Sinun syysi Federerille ovat ne fanipoikamaiset julisteet seinällä ( ja luultavasti lakanatkin missä nukut) etkä hyväksy “vanhan liiton” miehenä muuta vastausta. Ja purskahdin nauruun kun heitit jonkun yhden kauden vertauksen verrattaessa uraan tarkoittaen Djokoa ilmeisesti, kun tuo mies hallinnut varmaan vuodesta 2011 lähtien lähes kaikkia isoja kisoja suveereenisti tilastojen mukaan. Tai ei ainakaan kellään muulla ole viimeiseltä viideltä vuodelta yhtä kovia tilastoja kuin serbillä ja HUOM. kaikkien aikojen kovimmalla aikakaudella vielä missä ovat pelanneet kaikkien aikojen top-4 pelaajat parhaassa iässään Djokovic, Nadal, Federer ja Murray. Piste. Mutta en jaksa kyllä enää fanipoikamaisten höpsöjen kanssa tästä vääntää, tulee vain pää kipiäksi 
Lapsi on kovin väärässä. Tennistä kannattaa seurata yli viisi vuotta ennen johtopäätösten vetämistä. Lakanani ovat vaihtelevan värisiä, mutta siellä on nainen, ei Djokovicin juliste, toisin kuin ilmeisesti omissasi.
Kaikkien aikojen parhaat siis ovat kaikki viime vuosilta? Jos alat jotain fanipojiksi kutsumaan, niin korjaa nyt edes omia käsityksiäsi aavistuksen verran.
Murray on maailman neljän kaikkien aikojen parhaan joukossa? Tämä kiteyttänee tietosi lopullisesti…
Ja vielä, ehkä seitsemättä kertaa, en fanita Federeriä, enkä ketään muutakaan tennispelaajaa. Hardcourterin touhutipat tuntuvat valuvan häiritsevänkin avoimesti…
Tulipas siinä monta lisäystä viestiin missä alunperin ei ollut mitään järkevää. Aivonystyrät ilmeisesti kovassa työssä siellä päässä… Ja olen varma, että pidät Rogerista enemmän hänen persoonansa takia, ja ilmeisesti Nolesta et kun hänestä voi saada vaikka minkälaisen kuvan eri juttujen perusteella mediassa. Mutta hei olet mun puolesta oikeutettu siihen et pidät toisesta enemmän kuin toisesta, mutta älä sotke pelitaitoja siihen minkälainen persoona on kyseessä 
Äärimmäisen. Juuri kaltaisesi henkilö vie lähes kaiken älyllisen kapasiteettini. (Sarkasmin ymmärtänee joku). Vielä ehkä yhdeksännen kerran: En pidä Federeristä ihmeemmin, enkä halveksi Djokovicia. Persoonalla ei ole pienintäkään merkitystä. Merkitys on luvuilla 17-12 ja 302-223. Ymmärrän, jos tulee itku. Se on väistämätöntä nuoren ihmisen elämässä.
Eilen oli vähän kiirettä, mutta tässä pieni yhteenveto aikamme suuren ajattelijan, Hardcourterin, ajatuksista:
- Kaikkien aikojen neljä parasta tennispelaajaa ovat Djokovic, Nadal, Federer ja Murray. Piste.
- Federer oli parhaassa iässään vuosina 2011-16
- Jos joku määrittelee kaikkien aikojen parhaan pelaajan kaikkien aikojen tilastojen mukaan, hän on väärässä, ja fanipoika. Hardcourter sen sijaan ei ole fani. Hän vain päättää, mitä ajankohtaa parhaan määrittelyyn käytetään. Eräänlainen tennispalstojen Chuck Norris siis
En oikein tiedä onko järkevää ruokkia trollia, ja vääntää asioista tennistä ilmeisesti maksimissaan viisi vuotta seuranneen arrogantin Djokovic-fanin kanssa. Tuo pikku fanipoika kun voisi myös naurunpurskahduksissaan huomata, että kukahan sitä yhden vuoden tasoa vertauksessaan käytti.
Vanhan liiton miehiä palstalta löytyy, mutta joku nokkelampi olisi jo saattanut huomata, että päivitän aika ahkerasti nuoriin pelaajiin keskittyvää ketjua. Ja ne tilastot. Niihin nuo mielipiteeni nojaavat täysin. Hardcourterin mielipiteet taas tuntuvat pakkomielteisiltä fanipuheilta. Henkinen(?) Djokovic-masturbaatio huipussaan…
En nyt jaksanut kauhean kaukaa lukea tätä vääntöä, mutta vaihtoehtoisena mittarina voisi harkita myös tätä:
- eniten viikkoja tai perättäisi viikkoja TOP-5:ssä tai TOP-10:ssä
Itse arvostan esimerkiksi Jarkkoa enemmän kuin joitakin Grand Slam -voittajia tai -finalisteja, joiden ura on kestänyt huipulla muutaman vuoden ja sitten ranking syöksynyt tai ura loppunut syystä tai toisesta.
