Veikkauskisa suunnitteilla tammikuun kisojen osalle tai pelkkä Australian avoimet.
Mutta kumpi
Veikkauskisa suunnitteilla tammikuun kisojen osalle tai pelkkä Australian avoimet.
Mutta kumpi
Kummatkin jos vaan jaksat.
Luulen, että pelkän AO:n veikkaukseen saataisiin enemmän osallistujia.
Kaksi veikkauskisaa. Toinen AO ja toinen suomalaispelaajien kaudesta 2030. Anteeksi, tietty 2020. Meni vahingossa ensin tuo 30 ja oli pakko jättää se siihen noin.
Brittilehti listasi maailman sata parasta jalkapalloilijaa. Tänä vuonna Valioliigassa 9 maalia ja EM-karsinnoissa 10 maalia tehnyt Suomen paras Teemu Pukki sijalla 84.
Siinä Ruusuvuorelle hyvä tavoite. Nousta tennislistalla korkeammalle. Joskin futis suurempi laji, joten olisiko joku ATP top40 ranking ja ATP-titteli vastaavaa tasoa kuin missä Pukki on.
Jari Litmanen oli vuonna 1995 maailman jalkapalloilijoiden joukossa jopa sijalla nro. 3. tälläisissä äänestyksissä.
Vasenkätisyydestä. Erään professorin saatesanat: “Left-handedness is associated with greater fighting success, presumably because lefties have more experience fighting righties than vice versa. This may be why left-handedness is present but rare in all societies: It’s useful, but only at low frequencies.”
Veikkaus 2020-luvun suomalaisista ATP top100 pelaajista. Kaksinpeli-nelinpeli
2020: 1-2
2021: 1-2
2022: 2-1
2023: 2-2
2024: 2-2
2025: 2-1
2026: 2-2
2027: 2-2
2028: 3-2
2029: 3-2
Täältä tullaan DC-lopputurnaus!
Sen verran tarkennuksena, että veikkaan vuosina 2026+ dubbelistit olevan eri nimet kuin 2020-2025.
Tai itse asiassa jo vuonna 2023 tapahtuu yhden nimen osalta muutos tuossa veikkauksessa vaikka määrä sama kuin pari vuotta aiemmin.
Yllä olevaan liittyen.
2000-luku sujunut tähän mennessä näin.
2000: 0-0
2001: 1-0
2002: 1-0
2003: 1-0
2004: 1-0
2005: 1-0
2006: 1-0
2007: 1-0
2008: 1-0
2009: 1-0
2010: 1-0
2011: 1-0
2012: 1-0
2013: 1-0
2014: 1-1
2015: 1-1
2016: 0-1
2017: 0-1
2018: 0-1
2019: 0-1
Joten mikäli määrät kasvaisi edes tuonne päin mitä veikkaan, niin muutos aiempaan olisi varsin suuri.
Täytyypä tehdä vastaava lista myös vuosilta 1980-1999.
Mikä vuosi kovin lukema. Varmaankin 1990 ja 1991.
Tilastot ketjuun toki sopisi paremmin.
Ja sillä perusteilla että kauden aikana sadan joukossa. Yhdeltä pelaajalta huomioidaan vain yksi pelimuoto.
Jo riittää Rogerin ylistykset. Kuukauden ajan pidin profiilikuvana legendan rystylyöntiä, mutta nyt kauden alussa oli syytä vaihtaa pari päivää sitten kuvaamani uudenvuoden ilotulitteen räjähdyshetki.
Kuvastakoon se kautta 2020 suomalaisittain.
Suomalaiset nuoret ovat räjähdysmäisen nousun hetkellä puhkeamassa täyteen loistoonsa.
Tuli mieleeni hauska muisto kaukaa vuosien takaa liittyen tuohon kun eräällä tavalla vähättelin Ruusuvuoren voiton arvoa superlupaus Sinneristä vedoten Sinnerin ikään, kauden avaavaan otteluun ym josta ei kaikki pitäneet. Onko Sinner siinäkin mielessä uusi Federer, ettei saa aliarvioida ilman vastaryöppyä.
Ennen matsia kirjoitin Ruusuvuoren voittavan helposti.
Aivan samoin kirjoitin aikaa ennen Ylen palstan kaikkien aikojen ensimmäiselle eräälle toiselle tenniskeskustelupalstalle keväällä 2003 ennen Munchenin ATP-massafinaalia jossa kohtasivat 21-vuotiaat ATP35 Nieminen ja ATP5 Federer.
Kirjoitin että.ei ole Jarkolla kummoinen vastus ja voittoa pukkaa. Oli aikamoinen vastaryöppy.
Vaikka en siihen aikaan vielä tilastoja tuntenut, niin muistissa oli Federerin vaisut massakeväät edeltäviltä vuosilta ja Nieminen taas pelasi tuohon aikaan paremmin massalla kuin muilla alustoilla. Useasti ATP-kisan finaalissa nuorena juurikin massalla.
Rankingero 35-5 oli pieni ja molemmat nuoria nousussa olevia.
Jarkon olisi pitänyt voittaa se finaali ja muuttaa historian kulku. Niitä hetkiä jolloin sementoitiin se että top10 taso jäi ottamatta. 21vee ATP35 selkeä top10 lupaus.
