla, että jos onnistus vaikka Punessa voittamaan, niin avautuisi henkisiä ovia useampi kappale ja tuolla pelillisellä tasolla voisi tulla aika hurjakin vuosi.
Mutta aika näyttää.
1 tykkäys
Tulokset eivät valehtele. Parempi yleensä voittaa kun viimeinen pallo pomppii pelistä pois. Siinä mielessä turha itkeä tai jossitella. “Melkein” ei riitä. Ei ole koskaan riittänyt. Mutta jos ja kun kehitystä ns. tapahtuu kuten näyttää eikä melkein riitä pelaajallekaan niin ehkä pian näistä tiukoista paikoista alkaa tulla yllätyksiä ja sitten yllätyksistä poikkeuksia, poikkeuksista sääntöjä, säännöstä rutiinia.
Ruusuvuori pystyy kieltämättä “yllättävän hyvin” haastamaan jo kenet tahansa on tuo haastaminen sitten vain “melkein” tason kiusaamista tai vakavaa uhkaa. Harvemmin ottaa pataan rumasti keneltäkään enää. Nyt siitä pitää ammentaa tervettä vihaa ja itsevarmuutta jatkoon. Ratkaisevat pisteet pitää pelata vihalla ja viileydellä. Sanokaamme jäätävällä poltteella! 
1 tykkäys
Patti on iskussa! 6-4 6-0!
1 tykkäys