Tilastot

Pikaisesti katsottu ja taulukko täydennetty, varmaan joku virhekin päässyt livahtamaan. Tämän vuoden lisäksi on kolme muutakin ison vaihtuvuuden vuotta. Mediaani on kuitenkin vain kaksi uutta kympin sakin peluria vuositasolla (= eli vain ne jotka vuoden lopun rankingissa eivät aiemmin ole siellä olleet.) En usko, että tuo uusien määrä olisi tuosta juurikaan poikkeava vaikka katsottaisiin uudet nimet joka vuodelta. Varsinaisina vaihtuvuusvuosina olisi maksimissaan viisi uutta nimeä ja päinvastaisesti myös nollavuosia olisi useita. Ja mediaani olisi tuo 2. Vai mitä ihmettä oikein tarkoitatkaan!?

Jaa, kysymys taitaa olla vähän eri asiasta. Jos vuosittain vaihtuu tavanomaisesti 2-3 nimeä, niin viidessä vuodessa luulisin vaihtuvan 5-7 nimeä. Ei siinä mitään kummastelemista olisi!

Tarkoitin eri asiaa. Kun katsot nyt marraskuun top10 listaa ja sen jälkeen katsot marraskuun 2012 top10 listaa niin löydät vain kaksi samaa nimeä. Federer ja Nadal.
Melkein yhtä suuret muutokset missä tahansa random 5 vuoden suorassa otannassa.

Taitaa keskimäärin tuossa lukema olla noin 7 vaihtunutta nimeä pikaisesti katsomalla, mutta noita 5 vuoden syklejä pitäisi toki tarkastella laajemminkin.

Lisäksi olisi kiinnostavaa tietää että mikä on historian lyhin ajanjakso kun koko top10 on vaihtunut. Kaipa tuollainenkin löytyy johonkin viiteen vuoteen, ehkä jopa 3-4 vuoteen? Ja tässä siis saa olla mukana myös sellaisia pelaajia jotka olleet aiemmin top10 porukassa mukana, mutta eivät olleet näillä kyseenomaisilla listoilla mitä tässä yhteydessä haetaan ja näin voidaan sanoa koko top10 vaihtuneen.

Muutama kk taakse, niin listassa olisi suunnilleen puolet samoja.

1998-2002 on siitä erikoinen ajanjakso että yksikään pelaaja ei ollut tuolloin top10 pelaajana putkeen koko tuota 4 vuoden aikaa. Löytyy paljon 3-4 vuoden aikaväliltä tarkastelulistoja tuolta ajalta että vaihtuvuus ollut 9/10 mutta ei suoranaista täyskymppiä löytynyt kun ristikkäin ovat käyneet top10 ulkopuolella nimet Agassi, Moya ja Kafelnikov sekä Sampras, mutta yksi sellainen lista löytyi jossa Agassi kymppi ja Federer 11:sta ja toisin päin olemalla vaihtuvuus olisi ollut täydellinen neljään vuoteen.

1 tykkäys

Amerikkalaisten viiden vuoden putki (=ei yhtään miestä vuoden lopussa kymmenen parhaan joukossa vuosina 2012-2016) on nyt sitten taaksejäänyttä elämää.

Jollakin tavalla vuotuiset 10 parasta on pystytty nostamaan esiin kymmentä sotavuotta lukuun ottamatta aina vuodesta 1913 lähtien. Top10:ssa oli aina vuoteen 2011 vähintään yksi yhdysvaltalainen (Silloin Fish oli 8.), eikä vuosina 2012-16 sitten enää ketään.

Tänä vuonna sinne nousee tai on jo noussutkin 25-vuotias Jack Sock. Kieltämättä kovasti odotetaan hänen palauttavan jenkkien huvenneesta tennismahdista edes osan entisestä loistostaan! Ja tuo tietysti koskee muutakin tennisväkeä…

1 tykkäys

Vastaan täällä!

!920-luvulta asti on Belgian kaikkien aikojen miespelaaja ollut Jean Washer, jonka parhaat meriitit lienevät FO:n semipaikka ja maailman toptenissä myös yhtenä vuonna. (Vähän ristiriitaista tietoa.)

Mutta eni vei ja toni toi. Ei mennyt ihan 100 vuotta, kun belgialaiset saivat uuden tennissankarin. Vaikuttaa sympaattiselta idolilta, mutta eihän Jarkko Niemisessäkään ylimääräistä itsetehostusta liikaa ollut.

