Parikymppisellä Crescenzillä ei ole koskaan ollut WTA-rankingia, vaikka viime kaudella se oli jo lähellä voitettuaan kaksi ottelua pääsarjoissa. Ratkaisukierroksella Mialla on vastassa länsinaapurin Sandra Örtevall, joka on tullut tutuksi lähinnä junnujemme kaatajana (mm. Joukanen, Malinen, Johansen, Orpana, Humaloja). Mia ja Sandra ovat kerran kohdanneet aikaisemmin ja silloin vuonna 2014 ruotsalainen otti ylivoimaisen voiton. Eiköhän mie nyt ole niskan päällä. Örtevall osallistui viime kesänä Tampereen ja Savitaipaleen kymppitonneihin, joten joku palstalainen on saattanut nähdäkin.
Hyvin kulkee Mialla nyt. WTA-rankattujen pelaajien voittaminen ei ole aikaisemmin ollut mikään itsestäänselvyys ja Örtevall on neljällä WTA-pisteellään sijalla 1210.
Pääsarjassa tarjoillaan helppoa WTA-pistettä 15-vuotiaan ranskalaisjunnun muodossa, mutta toisella kierroksella voi olla ykkössijoitettu vastassa. Tosin tuo ukrainalainen on ollut tällä kaudella huonommassa vireessä kuin viime syksyllä, jolloin oli kolmesti $25 000 -kisan semissä. Voi olla, että kaatuu kanadalaisjunnun käsittelyssä.
Hyvin kulkee Mialla. Karsinnat meni läpi ihan heittämällä eikä tämä toinen karsinnoista selvinnyt antanut kummoista vastusta, vaikka eilen vielä pudotti WTA-rankatun naisen. Toisen kierroksen vastustajaa ratkotaan vasta huomenna, joten Mian seuraava matsi ylihuomenna.
Kreikka $15 000, 2. kierros
Olga Ianchuk (UKR) - Mia Eklund 6-2, 6-0
Siinäpä se ero WTA-sijalle 302 suurin piirtein on. Mutta jos nyt kevään mittaan edes WTA-pisteitä tulisi tasaisesti ja jopa pitkästä aikaa puolivälieräpaikka. Loppukesän kotimaan kisasta sitten ehkä uran ensimmäinen semi.
Ottipas Milka-Emilia hienon voiton WTA-sijalla 932 olevasta naisesta! Lienee ylipäätään hänen ensimmäinen voittonsa millekään WTA-sijalle rankatusta pelaajasta. Toinen rankattu pitäisi vielä kaataa pääsarjaan päästäkseen. Minetille WTA-sijalla 732 (ex-294) oleva vastus taitaa tänään olla ylitsepääsemätön.
SM-liigan finaalissa pelattiin tällaiset parit:
Sabrina Santamaria (USA) - Piia Suomalainen 2-6, 7-6, 10-7 Oona Orpana - Kristina Parviainen 6-0, 6-1
Se olikin Mia villillä kortilla tämän viikon kisassa. Ja hyvin aloitti ottelun, mutta sitten peli hieman taisi hajota. Kölzer oli viime kaudella parhaimmillaan pikkukisan semissä eli jälleen Mialta ihan pirteä erävoitto esim. viime kauden esityksiin verrattuna.
Arpa heitti Emma Laineen sitten suoraan paluualtaan syvään päähän: Kroatian $15 000 -kisassa vastassa Gabriela Pantuckova (CZE) WTA-sijalta 270. Viime kaudella neljä pikkukisan voittoa ja parhaimmillaan $50 000 -kisan semissä. Parhaat viime kauden otteluvoitot taitaa olla naisista sijoilta 155 ja 160. Tämä kausi ei tosin ole lähtenyt sitten yhtään samaa tahtia käyntiin vaan Pantuckova on neljässä pikkukisassa päässyt kolmesti toiselle kierroksella ja hävinnyt kerran avausottelunsa.
No, Emma Laineen edellisestä kilpaottelusta on puolestaan yli puoli vuotta. Aika vähissä on meikäläisen usko, että kylmiltään pystyisi tästä voittoa vääntämään. Toivotaan toki parasta.
Tunisia $15 000, karsinnat
Lisa Ponomar(GER) - Milka-Emilia Pasanen 3-6, 6-1, 6-2
Sara Ottomano(SUI) - Mariella Minetti 6-3, 6-0
Hyvä erävoitto Milka-Emilialta tuhannen joukkoon rankatusta vastustajasta.
Kysymys hapapille: mistä johtuu mielestäsi, että järkiään tulee selkein numeroin takkiin naisrintamalla? Ei hirveästi näy ainakaan numeroiden perusteella ns. taistelueriä tyyliin 7-6 tahi 7-5.
On varmaan tuota tasoeroa aika reippaasti. Mutta näillä mennään nyt toistaiseksi. Naisten puolella ei muutenkaan syötön varassa pysty paljoa roikkumaan mukana niin heikompi pelaaja saa usein kyytiä sitten oikein selvästi. Välillä tuntuu, että eräillä suomalaisilla omat syöttövuorot menee huonommin kuin vastustajan. Tulisi tasaisemmat numerot kun antaisi vastustajan vain syöttää koko ajan…
Itsellä tulee mieleen siitä vähästä mitä olen livenä suomalaista naistennistä nähny, että pelikäden - ja varsinkin ranteen - voimataso on todella heikkoa. Se heijastuu syöttötyöskentelyyn ja sitä kautta itseluottamuksen puutteeseen syöttäessä.