Ymmärrän pointin, mutta itselleni on vaikea löytää yhtään Grand Slam-voittajaa, jota pitäisin Jarkkoa heikompana pelaajana.
“Henkinen masturbaatio” Ei hellanlettas taitaa siellä hiekkalaatikolla olla tekemisen puutetta 
Ja kymmenennen kerran, en ole mikään Djoko-fani erityisemmin, ihailen vain miehen ylivertaisia pelitaitoja nykypäivään heijastettuna viimeisten vuosien ajalta millä hän on tosiaan pyyhkinyt lattiaa esim. kahdella muulla aikamme kovimmalla pelaajalla, ja osoittanut mihin evoluutio on ajanut huipputenniksen. Indeed, jos joku niin Djokovic on paras mittari siihen minkä tasoista nykypäivän huipputennis on parhaimmillaan ja kuinka se on muokkaantunut ja mennyt eteenpäin vaikkapa 10-15 vuodessa, erään toisen huipun ja “hasbeen” GOATin kultavuosista.
Saattaahan se fyysistäkin olla, en tiedä mieltymyksistäsi.
Tehtävä sinulle, Hardcourter: Etsi yksi puolueeton perustelu Djokovicin ylivertaisuudelle. Tuo “tenniksen taso on nykypäivänä aivan eri” on aivan järjettömän heikko perustelu. Tottakai on. Kaikki urheilu kehittyy. Ei se tarkoita sitä, että joku João Sousa olisi merkityksellisempi pelaaja kuin Björn Borg. Wayne Gretzkyllä ei olisi mitään jakoa tämän päivän NHL:ssä. Sousa voittaisi Borgin kyllä, aivan varmasti. Käsityksesi historiasta ja pelin evoluutiosta on niin ohut, että ihan hävettää puolestasi. “Djokovic on voittanut Fedederin useammin viimeisen viiden vuoden aikana, eli Djokovic on maailman kaikkien aikojen paras”.
Väität ettet ole fani, mutta toistat samaa mantraa kuuntelematta perustelujani, saati muiden. Fanin näköalattomuudelta tuo minusta vaikuttaa.
Djokovic on mittari tänä päivänä, kuten Murraykin. Mutta miten tuota mittaria voi käyttää edellisiin sukupolviin?
Kuinkahan harvinaista on että Novakin tämän vuoden saavutuksilla saadan vain ATP-2 ranking? Saavutukset ovat kuitenkin 2xGS voitto, 1xGS finaali ja 4xMS voitto.
En tiedä kuinka harvinaista, mutta syy on siinä, että kaksi pelaajaa ovat voittaneet lähes kaiken. Silloin myös toiseksi jäävällä on verrattain suuret tulokset.
Moni on ihmetellyt (en tarkoita niinkään Keskuskenttää) miten Murraylla voi olla enemmän pisteitä kuin Djokovicilla. Useimmat heistä vertaavat vain GS- ja Masters-voittojen määrää, joita D:lla on 2 + 4 vs. M:lla 1+3. Tilanne näyttää varsin erilaiselta kun verrataan GS- ja Masters-finaaleja: D 3+5 vs. M 3+5. Puhumattakaan siitä, että kokonaisuudessa Murraylla on enemmän turnausvoittoja, eikä hän saanut olympiakullasta pisteitä.
Molemmilla on erinomaiset tulokset ja kumpi tahansa ansaitsisi olla listaykkönen.
Kun on tasaista, niin niinkin pieni asia, kuin suhtautuminen Masterseja pienempiin kisoihin, saattaa ratkaista. Toinen valitsi kolme ATP500-kisaa, ja voitti ne kaikki. Toinen pari rahakkainta öljysheikkiturnausta, ja keräsi kokonaisuudessaan vaatimattomasti pisteitä (Dohasta toki pääpotti).
Jos olympialaisista olisi jaettu pisteitä entiseen malliin, niin ero olisi selvempi Andyn hyväksi. Täytyy toki muistaa, että Novakilla on edelleen mahdollisuus ykköseksi kauden päätteeksi, ja kaikki on omissa käsissä. Kevään 2017 ajan Andy toki lähes varmasti tulee olemaan ykkönen.
Uugh tätä Nole-hateria… Piti taas mainita “raha” Nolen yhteydessä, niin kuin hän vain siitä välittäisi tenniksessä.
En minä yhtäkään tennispelaajaa vihaa. Noinhan nuo turnausvalinnat tänä vuonna menivät. Ja pienistä kisoistahan tuo piste-ero tulee…
Jos tarjotaan milliä osallistumisesta pikkukisaan niin kiusaus voi olla suuri, viissatasissa niitä on tarjolla harvemmin.
Joo oon kyl samaa mieltä, et iso houkutushan se on pelaajille koska muistaakseni Rogerille maksettiin aina Brisbanen pikku ATP-250 kisaan pelkästä osallistumisesta jo joku miltsi. Ja oon ihan varma Rogerin kohdalla, et tuo oli ainoa houkutin osallistua tuollaiseen pikkukisaan. Toki onhan se aina hyvä pelata “lämmittely” kisoja ennen Grand Slameja, mut kun tuo äijä otti miljoonan siivun siitäkin et osallistu kaverinsa jäähyväis-skabaan niin eiköhän se raha ollut tässäkin se suurin syy.
