Zenniz-keskustelu

Yhteiset
1

Arvon kanssakeskustelijat, ajattelin perustaa vihdoin oman ketjun Zenniz järjestelmän keskustelulle.

Kyseessä on pysyvästi tenniskentälle asennettava älykenttäjärjestelmä ja sen ympärille rakennettavat palvelut. Järjestelmä seuraa pelaajia ja palloja reaaliajassa, tarjoten linjatuomiot, tilastoja, interaktiivisia harjoituksia ynnä muuta. Järjestelmä on myös itsenäinen livestreamausalusta, eli ilman mitään ylimääräisiä laitteita tai ohjelmistoja, Zenniz kentiltä pystyy streamaamaan otteluita tulostauluineen nettiin.

Kenttäjärjestelmän kaveriksi on Zenniz appi joka löytyy sovelluskaupoista. Kentällä kirjautuessa sisään saa tilastot ja videot talteen appiinsa.

Kotisivumme löytyy osoitteessa zenniz.com

Olen itse ollut mukana Zennizissä vuodesta 2018 ja pidän lankoja käsissä koko operaatiosta, joten osallistun itse keskusteluun yrityksen puolesta ja hillitysti.

Tavoitteenamme ei ole enempää eikä vähempää kuin tuoda tennikseen maailman ylivoimaisesti paras teknologiajärjestelmä, josta kaikki tahot, pelaajista faneihin, valmentajiin ja seuroihin ym, hyötyvät merkittävästi kukin omalla tavallaan. Haluamme olla maailmanlaajuisesti positiivinen voima lajissa, tietenkin erityisesti Suomessa.

Nykyinen huipputiimimme on kuutisen vuotta ollut rakentamassa “uutta” Zenniziä hienon ydinteknologian päälle, jota kehitettiin vuoteen 2017 saakka. Tie ei ole ollut helppo, ja meillä koko toiminnan periaatteena on pitää tinkimättömästi laadusta kiinni.

Monet teistä ovat varmasti jo päässeet laitteita käyttämään, ja on ilo todeta, että saamme koko ajan kasvatettua Suomen kattavuutta. Oulusta löytyykin maailman pohjoisimmat älytenniskentät. :slight_smile:

Noin vuosi sitten pääsimme pisteeseen, jossa totesimme järjestelmän ensiversion olevan riittävän hyvä mennäkseen rohkaemmin maailmalle. Laitteita löytyykin nykyään mm Mouratogloun akatemiasta ja rapakon takaa USA:sta, ja lisää on luvassa. Seuraavan vuoden aikana on odotettavissa yhä enenevissä määrin uutta ja kiinnostavaa keslustelun aihetta!

Kuulemme todella mielellään palautetta ja ideoita siitä, mitä haluaisitte tulevaisuudessa nähdä ja mitä olette pitäneet erityisen hyvänä, tai osa-alueina joiden parantamisesta olisi teille paljon iloa.

Toivottavasti päästään tuomaan teille kaikille mahdollisimman paljon positiivista lisää lajin harrastamiseen ja seurantaan!

7 tykkäystä
2

Olisi ihan järkevää avata avauspuheessa, mistä on kyse. Vaikka olisit puuhannut tuota sisäpiirissä kauan, tällaiselle tavalliselle, kuitenkin joka päivä lajia harrastavalle ja lajia seuraavalle tennisentuistille tuo sana ei kerro yhtään mitään.

5 tykkäystä
3

Minäkään en tunne järjestelmää ollenkaan, kun tennis on itselleni vain penkkiurheilua. Joten ehkä keskustelua voisi potkia liikkeelle tiiviillä mainospuheella.

Itseäni kiinnostavat tekniset ratkaisut ja erityisesti konenäkö, kun tässä ilmeisesti jotain semmosta automaattisiin rajatuomioihin käytetään. Tarvitseeko siis hallille asentaa xx kpl kalliita kameroita ennalta määrättyihin paikkoihin ja vetää viisisataa metriä kaapelointia vai mitenkä tuo toimii?

3 tykkäystä
4

Hienoa, että tällaista teknologiaa on kehitetty ja mukava kuulla, että kansainvälistyminen etenee.

Järjestelmän käyttäjälähtöisyys on parantanut hienosti alkuajoista ja myös tarkkuus alkaa olemaan jo ihan riittävällä tasolla.

Yksi asia mitä olen pohtinut on nuo pelaajille/katsojille näkyvät näytöt, jotka ovat kuin suoraan 80-luvulta. Ei sinänsä vaikuta käytöön, mutta järjestelmän uskottavuus ja käyttäjäkokemus voisi olla aika paljon parempi kun näytöt olisivat modernimmat.

1 tykkäys
5

Todella hyvä pointti! Lisäsin heti avauksen alkuun infoa siitä mistä ylipäätään kyse.