Onko osa tenniksen hienoutta se, että häviöitä tulee kaikille eikä kukaan pääse liikoja diivailemaan…

Tämän päättyvän vuoden uudet vähintään 31-vuotiaat ATP-voittajat olivat Müller, Tsonga, Cuevas, Nadal, Isner ja Istomin (yht. 6 peluria). Vielä kesken olevan 2010-luvun kokonaismäärä nousi 32:een eli kaksi vuotta etuajassa uuteen ennätykseen.

Kerrataan: 31 vuotta täyttäneitä eri pelaajia oli ATP-kisan voittaneiden joukossa 1970-luvulla 26 (60-luvun ammattilaiset näyttivät närhen munat silloin nuoremmilleen!), 1980-luvulla enää vain 13, 1990-luvulla 8 (sinä kymmenvuotisjaksona vain kaksi enemmän kuin pelkästään tänä vuonna), 2000-luvulla 11 ja 2010-luvulla toistaiseksi ihan omassa sarjassaan 32.

Jos tämän kymmenluvan tähänastinen neljän uuden 31 vuotiaan keskimääräistahti per vuosi jatkuu vielä puuttuvina kahtena vuonnakin, niin päästään neljäänkymmeneneen pelaajaan. Ehkä noin 500 ATP-kisaa on toistaiseksi pidetty 2010-luvulla. Melkoisen siivun ykköspalkinnoista ovat napanneet entisajan mittapuun mukaan jo ikämiehiksi ellei peräti jo raakeiksi mainitut…

Toisaalta Pancho Gonzales ja Ken Rosewall voittivat kahteen pekkaan useita ATP-kisoja vielä 40 vuotta täytettyään. Ota tästä nyt sitten sen selvää mihin suuntaan ollaan menossa! Ne kevennetyt sääntökaavaillut toteutuessaan kyllä vääjäämättä merkitsisivät isoa etua nelikymppisille. Semmoinen kehitys ei kyllä lisäämää tenniksen suosiota nuorison piirissä. Uusia borgiahan (ja nuor-agasseja) tennis tarvitsee!

Viron Jurgen Zopp ATP163 ja oli vielä kesällä ATP500. Pelasi hurjan kovan syksyn ja tämän nousun takana valmentajavaihdos? Kim Tiilikainen komeilee nyt Zoppin ATP-profiilin koutsina. Onko tietoa mistä saakka Tiilikainen koutsannut Zoppia?
Jurgenin top100 pelaajaksi 2012 nosti Pasi Virtanen sijalle ATP71, jota pidän kovana näytteenä, sillä Zopp oli nuorena pitkään FU-tasolla josta ei top100 pelaajaa odotettu. Mutta niin vain sinne nousi 24-vuotiaana.
Sen jälkeen vaikeita vuosia ilman suomalaista koutsia, kunnes nyt 29-30v taas top100 lähestyy suomalaisvoimin. Saas nähdä vieläkö ATP71 ennätys paranee.
Tuo romahdus 150 sijoilta 500 sijoille ei selity ainakaan isolla loukkaantumisella, vaiko?
Näyttää tilastojen mukaan pelanneen viime vuodet täysiä kalentereja, mutta joutui välillä hakemaan vauhtia futureista ja vaihtamaan koutsin takaisin suomalaiseksi.

2017 keväällä näyttää olleen 3kk tauko turnauksista, joten silloin jotain vaivaa.
Sen tiedän että Tiilikainen oli Zoppin koutsina lokakuun Tukholman ATP-kisassa, mutta oliko jo elo-syyskuun menestyksen aikaan…

2 tykkäystä

2 kertaa murtunut selkänikama, ei sen “pahempaa”

Joo ei tuo mitään. Ruusuvuorella kun oli murtunut kolmesti jo 16 vuotiaana.

Näistä pituuksista kun jaksanut jauhaa, niin tiedossani on 15 tämän hetken yli 2 metristä tennisammattilaista. 1980-luvun tenniksessä niitä ei ollut ainuttakaan.

