Tennisuraputkeen tarvitaan aina kotijoukoilta paksumpi lompakko kun joukkuelajeissa, tuttavani kertoi juuri, kuinka eräässä ikäluokkansa kärkijoukkueessa pelaavan lätkäjunnun kulut on lähes 8 tonnia vuodessa.
Tenniksessä ei taida selvitä edes vuoden treenimaksuista tuolla?
Ulkomaan kisareissut ovat sitten alkaen 500-1000€/reissu.
Lätkä oli pitkään se ylivoimaisesti kallein joukkuelaji, mutta viime vuosina jalkapallo ja jopa salibandy on kyllä kirineet tätä kulukuilua mukavasti kiinni… Koita siinä nyt sitten harrastaa monipuolisesti urheilua, erityisesti palloilulajeja, kun vuosikulut rupeaa olemaan kymppitonnin korvilla.
Toki tuo tavoitteellinen tennisharrastus vielä sitten luku erikseen, mutta olisihan se silti ihan kiva jos nuoremmilla pelureilla olisi mahdollisimman monipuolinen lajihistoria pohjalla. Tenniksen harrastajamäärät ovat suhteessa niin pieniä, että sääli kun vähän pienemmän budjetin perheet/lapset karsiutuu heti kättelyssä.
Joillakin on myös illuusio että pelkillä ohjatuilla seuran treeneillä pääsisi huippu-urheilijaksi.
Joku superlahjakas ja varakas voi ehkä onnistua, mutta yleensä vaaditaan junnulta itseltään valtava oma innostus liikuntaan ja urheiluun.
Jossain oli tutkimus eri lajien huippu-urheilijoista, useimmilla oli lapsena ja nuorena liikuntaa todella paljon, olikohan 30-40 tuntia viikottain tms.
Ja iso osa omalla ajalla tehtyä vapaaehtoista “höntsyä” eri lajeja.
Pihapelit on halpaa!
Vähentää myös vammariskiä jos liikunta lapsena ja nuorena on monipuolista.
Totta kai tenniksen kaltaisen lajin tekniikka on opittava jo lapsena ja jossain vaiheessa täytyy erikoistua tennikseen.
Mutta joillakin on siinä vaiheessa jo tuhansia tunteja liikuntaa tehtynä, eri lajeja, tennistä tietysti osa siitä myös. Siihen hyvään pohjaan sitten se 10.000 tuntia tennistreeniä 
Pihapelit olisi halpaa, mutta missä näkee höntsäpelejä enää? Suurin osa ikäluokasta istuu sisällä ja katsoo kännykkää. Ja pienempi porukka käy sitten vanhempi/valmentajavetoisissa reeneissä.
4 tykkäystä
Niinpä…
Ja sitten ihmetellään kun ei tule olympiamitaleja, eikä muutenkaan suomalaisia voi enää kutsua “urheilukansaksi”.
Pieni osa niistä jotka käy vanhempi/valmentajavetoisissa treeneissä, liikkuu myös vapaa-aikanaan paljon ja monipuolisesti, ja joistakin heistä saattaa tulla huippu-urheilijoita.
Ihan sama juttu jos meinaat vaikkapa muusikoksi.
Kaikki ymmärtää että jos haluat ammattiviulistiksi, täytyy lapsesta saakka soittaa joka päivä, ja paljon, kotona itse.
En mää provosoitunut, eikä myöskään ollut tarkoitus sinua loukata. Vähän särähtää vaan tämä ilmaisu:
Itse olen lähinnä sen kannalla, että kannustetaan ja tuetaan kaikilla mahdollisilla tavoilla, jos lapsella itsellään on haluja. Muistaakseni @Natti kertoi hauskasta kohtaamisesta Harrin isän kanssa, joka vapaasti lainaten meni jotenkin näin: “en kai voi poikaa estääkään kisoja kiertämästä, kun koulukin sujuu niin hyvin”. Tuo on vaan omassa mielessä niin kaukana “kärsimään laittamisesta” kuin ja olla voi. Tästä ehkä ajatus meni vähän liiankin suoraviivaisesti punakoneen tuotoksiin.
1 tykkäys
Viittasin helikopteri- tai curlingvanhemmuuteen, joka on yleistynyt meillä ja länsinaapurissamme. Tämä siis isossa mittakaavassa.
Matteo Berrettinillä 10 ATP -titteliä, joista 0 kpl kovilla kentillä/hallissa. Kaiken lisäksi finaaleista 6 kpl vain yksi ollut kovilla kentillä…eli kaikki tittelit tullut joko massalta tai ruoholta…Löytyykö toista vastaavaa verrokkia tai vielä suurempaa määrää ilman kovan kentän ATP -titteliä?
Varsinkin nimenomaan huomioiden ruoho+massa yhdistelmällä…esim. jollain pelkällä massalla tuo olisi vielä ehkä todennäköisempää.