Kentän ympäri vedetään (ääni)sensorikaapelit jolla saavutetaan linjatuomiotarkkuus, ja päätyihin pari kameraa jotka sekä träkkäävät että toimivat streamaukseen ja tarjoavat pelaajille videokuvaa. Lisäksi keskusyksikössä on pari träkkäyskameraa. Konenäkö perustuu yhdistelmään useasta videokuvasta ja pomppu- ja lyöntiäänistä tehtävästä trianguloinnista.

Kaapelia per kenttä tulee n. 200m :slight_smile:

Meillä samanlainen maku, halutaan ilman muuta parantaa ledinäyttöjä vielä nykyisestä. Laitteiden valmistukustannukset ja saatavilla olevat ratkaisut määrittelevät paljon mitä pystytään tekemään. Tärkeää oli, että näyttö on riittävän kirkas ja iso jotta saa fontit jotka näkyvät kauas ja myös huononäköisimmille. Tämä rajasi paljon vaihtoehtoja hinnan lisäksi.

2 tykkäystä
6

Tuo onkin ovela veto käyttää ääntä apuna paikannuksessa! :+1: Jos sen äänen tosiaan riittävällä tarkkuudella useammasta pisteestä kellottaa niin kyllähän niistä saa äänilähteen sijainnin selvitettyä. Teillä on varmaan sitten myyntiäkin varten tehty vertailevaa tarkkuustestausta suhteessa markkinajohtajaan (ATP-kiertueen hawk eye)? Ois kiva nähdä jotain dataa minkälaisen tarkkuuteen tällä päästään.

Pallon lentoratahan noudattaa fysiikan lakeja, joten se lienee helppo träkätä, kunhan pallo on vaan tunnistettu kuvista. Olettaisin, että pallon tunnistamiseen kuvasta voisi joku kevyt neuroverkko toimia todella näppärästi ja nopeasti, mutta lieköhän tällaiset detaljit jo liikesalaisuuden puolella?

Lentoradan omituisuuksia voisi olla esim. sivutuuli, joka voisi hyvinkin viedä pallon juuri sen vaadittavan verran sivurajan yli. Fysiikan opintoni ovat vähäiset, mutta eikös kovasta lyönnistä lähtevä palllo mene aluksi hyvinkin “suoraan” (kierre huomioon ottaen), mutta sitten nopeuden hidastuessa tuulen vaikutus lisääntyy koko ajan. Taipuuko Zenniz tällaiseen lentoradan dynaamiseen muutokseen?

1 tykkäys
7

Ollaan kahteen otteeseen tehty ITF:n seuraamana tarkkuustestit laitteelle käyttäen samaa metodia kuin Hawk-Eye:n ja kumppanien testeissä (Phantom kamera katsomassa kenttäviivaa).

Viime vuoden testissä saavutettiin 7mm keskimääräinen virhe pallon jäljessä. Tähänhän siis menee aika paljon muutakin kuin vain pomppupaikan keskipisteen löytäminen, sillä pallon nopeus, suunta ja kulma vaikuttaa siihen miten pallo litistyy ja minkälaisen jäljen jättää kenttään. Ja lentoradan laskemiseen tosiaan tarvitsee käyttää fysikaalista mallia, jossa kierre, ilmanvastus, ilmanpaine jne otetaan huomioon.

Urheilulajien liikkeiden fyysisiin malleihin liittyen löytyy jonkun verran kirjallisuutta, ja myös tennispallon lennon mallintamisesta löytyy infoa.

Hawk-Eye muistaakseni kertoo keskimääräiseksi tarkkuudeksi 3mm, ja todellisuudessa 25mm tarkkuuskin on jo reilusti parempi kuin mitä kentällä pelaajat saavat keskenään aikaan, ihan harrastelijatasolla. Saati silloin jos syöttö paukahtaa luokkaa 200km/h kenttään. :slight_smile:

En tätä syvemmälle voi oikein avata yksityiskohtia.

2 tykkäystä
8

Hyvä uusi ketju!
Laitteen käytöstä hieman.
Olisi hyvä, jos siinä olisi mahdollisuus pitää
kirjaa pelkistä geimeistä ilman, että laite
pakottaa kirjaamaan ja päättämään erät.
Esim. Hallisarjoissa ja alemmissa divarisarjoissa
pelataan aikapelejä, joissa matsi voi päättyä geimeissä
esim. 8-5. Nyt Zenniz-näytöllä saattaa näkyä tyyliin 6-1, 2-4…

3 tykkäystä
9

Kiitos! Omia sääntöjä pystyy asettamaan ottelua aloittaessa “omat säännöt”/“custom rules” kohdasta, joka löytyy virallinen ottelu listasta. Täytyy vielä tarkistaa saako siellä valittua loputtoman erän, jos ei niin laitetaan piakkoin päivityksenä se valittavaksi.

