Veikkaan pohjolalla olevan viiden vuoden kuluttua vuonna 2023 ATP top100 kaksinpelissä samanaikaisesti pelaajia neljästä eri maasta ja yhteensä 6 pelaajaa.
Ruud on varmasti vahvoilla lähivuodet ja noussee vähintään 30-60 tasolle. Jääkö junnaamaan tuohon välille isänsä tavoin vaiko jatkaako tuosta läpi, saa nähdä.
Sitten kun koko porukka nykyisistä 15-22-vuotiaista ovat kaikki miehen iässä samanaikaisesti ja aletaan katsomaan kuka näistä tekee sen suuren läpimurron top20/top10 tasolle niin se on vielä arvoitus.
Lisäys. 1998 Norjan Ruud ja 2003 Tanskan Rune ovat melkolailla saman sukupolven pelaajia vaikka juuri tällä hetkellä ei siltä tunnu. Ikäeroa näillä 4v 4kk.
Sama ikäero suunnilleen kuin näillä.
Federer - Nadal
Raonic - Kyrgios
Edmund - Shapovalov
Silloin kun toinen parikymppinen ja toinen 15v niin vaikuttavat kaikkea muuta kuin samaan aikaan uransa kiertueella tekeviltä.
Huhtikuun toisena päivänä ounastelin tälle vuodelle jopa uutta ennätystä mitä tulee ykköspaikan vaihtuvuuten: “Varovainen veikkaukseni olisi: vielä seitsemän kertaa (yhteensä yhdeksän) tänä vuonna ykköspaikka vaihtuu ja sillä nähdään kaksi muutakin pelaajaa kuin nämä jo siellä tänä vuonna olleet.”
Varovainen ennusteeni taitaa jäädä vähän ylimitoitetuksi sittenkin. Nadalin ja Federerin keskinäinen paikanvaihto jäikin sitten kuuteen ainakin tähän viikkoon asti.
Seitsemän ykköspaikan vaihtumista näyttää nyt todennäkoisemmältä kuin kahdeksan tälle vuodelle. Ainakin siis yhdellä veikkaukseni meni pieleen seitsemän kuukautta sitten. Myöskään ykköspaikalla ei voi tänä vuonna olla neljää nimeä, väkisinkin jää kolmeen.
Melkomoinen vaihtuvuus ainakin historian valossa #1:sen suhteen joka tapauksessa. Viimeksi vastaavaa oli vuonna 2003, jolloin ykköspaikka vaihtui viidesti ja paikalla komeili vuoden aikana neljä eri nimeä.
Käsittääkseeni uuteen ATP cup turnaukseen vuonna 2020 pääsee mukaan 24 maata ykköspelaajan rankingin mukaan. Miltähän sijalta viimeinen pääsisi nykyisin turnaukseen eli ts. milloin Suomella voisi olla mahdollista olla mukana?
Mutta onko huipulla?
Maailman 11 parasta tennispelaajaa tulee 11 eri maasta ja maailman 20 parhaasta pelaajasta 16 eri maasta. Käsittämätön tilasto ja ei varmastikaan mikää muu laji pääse edes lähelle.
Jos nyt listaisi 11 parasta futaajaa niin monta maata saadaan?
ATP top100 rankingissa ollut historiassa pelaajia yli sadasta eri maasta. Onko maailman suurimmissa futisliigoissa pelannut pelaajia yli sadasta maasta? Ehkä, mutta tuo top11 ja top20 mahdotonta laittaa paremmaksi.
Katsoin huvikseni FC Barcelonan pelaajalistan. 21 pelaajan joukossa on 11 eri kansalaisuutta. Käsittääkseni liigoissa on vielä säännöt sille, kuinka monta pelaajaa Euroopan ulkopuolisista maista saa olla joukkueessa.
Varmaan ei olisi vaikeaa keksiä tilastoja, joissa jalkapallo voittaa.