Jannik Sinnerillä vastaavasti 18 ATP -titteliä urallaan, joista 16 sisä/ulkokovat, mutta vain yksi massa+ruoho, eikä yhtään finaalitappioita ole massalla/ruoholla (5 finaalipaikkaa). Sekin aika yksipuolinen tilasto. Kuvastaa vaan miten suuri painoarvo kovan kentän tuloksilla on.
Mites tuo vika kappale nyt meni? 1 voitto massa/ruoho, mutta ei yhtään finaalitappiota, vaikka finaaleja on 5.
Tarkoitan siis 5 finaalipaikkaa, jotka johtaneet finaalipaikkaan, mutta ei turnausvoittoon kaikki kovilta kentiltä…ei siis yksikään näistä luonnonalustat (ruoho/massa).
18 (turnausvoittoa) ja 5 (hävittyä finaalia). Eli periaatteessa finaalikokonaisuus 21 kovat kentät (halli/ulko) ja 1+1 massa ja ruoho.
Kaikkien aikojen suomalaiset tennisvuodet…
Ykköseksi nousee Davis Cup välierä. Ei auta Jarkko. Sorry.
Kakkoseksi nousee 2006. ATP-voitto ja koko vuosi top20. Huikea suoritus Jarkolta.
Sitten Harrin viime kausi. Wimbledon on vaan kova.
Tämän jäkeen on vaikeaa. Henrin AO vai Jarkon huikeat “pari” vuotta. Vedän kaikii Jarkon vuodet korkeammalle, kun oli top 30. Oli se kova äijä.
1 tykkäys
Kontisen paras vuosi menee kyllä Heliövaaran parhaan edelle ilman muuta. Tuon AO:n lisäksi myös kaksi ATP finaalien voittoa, puhumattakaan että oli ranking-ykkösenä puoli vuotta.
2 tykkäystä
Totta kai Kontisen 2017 oli kokonaisuudessaan kovempi suoritus kuin Harrin vuosi 2024, ei siitä ole kahta sanaa.
Mut arvostuksessa Wimbledon menee AO:n edelle, joten yksittäisissä pytyissä mielestäni Harrilla on nyt hiukan arvokkaampi pokaali. Toki makuasioita mut oma fiilis on, että pelaajien keskuudessa sekä katsojien silmässä se on kaksi paikkaa maailmassa mitkä on ylitse muiden. Toinen on Philippe Chatrier, toinen on Wimbledonin keskuskenttä.
Ehkä itse vähän välttelisin sekoittamasta kaksinpelisaavutuksia nelinpelisaavutuksiin. Puhutaan kahdesta eri lajista ja kaksinpelissä kilpailuasetelma vähän toista luokkaa. Se jotenkin vaan on helpompi vertailla kaksinpelisaavutukset keskenään, sitten Harrin ja Henrin välille semmoinen oma pieni keskinäinen tarkastelu.
Jos halutaan puhdasta tilastovertailua käydä, Kontinen on edellä kaikilla merkittävillä mittareilla mitattuna paitsi slämipytyissä. Maailmanlistan ykköstilalle pitää antaa jättimäinen painoarvo, siihen perään 2x ATP-finaalivoitto ja kylkeen kolme kappaletta tonnivoittoja. Harrilla tietysti tulevalla kaudella kaikki mahdollisuudet kiriä tilastoissa vaikka kuinka ja paljon.
3 tykkäystä
Pitkälti sama yllä olevan viestin kanssa.
Nyt kun katsoo tuota Kontisen kautta 2017, niin oli kyllä kovaa ajoa. AO:n voitto, Wimbledonissa ja US Openissa semeihin, Shanghain tonnikisan voitto, lisäksi Pekingin ja Washingtonin 500 kisan voitot. Kauden päätteeksi tietty myös ATP-finaalien voitto. Eli on tuossa Harrilla vielä matkaa Kontisen saavutuksiin. Mitään tietenkään Harrilta pois ottamatta!
Henkka pelasi käytännössä viisi kautta (2015-2019) huipulla, joka riittää täyteen eläkkeeseen ATP:n eläkejärjestelmän puitteissa. Harmi että korona-vuodet vei motivaation. Olisi pystynyt helposti pelaamaan melkeimpä vuoteen 2030 saakka.
3 tykkäystä
No joo, Kontinen ei virallisesti ole uraansa lopettanut ainakaan mun tietääkseni. Mutta tuskinpa on palaamassa, vaikka ikänsä puolesta olisi vielä nuori mies näissä ympyröissä.
En tiedä kiinnostaako valmennusympyrät enemmänkin, kerta toimii jossain roolissa DC-joukkueessa. Virtasen taustalla oli viime kaudella ainakin osan aikaa jotain konsultaatiota antamassa. Eikös Kontinen myös ollut siinä Ruusuvuoren viimeisimmässä kuvassa, oltiinko vain peliseurana vai oliko joku toinen tarkoitus.
Henrin ammattilaisura oli aika lyhyt, mutta hyvinkin antoisa jos näin voi asian muotoilla.
1 tykkäys