Oletuksena ottelua käynnistäessä on tavallinen paras kolmesta ottelu. Tämä siksi että pyritään parhaamme mukaan välttämään liian monimutkaista asetusviidakkoa käyttäjille.

Seuroilla ja keskuksilla on myös mahdollisuus tehdä laitteisiin esiasetettuja sääntöjä, jolloin hallisarjojen pelit saa kätevästi käyntiin helposti. Jatkossa tarkoitus tuoda myös käyttäjille mahdollisuus luoda omia pikavalintoja ottelusääntöihin.

2 tykkäystä
10
11

tossa hesarin juttu zennizistä vuodelta 2015, itse luulin että zenniz oli kadonnut lopullisesti kun välillä oli aika hiljaista

12

Hienoa historian havinaa :slight_smile: Tässä välissä tehtiin vahdinvaihdos ja lähdettiin rakentamaan kokonaan uusi operaatio hienon ensimmäisen yrityksen jälkeen. Alkuperäisestä Zenniksestä ollaan matkattu aika kauas.

Yhteistyö Tennisliiton kanssa on huippujuttu, ollaan erittäin innoissamme. Hienoa päästä myös auttamaan Tennisliigan (ja toivottavasti laajemmin koko Suomen kilpatenniksen) profiilin nostamisessa ja järjestelyjen parantamisessa.

Kiinnostavaa kuulla palautetta Tennisliigan streameista ja livescoresta. Lähes koko liigan tekninen puoli pyörii nyt meidän alustalla, eli liigan livescorepalikka ja live streamit tulee meiltä.

Tällä hetkellä käynnissä OVS:n pelit.

Tässä kun päästiin tositoimiin niin muutamia pieniä parannushuomioita jo tehty etenkin livescoren puolelle, mutta meille ja liitolle tosi arvokasta kuulla seuraajilta mietteitä.

5 tykkäystä
13

Miesten liigassa Smash-GT striimi ei toimi.

14

Miesten liigassa Smash-ÅLK ei striimiä.

15

Nuo yksittäiset striimit ovat seurojen hallinnoitavana, eli on heistä kiinni tuleeko striimiä vai ei. Me hoidetaan itse alusta ja autetaan heitä tarvittaessa, mutta ei pystytetä / hostata itse streameja.

Eilinen smash-gt taisi lopulta ainakin tulla pystyyn ja toimia. En tiedä mikä tilanne tämän päivän smashin peleissä.

16

Oma kokemus on, että kiinnostavin ominaisuus Zenniksessä on syöttötutka. Kuinka luotettava Zennis on tässä ja onko Zenniksen pääkönttorilla jotain dataa esimerkiksi siitä, kuinka moni käyttäjä Suomessa syöttää yli 200 km/h? Jos jotkut selvästi väärät tulokset karsitaan pois, niin kuinka nopeita ovat olleet kovimmat syötöt?

17

Syötönnopeudet jota meiltä tulee on hyvin vakaita, ja sen mukaan mitä ollaan selvitelty niin tarkkuus on hyvä verrattuna muihin tutkiin. Vakaudella tarkoitan siis sitä, että samanlainen syöttö antaa saman tuloksen hyvin luotettavasti.

Haaste arvioida absoluuttista tarkkuutta todelliseen pallon lähtönopeuteen mailasta aiheuttaa se, että referenssitotuutta ei oikein pysty saamaan. Testasimme joidenkin liikuteltavien tutkien kanssa, ja lopputulemana niiden luotettavuus herätti paljon kysymyksiä.

Ei olla päästy samalle kentälle esim Hawk-Eyen kanssa, jotta voisimme verrata heidän tuloksia meidän tuloksiin. Näkisin että tällainen vertaus olisi kiinnostava.

Yhteenvetona omakohtainen luotto syötönnopeuksiimme on vahva. Let-syötöissä ja verkkoon menneissä syötöissä riski heitoille nopeuksissa on suurin, sillä jo se mihin kohtaan verkkoa pallo osuu vaikuttaa matkaan mailasta osumakohtaan sen verran, että nopeuksissa tulee ihan näkyvää muutosta. Ja emme välttämättä saa aina tismalleen oikeaa verkon osumapaikkaa kiinni.

Tällä hetkellä ei ole suoraan antaa infoa siitä kuinka moni Suomessa syöttää yli 200 km/h. Kiinnostava aihe, ehkä tästä voisi tehdä tulevaisuudessa postauksen.

2 tykkäystä
18

Upea järjestelmä, kovalla käytöllä itselläni Talissa! Oletteko miettineet selaintukea sovellukselle/statsien katseluun? Erityisesti videoita olisi mukava katsoa välillä läppäriltä.