Tennis Europe julkaisi juuri äsken 2018 tilastoja, joista pikaisia poimintoja:
Kilpailulisenssin lunastaneita junioreita/kenttiä maassa
Suomi: 1472/2000, joista sisäkenttiä 500 (varmaan arvio, koska tuskin kenttiä juuri tasaluvut.
Ruotsi: 6700/4000
Itävalta: 16000/8000
Tsekki: 10229/11500
Tanska: 1511/1572
Viro: 1034/310
Ranska: 524568 !/ 31577 !
Saksa: 361922/47243 joista sisäkenttiä 5235!
Yksittäisiä helmiä nousee lähes kaikkialta kansalaisuuteen ja pelaajamääriin katsomatta, kuten ATP-listan kansainvälisyyskin osoittaa.
Mutta onhan siinä todennäköisyydessä iso ero isoihin maihin verrattuna Suomeen.
Jos ajatellaan että on ns. junassa hyvin mukana jos U14 kiertueella on top60 rankattu ja/tai etenee 1.kategorian kisassa 3.kierrokselle.
Tällaisia Suomi tuottaa keskimäärin kahden tai kolmen ikäluokan välein muutaman ja niitä heikkoja ikäluokkia mukaan mahtuu.
Ranska tuottaa joka ikisestä ikäluokasta noin 10 kpl esim. poikajunnuja jotka ovat junassa hyvin mukana 14-vuotiaana.
Ei siis ihme että Ranska myös saa jokaisesta ikäluokasta ainakin yhden top100 ATP-rankatun.
Suomella kun oli poikkeuskova 01 porukka 2015 jotka menestyivät 1.kategorian kisoissa. Virtanen, Pohjola, Hietaranta ja tytöissä Orpana sekä Joukanen.
Niin Ranskalla oli saman tasoisia pelaajia triplamäärä siitä huolimatta vaikka Suomella oli laaja poppoo.
Siinä saa Ranskalla todella moni tasokas 14v esim. loukkaantua tai kokea muita vastoinkäymisiä, niin siitä huolimatta joku lyö aina läpi jokaisesta ikäluokasta.
Hämmentävä tilasto- siis keskimäärin vain 54 pelaajaa/kisa - kun normikisa on 32 pelaajan karsinta ja pääsarja tytöille ja pojille eli noin 100 pelaajaa.
Onko sitten suurin osa eksoottisten paikkojen G5 kisoista sellaisia, jotka pelataan vajaalla 16 kaaviolla ja karsinnoissa ei oo ketään?
Hankalasti tulkittava tosiaan. Jos tuo lukema tarkoittaa 31559 eri pelaajia niin jakamalla se turnausten määrällä saadaan kunkin kisan uudet pelaajat. Eli sellaiset, jotka eivät kaudella ole vielä tilastoon päätyneet. Tämmöiseen lukemaan ei taideta päästä kuin laskemalla kaikki alternates-listen tapaukset mukaan, joista suurin osa ei tietysti ole pelaamaan päässyt. Kysymys kuuluukin, onko pelaaja tässä semmoinen joka on oikeasti pelannut vai vaan ilmoittautunut.
Jos katsoo millä tasolla pelasi Punessa niin pelillisesti voi noussa vielä heittämällä top50-sakkiin. Lisäksi viime vuonna Huostonin kisan jälkeen tuli katastrofaalinen jakso jolloin ei olisi juuri mitään puolustettavaa. Intiassa liike oli yllättävän terävää Ivon perustasoon suhteutettuna, mutta tuossa iässä pienikin loukkaantuminen voisi olla kohtalokas pelivireen kannalta.
Tuossa on paradoksi. Viime vuoden lopun 50:nnen ja 100:nnen välinen piste-ero oli vain nelisensataa pistettä. Äskeinen finaali antoi heti 150 pistettä.
On aika outoa uskoa sadan parhaan joukkoon pääsemistä tai siellä pysymistä varmaksi mutta 50 parhaan joukkoon pääsemistä epärealistiseksi. Ero suorituksissa on aika vähäinen.
)