Dubbelilegendat - viikot rankingin ykkösenä:
- Mike Bryan (USA) 454 viikkoa
- Bob Bryan (USA) 439
- John McEnroe (USA) 269
- Todd Woodbridge (AUS) 204
- Daniel Nestor (CAN) 108
- Andres Jarryd (SWE) 107
- Frew McMillan (RSA) 83
- Mark Woodforde (AUS) 83
- Jonas Björkman (SWE) 74
- Paul Haarhuis (NED) 71
- Raul Ramirez (MEX) 67
- Mark Knowles (BAH) 65
- Jacco Eltingh (NED) 63
- Robert Seguso (USA) 62
- Max Mirnyi (BLR) 57
- Nenad Zimonjic (SRB) 50
- John Fitzgerald (AUS) 40
- Leander Paes (IND) 39
- Tomas Smid (TCH) 34
- Danie Visser (RSA) 27
- Jim Pugh (USA) 26
- Marcelo Melo (BRA) 26
- David Pate (USA) 25
- Donald Johnson (USA) 20
- Nicolas Mahut (FRA) 20… nykyinen kärkinimi
- Pieter Aldrich (RSA) 19
- Yannick Noah (FRA) 19
- Jared Palmer (USA) 17
- Grant Connell (CAN) 17
- Stefan Edberg (SWE) 15
- Richey Reneberg (USA) 13
- Jim Grabb (USA) 13
- Andres Gomez (ECU) 13
- Peter Fleming (USA) 11
- Tom Okker (NED) 11
- Rick Leach (USA) 9
- Jamie Murray (GBR) 9
- Byron Black (ZIM) 8
- Stan Smith (USA) 8
- Slobodan Zivojinovic (JUG) 7
- Jonathan Stark (USA) 6
- Emilio Sanchez (ESP) 6
- Bob Hewitt (RSA) 6
- Alex O’Brian (USA) 5
- Ken Flach (USA) 5
- Mahes Bhupathi (IND) 4
- Patrick Galbraith (USA) 4
- Paul McNamee (AUS) 3
- Kelly Jones (AUS) 1
Tulisikohan Suomen Henri Kontisesta historian 50:s listaykkönen ensi vuonna?
15 pelaajaa pystynyt olemaan urallaan ykkösenä yli vuoden ajan ja tuo on eräänlainen haamuraja ollut dubbelistihuipuille. Siinäkin tavoitetta kun ensin ykköseksi nousee.
Ruotsin legendat olivat ykkösenä, Jarryd reilut pari vuotta ja Björkman puolitoista vuotta. Siinä onkin jo enemmän tekemistä.
Kaikkien aikojen neljän kärki, Bryan, Bryan, McEnroe ja Woobridge aikalailla lukittu, mutta eiköhän ensi vuosikymmenellä joku ohita Nestorin paikan kaikkien aikojen viidenneksi parhaana dubbelistina, johon ei vaadita kuin reilun parin vuoden hallintakautta.
Nykypelaajia katsoessa on vaikea uskoa, että vuodesta 1968 (ns. avoin aika) on vain kaksi kertaa vuoden paras pelaaja eli vuoden lopun ranking-ykkönen ollut vähintään 190-senttinen. Stan Smith teki sen jo vuonna 1972 ja Gustavo Kuerten v. 2000. Nyt Murray on kurkottamassa vasta kolmanneksi tällä listalla.
Lisää ykkösiä yli 190-senttisten sarjasta on sitten vihdoin tulossa vaikkei Murray ihan siihen pääsisikään.
Lisäys: On hyvin harvinaista, että vähemmän grandslameja vuoden aikana saavuttanut onkin sen vuoden paras pelaaja, ainakin vuoden lopun rankingin mukaan. Nyt Murraylla on tuo mahdollisuus. Edellisen kerran näin on käynyt kaukana 1980-luvulla ja kahtena vuonna.
Lendl oli ykkönen vuoden lopussa 1989 voittamalla vain vuoden alun Australian, vaikka Becker myöhemmin sinä vuonna voitti niin Wimbyn kuin USA:n grandslamin.
Vuonna 1982 kävi niin kummallisesti, että McEnroe selvisi vuoden lopun ykköseksi vaikka saanut sinä vuonna yhtään GS:ää samalla kun Connors voitti niitä kaksi (Wimby, USA). On siinä ollut puliveivaamista!
Ei se fyysinen koko vaan henkinen mitta. Eräs serbihän on aina vastustajiaan päätä pisempi kun astelee kentälle, ja sen takia hallinnut tenniskenttiä niin pitkään 
Kyllä, hyvä itseluottamus,varmuus ja usko omaan tekemiseen ruokkii hyvää peliä !