211 Reilly Opelka
211 Ivo Karlovic
208 John Isner
206 Jaimee Floyd Angele
206 Andreas Siljeström
203 Deiton Baughman
203 Danilo Petrovic
203 Jerzy Janowicz
203 Albano Olivetti
203 Kenny De Schepper
203 Marcelo Melo
203 Kevin Anderson
201 Christopher Eubanks
201 Louis Wessels
201 Benjamin Lock
201 Chris Guccione taisi lopettaa uransa tammikuussa tappioon Kontiselle.

Kevin Anderson on historian ensimmäinen 2 metrinen kaksinpelin GS-finalisti. Marcelo Melo puolestaan ensimmäinen ATP1 tuon pituisista, mutta dubbelissa.
Eli sitä ensimmäistä 2 metristä kaksinpelin GS-voittajaa “odotellessa”.

198 on jo paljon parempi mitta, sillä GS-voittajat Del Potro ja Cilic ovat tuon luvun, sekä superlupaus Zverev ja myös nimet Khachanov, Medvedev, Jarry, Dembek, Jomby yms.

Varmasti löytyy myös mainittujen 13 tiedossani olevan lisäksi muutama muukin yli 2 metrinen ammattilainen, kun en sentään tunne aivan läpikotaisin ATP-listan pelaajia.

Löytyy kuitenkin historiasta yksi suurturnauksen kaksinpelissä voittanut 2 metrinen. Se on Sveitsin Marc Rosset 201 cm, joka voitti 1992 Barcelonan olympiakultaa. Kun 1970-syntynyt Rosset tuli kiertueelle 1990-luvun alussa, niin oli käsittääkseni ensimmäinen tuon mittainen pelaaja.

Edit. Lisäsin listaan 25v serbi Danilo Petrovicin sijalta ATP253. Tuollakin pituutta 203 cm.
Selvitän asiaa lisää ja lista saa varmasti jatkoa.
Sekä tietenkin Ruotsin dubbelisti Siljeström 206 cm.

3 tykkäystä

No niin. Kun tuolla toisessa topicissa oli puhetta viiden parhaan suomalaisen rankingsummista niin tässä ATP:n sivuilla olevien rankingien mukainen kehityskäyrä.

Jos laskennat eivät ole menneet väärin niin suomalaisen tenniksen huippuhetki koettiin 14.6.1999 kun viiden parhaan rankingin summa oli 1073 ja ATP-lista näytti tältä:

132 Ville Liukko
162 Tuomas Ketola
224 Kim Tiilikainen
259 Tapio Nurminen
296 Janne Ojala

Jarkko Nieminen ei aivan kerinnyt tuohon listaan mukaan, mutta sitten hänen valtakaudellaan koettiin toinen kultakausi rankingsummalla 1278 kun 31.1.2011 ATP-lista oli tällainen:

43 Jarkko Nieminen
273 Henri Kontinen
286 Harri Heliovaara
291 Timo Nieminen
385 Juho Paukku

Ennen vuotta -83 emme saaneet kertaakaan viittä miestä yhtä aikaa ATP-listalle - ainakaan näiden ATP:n sivuilla olevien listojen mukaan. Niissähän on kyllä joitain pieniä puutteita.

7 tykkäystä

Kolmen parhaan osalta käyrä näyttää tältä:

Silloin huippuhetki nähtiin tosiaakin 90-luvun taitteessa kun 23.4.1990 meillä tosiaan oli kaksi miestä sadan joukossa:
76 Veli Paloheimo
77 Aki Rahunen
228 Olli Rahnasto
Tosin kun neljäs oli 553 (Alexander Lindholm) ja viides 611 (Janne Holtari) niin tuohon top5-listalla ei tämä aika pärjää enää niin hyvin.

Kolmen parhaan osalta toiseksi paras ajankohta oli kesä 2003, jolloin listalla olivat:
27 Jarkko Nieminen
161 Tuomas Ketola
254 Timo Nieminen

9 tykkäystä

Jep, ja silloin 1990 - 93 aikoihin olivat Nanne Dahlman ja Petra Thoren myös sadan sakissa. Muistin Opan rankin kovemmaksi, mutta saattoi olla sitten dubbelissa top 100 noihin aikoihin.

Kiitos todella hienosta vastauksesta.

Nyt sekin selvisi.
Eli viiden parhaan rekka tässä tasomittarissa on 1073 ja kolmen parhaan 381.

Toivottavasti nämä lukemat vielä joskus rikotaan, vaikka vaikealta nyt tuntuukin.

