TE-turnauksissa pelaa vain kilpatason pelaajia. Päivittäin treenaavat, mutta kaikista ei vain tule yhtä hyviä. Vielä selvemmin saman voi todeta ITF-turnauksista.
Onnea Sascha! Onnea Saksa!
Harrastelijoita ovat mikäli eivät tavoittele tennisammattilaisuutta.
Zverev on tilastollisesti uusi Murray. Samalla reitillä
22-5 vikat geimit turnauksessa Zvereville.
Bumerangilla on urheilun peruskäsitteet kyllä mielestäni sekaisin, tai päivittämistä nykyaikaan vailla. Nykyisin jos puhut harrasteurheilusta tarkoitat ei tavoitteellista urheilua, jossa pääosassa on kaikki pelaa ja hauskuus. Kilpaurheilu ei välttämättä tähtää ammattilaisuuteen, mutta siinä asetetaan selvät kehittymistavoitteet. Tavoite ei ole välttämätt ensisijaisesti että jokainen treeni on hauska tai että kaikki pärjää, vaan että resursseihin nähden valmennettavista tulee mahdollisimman hyviä lajissaan.
Kilpa ja harrastetasoilla nämä asiat tietenkin sekoittuvat, mutta jos puhut TE kisoissa kävijöistä ei kilpapelaajina ja harrastelijoina, niin aika harvan kanssa pystyt keskustelemaan nykyaikana järkevästi koska silloin luultavasti kuulijasi eivät ymmärrä mitä tarkoitat.
TE kisoissa on käytännössä nykykäsittein ainoastaan kilpaurheilijoita. Ammattilaiseksi tähtääviä suomalaisia on tällä hetkellä yli 13v pelaajissa ehkä 5 tai korkeintaan 7, jos otetaan vähän harvempi kampa. TE kisoissa kävijöitä on tuohon verrattuna ainakin kolmin tai nelinkertainen määrä.
Vaikuttaa siltä että joillekin sana harrastaja on mörkömäinen sana. Yleisesti havainnut tämän eri asioiden parissa. Liittyen sitten urheiluun tai luontoon.
Aikoinaan joku kovan tason kansallinen junnu kommentoi näillä palstoilla siinä yhteydessä kun hapapin kanssa hehkutettiin kv-tuloksia silmällä pitäen tulevaisuuden näkymiä.
‘Me pidetään kentällä vain kavereiden kanssa hauskaa’
Yritän vain uudistaa kielenkäyttöäsi vastaamaan nykykäsitystä. Kieli ja merkitykset muuttuu, näinhän se menee aina. Voit halutessasi pitää kiinni harrastelija sanan käytöstä myös jatkossa kilpaurheiljoihin viitatessa, mutta älä ihmettele jos saat mulkoilevia katseita.
Eri mieltä. Harrastelija sanassa ollaan asian ytimessä ja ne jotka muuta väittää huijaa itseänsä.
Tehdään simppelistä asiasta jotenkin hienompi muuttamalla termejä. Se on nykypäivää - valitettavasti.
Samaa mieltä siitä, että harrastelija ja harrastaja ovat eri asioita. Tuo pätee myös esim. instrumenttien soittoon. Harrastelija on sellainen, joka ei harjoittele suuria määriä eikä pyri kehittymään jatkuvasti. Harrastaja voi olla taidoiltaan kuin ammattilainen, mutta ei musiikin ammattilainen. Sitten on sellainenkin asia kuin puoliammattilainen musiikin alalla.
Eri mieltä on hyvä olla, siitähän se keskustelu syntyy. Nyt en ole ihan varma tosin mistä olit eri mieltä.
Bumerangina kuitenkin heittäisin takaisin että se sanojen merkityksen muuttuminen oli nykypäivää sinä päivänä kun ihminen oppi puhumaan. Kovapäisenä voi pitää uppiniskaisesti kiinni jostain joka ei pidä paikkaansa enää nykymaailmassa. Varmasti löytyy myös sielunkumppani, joka on samaa mieltä harrastelija sanasta, mutta yhä harvempi sellainen on sitten enää siinä ruumiinkunnossa (vanhanhapero sana) että itse pelaa tennistä tai sellaisissa sielun voimissa että edes lukee tätä foorumia.
Puoliammattilaiseksi voisi kai laskea tenniksessä silloin tällöin finnish tourilla putkauttelevat, kuten Kiisken.
Kilpaurheilija on oikea ja arvostava termi esim. kansalliselle kärjelle ammattilaisten takana ja sinne tosissaan pyrkiville. Harrastaja sanaa voi käyttää niistä, jotka jotka eivät tosissaan pyri ylöspäin tai taso ei vaan muuten ole riittävä.
Kansallisella tasolla moni nuorempi reenaa 10 kertaa viikossa ihan tosissaan selkeillä tavoitteilla, eikä ole vain pitämässä hauskaa. Silloin kyseessä on kilpaurheilija.
Eräskin suomalainen harrastelija, joka voitti Zverevin, edusti Suomea ainakin kolmissa Euroopan mestaruuskilpailuissa. Ihme juttu, jos tenniskilpailuissa käyvä pelaaja ei ole kilpapelaaja.
En ole missään vaiheessa väittänyt etteivätkö olisi kilpapelaajia. Tottakai sitä ovat, mutta mielestäni yhtä lailla harrastajia.
Ihmiset tuntuu käsittävän kyseisen sanan eri valossa.
Itse pidän sanaa harrastaja ja myös harrastelijaa arvossaan. Ovat usein intohimoisesti asiaan perehtyneitä koko sydämellään ja ovat oikeasti tennisihmisiä. Kun taas propelaajien parista löytyy puhtaasti vain rahasta pelaaviakin joita ei usein näy uran jälkeen millään muotoa tenniksen parissa mukana.
Sama juttu toki muutoinkin ilmenee kuin tenniksen parissa.
Monet harrastajat tuovat korvaamatonta tietoa joukkovoiman ansiosta, sekä sillä että ovat asiaansa perehtyneitä intohimolla, esim. yliopiston tutkijoille eri aloilla ja sanaa harrastaja pidetään arvossaan tietyissä propiireissä.
Myös tenniksen parissa nippelitietoon perehtynyt harrastaja voi olla varsin hyödyllinen ammatikseen tenniksen parissa työskenteville. Tämän olen omakohtaisesti saanut todeta ja kiitokset siitä yhteydenottajille (monikossa) aikanaan.
Tennistä voi harrastaa monilla eri tavoilla ja kaikki ei rajoitu kentällä tapahtuvaan harrastamiseen. Sekin on hienoa kun systemaattisesti tavoittelee omia maksimejaan, kuten monet kansalliset top5 junnut tekevät 15v ikävuoteen asti. Sen jälkeen homma löystyy 80 prosentilla johtuen keskittymisestä opiskeluun.
Termi ”harrastelijoiden puuhastelu” on ikuisiksi ajoiksi syöpynyt urheilutajuntaamme vuonna 2001. Ei sitä pysty käyttämään kuin vähättelevissä yhteyksissä.