Parhaalla joukosta Wawrinka, Istomin, Lopez ja Isner on sitten kvartsissa keskiviikkona Federeriä (tai Robredoa) vastaan jo kolmas peräkkäinen kokonaisen ottelun pelipäivä.
Ainakin Lopez-Isner voi tietysti venyä vaikka mihin mittaan. Mutta täytyyhän järjestäjiä ymmärtää: Maailman tenniskerma on kerhon vieraana eikä rahasta ole puutetta kun lauantaina pannaan pöytään parasta…
Hattua pitää nostaa jos joku ym. nelikosta pelaa perjantaina semissä Nadalia, Raonicia, Nishikoria (Bolellia) tai Kyrgiosta vastaan!
Komea voitto maailman ykkösestä. Kyrgios johtaa turnauksen ässä-listaa (113) ja hätyyttelee eilisen kaltaisella pelillään jo tosissaan yksittäisen turnauksen kaikkien aikojen ässä-ennätystä, joka ainakin Wikipedian mukaan on Goran Ivanisevicilla 212 ässää vuodelta 2001 ja juuri Wimbledonissa.
Minimiedellytyksenä on vielä kaksi voittoa kuitenkin otettava Ivanisevicin ennätyksen rikkomiseksi.
Eilisen Kyrgios-Nadal ottelun aikana ärsytti Jari Hedmanin selostus taas kerran. Hänen ennakkoasenteellisuutensa besserwisserin ominaisuudessa ei ole hyväksyttävää. Toisen erän jälkeen erätilanteessa 1-1 Hedman piti varmana sitä että Kyrgioksen mahdollisuudet voittoon ovat menneet ja Rafa tulee kokemuksensa ja taitojen avulla nousemaan voittoon. Pelillisesti tätä ei ollut objektiivisesti mitenkään havaittavissa. Ottelu jatkui tasaväkisenä ja Kyrgiosin voittomahdollisuus hyvänä jos hän vain pystyisi säilyttämään pelitasonsa.
Jari Hedmanin suhtautuminen selostuksessaan Rafael Nadaliin on myös ylituttavallinen. Rafa on kuin hänen paras kaverinsa joka ottelee milloin jotain australialaista tai ranskalaista pelaajaa vastaan. Sitten vielä nämä hehkutukset “Eiköhän anneta kaikki aplodit tälle loistavalle pelille” tai syötönnopeuksista kertoessaan nuo muutokset paljonko maileja tunnissa on “nopeasti päässä laskettuna kilometrejä tunnissa”. Muutaman kerran senkin voisi hyväksyä mutta kun sen kuulee 300. kerran niin alkaa todella ärsyttää.
Palauttakaa takaisin turnausta aiemmin selostanut Mikko ?? joka loi tunnelmaa aidosti ja selosti sekä analysoi peliä hyvin - minun mielestäni. Muitakin mielipiteitä varmasti on - makuasioitahan nämäkin ovat.
Olikohan tuo Kyrgiosin GS-suoritus muuten kaikkien aikojen kymmenen parhaan 19v-kautta pelanneen GS-suoritus? Jostain vuodesta 1990 lähtien top5 kamaa 19v-kautta pelanneelta. Tästähän voisi tehdä vaikka listan.
1970- ja 1980-luvuilta on niin paljon nuoria tähtiä, että koko avoimena aikana semifinaaliinkin asti päässeitä on “noin” 13 kpl. Kun tähän lisätään vain Kyrgiosin tasolle päässeet, on nimiä parisen kymmentä.
Kaiken kaikkiaan pitkälti neljättä sataa pelaajaa on päässyt Grand Slamin kvartsipeleihin ainakin kerran. Keskimäärin noin joka toinen vuosi joukkoon on päässyt korkeintaan 19-vuotiskauttaan pelaava (uusi) nuorukainen.
Hewitt, Roddick, Nadal, Djokovic ja Tomic ovat viisí 2000-luvun nimeä ennen Kyrgiosta.
Joitakin tuntuu edelleenkin kiinnostavan jakaa tämä ns. avoin tennisaikakausi (= Ranskan avoimista 1968 lähtien) Wimbledonin tapauksessa erilliseen hitaan ruohon aikakauteen, joka olisi alkanut Ivanisevicin voittovuonna 2001.
Eräs induktori arvioitaessa syöttövuoropelaamisen merkityksen muutosta (samalla siis alustan nopeuden muutosta) olisi turnauksessa pelattujen tie-break-erien määrä. Se on jonkin verran lisääntynyt tällä vuosituhannelle aikaisemmasta. En kuitenkaan siltä pohjalta tietenkään yritä väittää ruohon nopeutuneenkaan. Tähänastinen huippuvuosi koko tb-historian (nykymuotoisena vuodesta 1979) aikana näyttäisi olleen vuosi 2012, jolloin tilastoitiin 96 katkaisupeliä miesten kaksinpelissä.
Tämän suhteen aivan omaan sarjaansa näyttää kuuluvan menossa oleva turnaus. Ennen kolmea viimeistä ottelua on jo pelattu 109 tb-erää 124 ottelussa. Puhuminen Wimbledonin hitaan ruohon aikakaudesta on jonninjoutavaa. Sitä ei ole eikä se siten ole selitys mihinkään!