1 tykkäys

Nyt kun Ruusuvuori eteni ulkomailla CH-kisan 2.kierrokselle 18-vuotiaana, niin kuinka harvinaisesta teosta puhutaan suomalaisittain? Sehän on tunnettua että monet suomalaiset ottaneet 18-vuotiaana otteluvoittoja kotimaan Tampereen, Helsingin tai Hangon CH-kisoissa kotihurmoksen turvin, mutta entä ne ulkomaat?

Kun ikä 18v tai alle
2018 Emil Ruusuvuori Thaimaa CH 2.kierros…
2004 Juho Paukku Sveitsi CH 2.kierros
2000 Jarkko Nieminen Portugali CH välierä
1990 Aki Rahunen Espanja CH kvartsi
1989 Aki Rahunen Ranska CH 2.kierros
1984 Olli Rahnasto Iso-Britannia CH kvartsi

Emiliä edeltävä siis Juho Paukku 14 vuotta sitten. Sitä edellinen Jarkko Niemisen semifinaali Portugalin massalla kesäkuussa kuukautta ennen 19v synttäriä. Ruusuvuoren 18v 9kk iässä Nieminen vielä hävisi Japanin CH:n 1.kierroksella.

Aki Rahusen ura oli erikoinen. Voitto Hangon CH:n 17-vuotiaana, mutta ulkomailla ei koskaan edes CH-semissä. Mutta ATP-semissä pelasi Italiassa 18-vuotiaana, kuten myös Ranskan avointen 3.kierroksella.

Rahnasto pelasi siis 18-vuotiaana CH-kvartsissa, mutta muistetaan toki myös Tukholman ATP-kisan 3.kierros 16-vuotiaana kaksi vuotta aiemmin.

Veli Paloheimo eteni Kenian Nairobissa CH-kvartsiin 1987 helmikuussa ollessaan 19v 2kk, eli ei aivan 18-vuotiaana.

Tuomas Ketola oli jo 20v kun eteni Turkissa CH-kvartsiin 1995.

Nykyaikaa kun katsoo, niin Henri Kontinen oli maaliskuun lopussa 2009 täsmälleen saman ikäinen 18v 9kk kuin Ruusuvuori tällä hetkellä. Kontinen eteni Bosnian CH-karsinnoista pääsarjaan voittamalla tutun junnuvuosien kilpakumppanin Marius Copilin 5-7, 7-5, 7-6(12). Hyvin paljon Ruusuvuoren Mollekerin kaatoa muistuttava. Henkka kuitenkin hävisi pääsarjan 1.kierroksen matsissa niukasti 6-1, 6-7, 3-6 Andreas Haider-Maurerille. Se oli kova vastus.
Kontinen sai lisäksi kuukautta myöhemmin WC:n Kreikan Rhodoksen CH-kisaan,mutta hävisi avauskierroksella ja siis Henkka ei kuulu tähän porukkaan jotka 18-vuotiaana ulkomailla CH-pääsarjassa voittaneet. Tuolla Rhodoksella Kontinen ajeli skootterilla pitkin rantabulevardia ja pelkääjän paikalla Henkan takana istui muuan Grigor Dimitrov.
Kontinen eteni sitten syksyllä 19-vuotiaana GBR:n CH-kvartsiin.

Micke Kontinen oli myös edukseen 18-vuotiaana CH-kisoissa. Voitti matseja kotimaassa ja ulkomailla eteni 2011 karsinnoissa ratkaisukierrokselle Puolassa ja Ranskassa, mutta ei päässyt tähän listalle.

Mikäli Ruusuvuori voittaa Takahashin, niin CH-kvartsissa ulkomailla edelliset 18-vuotiaana siis…
2000 Jarkko Nieminen
1990 Aki Rahunen
1984 Olli Rahnasto
Ei muita

3 tykkäystä

Kiinnostava ja erinomainen tilastoanalyysi. Kiitos TP.
Oli tuo Juho Paukun peli ja tulokset upeita vuonna 2004 varsinkin Tampereella. Pettymys oli sitten että Juhon parhaimmaksi rankingiksi jäi hieman alle ATP400. Paljon parempaa odotettiin. Tämä hyvä pitää mielessä kun odotamme kuinka hyvin Emil tennisurallaan menestyy. Top100 nousua Emilille pidetään kai jopa todennäköisenä, mutta Top200kin voi tehdä jo tiukkaa vai kuinka?