Eli tänä vuonna nuorilla pelaajilla on vaisu massakevät, jos pelaajat X, Y ja Z saavuttavat seuraavaa:
Ei taitaisi kohta 21-vuotiaan Ruusuvuoren Grand Slam-voittokaan olla kovin kummoinen saavutus, jos noilla tuloksilla kaudet olivat Federerillä vaisuja.
Piti ihan tarkistaa kuinka lähellä se “piti voittaa” olikaan. 6-1, 6-4…
Kannattaa varsinkin katsoa Federerin osalta kevättä 2000 aikaa ennen RG-kisaa ja suhteuttaa se kauden muihin turnauksiin. Siinä näkee kuinka kaukana on pelillisesti omasta parhaasta tasosta kun alusta vaihtuu massaksi.
Munchenin kisa ei ollut arvokisa joka sen vuoksi ei verrannollinen RG-tuloksiin.
Pitää aina verratta järkevällä tavalla näitä tilastoja eikä kotiin päin vetäen noukkien sieltä täältä parhaat vedot.
Ps. kesäkuu ei ole kevätkuukausi.
Jälkikäteen ajateltuna nyt 17 vuotta myöhemmin. Niin loppuottelu oli se ratkaiseva tekijä miksi Roger Jarkon pystyi kukistamaan?
Olisipa kohtaaminen ollut massakauden avaus ja 1.kierros!
No, faktaksi historiankirjoihin jää joka tapauksessa että Jarkko ei onnistunut koskaan voittamaan Federeriltä erääkään.
Näin on. Historian kirjat ovat lahjomattomat ilman pyyhekumia ja kolmannen maailman valtionjohtoa.
Historiaa kirjoitetaan kuulakärkikynällä ja sikäli vaikea muuttaa toiseksi.
Tottakai Roger on toista luokkaa pelaajana kuin Jarkko oli, mutta ehkei Jarkko saanut Rogeria vastaan parastaan irti ja ennen kaikkea ottelujen kohtaamishetket suosi Rogeria. Enemmän olisi pitänyt olla alkukierroksia massalla. Oliko yhtään tuollaista ottelua.
Tai sitten Rogerilla on kyky saada vastustajat pelaamaan huonommin kuin kykenisivät. Jotain samaa on Ruusuvuoressa joka saa vastustajat näyttämään todellisuutta huonommilta.
En toki väitä että Emil olisi saman luokan lahjakkuus Federeriin verrattuna lähellekään, mutta tässä suhteessa heissä on jotain samaa.
Jakke vei Fedukalta erän Baselissa 2011.
No kappas, näinpä näyttäisi olevan!
Jos pitäisi yksi suomalaispelaaja nimetä per vuosikymmen. Josta nimestä varsinkin kyseinen vuosikymmen myöhemmin muistetaan. Niin miltä näyttää lista.
Ehdottomasti vain yksi nimi.
1940-luku Sakari Salo
1950-luku Reino Nyyssönen
1960-luku Pekka Säilä
1970-luku Leo Palin
1980-luku Olli Rahnasto
1990-luku Veli Paloheimo
2000-luku Jarkko Nieminen
2010-luku Henri Kontinen
2020-luku jää nähtäväksi, kumpi kaksikosta Emil Ruusuvuori vaiko Otto Virtanen
Aki Rahunen jäi Paloheimon varjoon.
Lisäksi 2010-luvun joku voi muistaa myös Niemisestä senkin, mutta isossa kuvassa Kontisen vuosikymmen oli.
Lisäksi Nyyssönen voi olla myös 60-luvun nimi, Säilä 70-luvun ja Palin 80-luvun, mutta laitetaan noin kuten yllä on, niin saadaan jokaiselle vuosikymmenelle Suomen tennishistorian suurnimi.
Toivottavasti joskus joku vuosikymmen muistetaan ennen kaikkea myös naispelaajasta! Toki 90-luvun osalta Nanne Dahlman melko lähellä, mutta Veli Paloheimon vuoden 90 GS 4.kierros on päällimmäinen muisto.
Kobe Bryantin menehtyminen nyt kaikkien huulilla. Suuruus yli lajirajojen. Sama asia kuin olisi juuri muutama vuosi aiemmin lopettaneen 40+ vuotiaan tennislegendan poismeno tuolla tavalla.
Koristakin tuli pelattua seuratasolla 11-vuotiaana U12 joukkueessa yhden kauden aikana. Tein yhden virallisen pisteen kakkosella. Odotin palloa korin alla ja sain siihen hyvän syötön ja vapaana sai rauhassa heittää sisään. Ei unohdu koskaan sekään.
Keväällä 1992 tajusin kuinka paska olin kuljettamaan palloa ja puolitoista vuotta myöhemmin futiksen rinnalta koris vaihtui tennikseksi. Murtomaahiihtäjä olisi muutoin tullut, mutta ne etelän talvet 90-luvun alussa aikaa ennen hiihtoputkia…
Koripallo. Hieno laji sekin. Ympäri Suomen tuli fanibussin mukana kuljettua joskus 1994-1995.