JK. Ennätykselliset 113 tb-erää pelattiin siis tämän vuoden Wimbyssä. Usein verrataan nyky-Wimbledonia kultaiseen 1990-lukuun, jolloin Wimbledon oli mukamas (nopean) alustansa ansiosta vielä wanha kunnon Wimby. 1990-luvulla tb-eriin jouduttiin kuitenkin keskimäärin vain 81 kertaa turnausta kohden.
Ero on niin merkittävä, että seuraamuksena siitä voidaan päätellä syötön murtamisen olleen 1990-luvulla oleellisesti helpompaa kuin 2010-luvulla. Syöttövuoropelaaminen on joko 1) parantunut kahdessa vuosikymmenessä tai 2) palauttajana pelaaminen on heikentynyt tai 3) tapahtunut molempaa kehitystä “isossa kuvassa”. Pidän ykkösvaihtoehtoa todennäköisimpänä.
Ensimmäinen 1990-luvulla syntynyt GS-finaalipelaaja(t) saatu vihdoinkin. Nelinpelissä Vasek Pospisil CAN s.1990 / Jack Sock USA s.1992 voittivat Stepanek/Paes parin erin 3-0 ja kohtaavat finaalissa Bryan/Bryan -parin.
Tuota Pospisilia olen toivonut Henri Kontisen neluripariksi jo kuuden vuoden ajan. Henkka voitti 2008 RG:n junnusemissä parin Pospisil/Raonic. Lähes täsmälleen saman ikäiset Henkka ja Vasek taisivat treenailla vähän aikaa yhdessä Floridassa junnuina. Eiköhän se päivä vielä koita, että GS-turnauksessa nähdään pari Kontinen/Pospisil. Taisi muuten Henkka pelata vuonna 2007 Pospisilin parina yhden turnauksen, ellen väärin muista. Tarkistin, 2008 keväällä Ranskan G1-semissä oli tuo pari.
Kellään tietoa mistä löytys iPhonella/iPadilla toimivaa striimiä Federer-Raonic matsiin? Kotona on MTV-paketti, mut tuli lähdettyä reissuun, ja oishan tuo nähtävä.
Djokovic ei ollut parempi kuin Dimitrov. Ainoastaan kokeneempi ja kovempi. Federer puolestaan pelaa tällä hetkellä kaunista peliä, ei tarvi paljon miettiä kumman puolella olen finaalissa. Roger ansaitsisi tämän voiton mutta Djokovicin voitttaminen on vaikeaa.
Djokovic pelasi kokonaisuutena väsyneesti, mutta oli terävänä neljännen erän ratkaisuhetkillä. Oli vissiin hyvin muistissa uinahduksensa Ranskan finaalissa miltei vastaavassa tilanteessa kuin missä Dimitrov oli nyt.
Taas on rankingin ykköspaikka hakusessa Djokovicilla. Hyväkuntoinen Federer kyllä pelasi oman seminsä paljon, paljon terhakammin. Parempaa siis tarvitaan. Ehkä ykköspaikka ja edessä oleva loma sytyttää taisteluhengen finaaliin.
Djokovic nousee kesän aikana lähes varmasti takaisin ykköseksi, vaikka finaalin häviäisikin. US Openin jälkeiseen rankingiin Nadalilla on puolustettavana 4000 pistettä, Djokovicilla 1740. Finaalitappiolla ero olisi maanantaina 340 pistettä, joten Nadalille ei välttämättä riittäisi edes viime kauden tapainen loistokas kovien kenttien kausi.
Itsehän toivon sitä, että Federer vie finaalin, pelaa elokuun Mastersit loistavasti, ja ennen US Openia ollaan tämän vuoden pisteissä siinä tilanteessa, että kauden päätösrankingin ykköspaikka on kolmen kauppa.
Päivän Hesarissa Arno Seiro aloittaa kirjoituksensa Federeristä: " Vuoden 2010 Ranskan avoimista asti RF on pelannut 17 GS-turnausta ja voittanut niistä ainoastaan yhden, 2012 Wimbledonissa." Tuttavani, joka ei seuraa kovin aktiivisesti tennistä ymmärsi tämän aamiaispöydässä lukiessaan, ettei se RF nyt niin kauhean hyvä taida ollakaan. Niin- voittanut ainoastaan yhden grand slamin viimeisen 4 vuoden aikana.
Voihan sen näinkin sanoa mutta olisi voinut myös mainita että nyt on kyseessä jo 27 vai 28 GS finaali ja niitä mestaruuksiakin on “ainoastaan” 17. Myöhemmässä tekstissä kyllä viitataan tähän ja veikataan jopa, että nyt tulee 18. mestaruus, mutta se jää kyllä sitten viimeiseksi.
Uskallan esittää eriävän mielipiteen: jos nyt tulee voitto, niin se ei jää RF:n viimeiseksi GS voitoksi ja jos huomenna ei tule voittoa, voi siltikin tulla vielä yksi lisää - maestro kun on ilmoittanut jatkavansa tosissaan vielä ainakin 2 vuotta.
Novak Djokovicilla on tappiollinen tilasto GS-finaaleissa! Kuusi hienoa voittoa, mutta 7 katkeraa tappiota. Miten käy tänään Wimbledonin finaalissa 2014? Federer vie 1.erän 7-6. Hienoa peliä molemmilta.