1 tykkäys

Juho pääsi lentoon miesten peleissä 18-vuotiaana, mutta kadotti vireensä jo heti seuraavana vuonna. Emilin ja Juhon ero se, että Ruusuvuori ollut pitkään lähellä ikäluokkansa kärkiporukkaa ja kehittynyt tasaisesti, kun Paukku taas oli yhden loppukesän ihme. Paukku ITF58, Ruusuvuori ITF4.
Propelien saavutukset tuossa iässä samaa tasoa kuten myös ATP500+ranking. Mutta Juho ei pystynyt kaatamaan kovia ikätovereita junnukiertueen kisoissa kuten Emil pystyi ja kyllä tuo on huomioitava. Paukku Australian avointen ja Wimbledonin 2.kierroksilla. Ruusuvuori Australian avointen kvartsissa, US Openin semi ja Mastersin voitto.
Paukku toki 2003 kohtasi Orange Bowlin 2.kierroksella ikötoverinsa Gael Monfilsin ja 17-vuotiaiden matsi oli tiukka kolmieräinen. Seuraavana vuonna Monfils voitti 3 GS-titteliä, joten ei sen Juhonkaan taso kaukana ollut 1986 kärjestä. Paukku oli ATP-rankingissa ikäluokkansa 1986-syntyneiden vertailussa 2004 ja 2005 alkuvuodesta kymmenen parhaan joukossa aivan kuten Ruusuvuori nyt. Juho oli ainoa näistä 1986 nimistä jonka voi sanoa flopanneen urallaan, muut samoilla sijoilla olleet nousivat ylös.
Paukku voitti vielä parikymppisenä Helsingin CH-kisassa ATP97 Rainer Schuttlerin ja olivat koutsin Tuomas Ketolan kanssa yhtä hymyä, mutta se jäi uran tähtihetkeksi yhdessä Tampereen CH-semin kanssa.
Kyllä ulkomaalaiset tennisfanit huutelivat Juhon perään vielä vuoden 2010 kieppeillä menstennisforumilla. Tunnettiin tasokkaana lupauksena 2004 vuoden tekojen vuoksi.
Mutta onhan Ruusuvuori kokonaisuutena kahta pykälää kovempi lupaus.

3 tykkäystä

Korean Chung teki siis maansa tennishistoriaa GS-kvartsipaikalla. Aiempi kaikkien aikojen korealainen Lee on/oli ATP36.
Tuo menee rikki seuraavan matsin voittamalla tai sitten myöhemmin. Chung nyt livessä 44 ja semipaikalla 28 tai 29.

Kaikkien aikojen aasialaiset
Kei Nishikori (JPN) ATP4
Paradorn Srichaphan (THA) ATP9

Chungista tullee jossain vaiheessa kolmas aasialainen top10 pelaaja. Eihän Nishikori ollut 21-vuotiaana tämän kovempi kuin Chung nyt, joten onhan tuossa vielä mahdollisuus vaikka mihin. Nishikori 178 cm ja Chung 188 cm.
Kapasiteettieroa on isojen poikien joukossa pärjäämiselle kun ryhdytään pelaamaan isojen kisojen voitoista. Tosin syöttö on luvattoman vaisu Chungilla tuon kokoiseksi, mutta peruspelin puolustustilanteissa sekä verkolla kurotuksissa näkyy Nishikoria parempi ulottuvuus, sekä myös peruslyöntipelin suuruus on näyttävämpää kuin Nishikorilla, koska on vipuvartta enemmän tuottaa pallolle vauhtia.

Nishikori nousi ensimmäisen kerran top30 pelaajaksi kahta kuukautta ennen 22v synttäriä. Chung tekemässä tuon hieman aiemmin.

1 tykkäys

Kaikesta hyvyydestään huolimatta ei ole Nishikorin silmiähivelevää peruslyöntien tekniikkaa ainakaan kämmeneltä (vitsit, että peittää hyvin rystyllään lyöntisuunnan!), mutta kompensio jo sinänsä mainiota lyömistään vipuvarrella. Todella kova jalkatyö/liike tuon kokoiseksi. Ykköstä vaille tuleva suurvoittaja? Sen verran on myös hyvä hänen puolustuspelinsä ja niiden kääntäminen hyökkäykseksi, että Ljubicicin syöttökouluun mars!, niin hyvää tulee.

1 tykkäys