Vertaus tietenkin aina huippuihin kuten Serenaan, Madison Keysiin ja kumppaneihin.
Ranteen voimataso, ja syöttö samassa lauseessa? Kuullostaa niin totaaliselta höperehtimiseltä, että nyt on vaan pakko sanoa, että ei kyllä ymmärretä tennissyötöstä yhtään mitään jos ajatellaan että syöttövoiman mitenkään oleellinen tuotto tulisi paksulla ranteella. Olkavarren kierrosta tulee se oleellisin osa vauhdista palloon, ja se voi näyttää että kiertyessään ja mailan lägätessä että ranteella tuotetaan voimaa. Mutta jos forearmin paksuudella syöttövoima paranisi niin Monsieur Bahrami olisi maailman kovin syöttäjä ja gustavo kuerten ei saisi palloa lentämään verkon yli. Arvaapa kumpi näistä syöttää kovempaa, ja kuinka paljon?
Ranne voi olla paksu tai hoikka ja ihan yhtä hyvin voi lähteä syöttö, mutta jos ei osaa heittoliikettä jossa voima tuotetaan keskivartalolla ja käsi toimii linkona, niin ei toki sa vauhtia myöskään syöttöön. Keskikehon hallinta yhdistettynä elastiseen ja rentoon käteen ja tekniikkaan on se oleellisin juttu kovassa syötössä.
Huono tekniikka ja ‘kädellä’ syöttäminen usein rikkoo olkapään ja totta tosiaankin on suomalaisilla naisilla poikkeuksellisen huonot syötöt. Syy ei luultavasti kuitenkaan ole edes missään heittolahjakkuudessa vaan siinä että syöttöä ei ole jaksettu ja viitsitty herkkyyskausina yhtään treenata, vaan on jyystetty niitä krossiperuslyöntejä 100h ja 1h syöttöä. Sitten on tullut vammoja, kun huonolla tekniikalla on yritetty syöttää kovempaa kuin sillä oikeasti pystyy. Syöttöä pitäisi reenata paineettomassa tilassa kuin keihäänheittoa vailla mitään kohdetta ja opetella samaan siihen liikeeseen rentoa vauhtia. Useimmiten kuitenkin treenataan sitä tarkkuutta ja varmuutta ja jää treenaamatta se liike isoksi.
Junnutennis-höpinää. Tottakai perusasiat ensin kuntoon. Minä puhunkin huipputason syöttämisestä, missä otetaan kehosta kaikki irti mitä saadaan.
Toivottavasti sinä et ole opettamassa meidän tytöille ainakaan syöttämistä.
Voitas mitata vaikka Piia Suomalaisen ja Serenan pelikäden puristusvoimaa. Tuloksista voisimme päätellä aika paljon syötön tehokkuudesta. Toki tämä on vain yksi mittari, ei ainoa.
Peruslähtökohta on se, että nuo sun junnupuhees syöttämisestä on jo siinä vaiheessa täysin hallussa, kun lähetään pelaan rahasta.
Voidaan myös verrata Piian ja Serenan syöttötekniikkaa ja väitän vahvasti, että tuolta ne merkittävät erot löytyy. Yhtään siis Piian syöttöä väheksymättä. Varmasti ranteiden puristusvoimassa on myös eroa, mutta ei ne syötön tehot sieltä tule.
Luulin että trollaat, mutta olet siis tosissasi? Etsi maailmasta edes yksi tennisvalmentaja joka on sitä mieltä että puristusvoimalla on merkitystä syötön nopeuteen. Serena syöttää kovaa koska hänellä on ylivoimainen tekniikka ja huippu kehonhallinta. Hänen lihasmassastaan ei syöttöön ole mitään etua. Jos nyt nimillä puhutaan niin Piian ja Emman syöttötekniikka on alkeellisen huono. Ja heidän huono syöttäminen johtuu aivan puhtaasti siitä. Kyynärvarren voimasta on hyötyä lähinnä tatsilyönneissä ja lyhyen heulahduksen lyönnissä. Niissäkin siltikin kehottaisin pitämään käden rentona.
Pakko lisätä tähän vielä sellainen fakta että palloohan kimpoaa mailasta joka on asetettu ilman mitään tukea tupelleen käytännössä yhtä kovaa kuin jos se on asetettu ruuvipenkkiin. Ainut siis mikä osumahetkellä oikeasti vaikuttaa on se millaiseen liikkeeseen se maila on saatettu osumahetkellä. Tämä asia on ihan tutkittu fakta.
Tarkennan vielä että ranteen tai käsivarren lihasmassalla. Kuten tässä nyt keskusteltiin. Muullakaan Serenan tyyppisellä lihasmassalla ei sinänsä kovin oleellista hyötyä sikäli että tarvitsisi olla Serenan tyyppinen voimanpesä. Suosittelen tutustumaan syötön biomekaniikkaan. Serenaa kovempi syöttäjä naisissa on muuan Plishkova. Ei todellakaan ole mikään bodari tai isoranteinen. Pitkät raajat ja hyvä tekniikka. Ranteen lihaksilla ei voimaa syötössä tuoteta lainkaan ellei sitten haluta loukkaantua.